600+ vastausta Tulorekisteristä

Kysymys Vastaus Linkit Avainsanat
Mitä hyötyä työnantajalle on tulorekisteristä? Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset ja samoja tietoja ei tarvitse ilmoittaa moneen kertaan. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/ tulorekisteri
Miksi kannattaa ilmoittaa myös täydentävät tiedot? Kaikki tietoja käyttävät tahot pystyvät hyödyntämään tietoja tarvitsemallaan tavalla ja jälkikäteen tehtävät selvitykset vähenevät. Mikäli on ilmoittanut vain pakolliset tiedot, saattaa joutua toimittamaan lisätietoja myöhemmin. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/ tulorekisteri, täydentävät tiedot, vapaaehtoiset tiedot
Miten tulorekisteri auttaa harmaan talouden torjunnassa? Kun tulotiedot ilmoitetaan reaaliaikaisesti, ilmoitusten puutteet on helppo todentaa. Lisäksi tiedot ovat kaikkien niiden viranomaisten käytettävissä, joilla on tietoihin oikeus. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/tiedon-käyttäjät/ tulorekisteri
Miten maksajan ilmoitusviite muodostuu? Maksaja voi luoda viitteen itse tai antaa järjestelmän generoida sen. tulorekisteri, ilmoitusviite
Voiko tulonsaajalle tulla seurauksia, jos tietoja ei ilmoiteta? Ei suoranaisesti, mutta jos tulonsaaja huomaa puutteita ilmoitetuissa tiedoissa, hänen kannattaa olla suoraan yhteydessä palkanmaksajaan, koska tiedon käyttäjillä ei ole ajantasaista tietoa saaduista tuloista ja esimerkiksi etuuskäsittelyt saattavat viivästyä. sanktio-ohje tulorekisteri, sanktio
Onko ilmoitettaville palkoille jotain alarajaa? Ei ole alarajaa. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/ tulorekisteri, alaraja
Kenen vastuulla tietojen oikeellisuus on? Suoritusten maksajat ovat vastuussa ilmoittamiensa tietojen oikeellisuudesta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/ tulorekisteri, korjaaminen, tietojen oikeellisuus
Miten tulonsaaja hyötyy tulorekisteristä? Tulonsaaja saa reaaliaikaisen tiedon hänelle maksetuista tuloista ja etuuksista (vuodesta 2020 lähtien). Lisäksi sidosryhmät saavat reaaliaikaisen tiedon, mikä nopeuttaa etuuksien käsittelyä. Tulonsaaja voi itse tulostaa tulorekisteriotteen esimerkiksi pankkia varten. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yksityishenkilöt/tulonsaajat/ tulorekisteri
Pääseekö ilmoitettuja tietoja katsomaan kuka tahansa? Ei pääse. Tietoja pääsevät käyttämään vain ne tahot, joilla on siihen lain perusteella oikeus. tulorekisteri, tietojen luovutus 
Miten tietojen siirtymisen tietoturva varmistetaan? Tietoja säilytetään ja käsitellään ns. korotetun tietoturvatason ympäristössä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/tietoa-meistä/tietoa-tulorekisteristä/ukk/ tulorekisteri, tietoturva
Mille tiedon käyttäjille riittää, jos ilmoittaa tulorekisteriin vain pakolliset tiedot? Mitkä tiedon käyttäjät vaativat laajempia tietoja? Vain Verohallinto ja Työttömyysvakuutusrahasto pystyvät hyödyntämään pakollisia tietoja. Esimerkiksi Kela ja työeläkelaitokset vaativat laajempia tietoja.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62696/rahapalkkojen-ja-palkasta-v%c3%a4hennett%c3%a4vien-erien-ilmoittaminen-tulorekisteriin/ tulorekisteri, pakolliset tiedot
Onko tulorekisteriin kirjautumiseen pakko käyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia? Teknisen rajapinnan käytössä verkkopankkitunnuksia ei tarvita, mutta sähköisen asiointipalvelun latauspalvelun ja verkkolomakkeen käyttö vaatii Suomi.fi-tunnistautumisen. Suomi.fi-palvelussa voi tunnistautua verkkopankkitunnuksien lisäksi myös varmennekortilla tai mobiilivarmenteella.    https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/tunnistautuminen/ tulorekisteri
Kuka korjaa tulorekisterissä olevan virheellisen tiedon? Suorituksen maksaja vastaa tulotietojen oikeellisuudesta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1-tietojen-korjaaminen-tulorekisterissä tulorekisteri, korjaaminen, tietojen oikeellisuus, virheellinen tieto
Miten ilmoitusta voi korjata, jos sen on antanut teknisen rajapinnan kautta? Korjauksen voi tehdä minkä tahansa kanavan kautta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1-tietojen-korjaaminen-tulorekisterissä tulorekisteri, korjaaminen 
Mitä tietoja virheellisen tiedon korjaamiseen tarvitsee? Korjauksessa on aina käytettävä kyseisen ilmoituksen ilmoitusviitettä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1-tietojen-korjaaminen-tulorekisterissä tulorekisteri, korjaaminen 
Jos jonakin kuukautena ei makseta palkkoja, pitääkö siitä ilmoittaa tulorekisteriin? Säännöllisen työnantajan on tällöin annettava Ei palkanmaksua -tieto työnantajan erillisilmoituksella seuraavan kuun 5. päivään mennessä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, ei palkanmaksua, työnantajan erillisilmoitus
Miten hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voi tehdä? Hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voi tehdä tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen yhteydessä tilataan varmenne. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, rajapintasopimus
Mikä on reaaliaikaisen ja viivästetyn Web Service -kanavan ero ja millaisiin tilanteisiin ne on tarkoitettu? Reaaliaikainen Web Service -rajapinta sopii pienille tietomäärille, ja viivästettyä Web Service -rajapintaa on käytettävä suurissa tietomäärissä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, viivästetty WS, reaaliaikainen WS
Miten SFTP-rajapinta toimii ja millaisiin tilanteisiin se on tarkoitettu? SFTP vastaa viivästettyä Web Service -rajapintaa ja sopii suurille tietomäärille.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, SFTP
Jos annan pelkän työnantajan erillisilmoituksen, milloin se pitää antaa? Työnantajan erillisilmoitus on annettava seuraavan kuun 5. päivään mennessä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Pitääkö ilmoitustapojen suhteen tehdä lopullinen valinta esimerkiksi koko vuodeksi? Ei tarvitse, ilmoitustapaa voi muuttaa tarvittaessa. Ilmoitustapoja voi vaihdella myös eri ilmoituksissa. Suosituksena kuitenkin on, että rahapalkat ilmoitetaan ilmoitustavalla 2.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62696/rahapalkkojen-ja-palkasta-v%C3%A4hennett%C3%A4vien-erien-ilmoittaminen-tulorekisteriin/ tulorekisteri, ilmoitustapa 1, ilmoitustapa 2
Pitääkö korvaava ilmoitus antaa samalla tavalla ja samaa kautta kuin alkuperäinen ilmoitus? Korjausta tehdessä korvaavan ilmoituksen voi antaa minkä tahansa kanavan kautta. Maksaja voi halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ilmoitusta korjatessaan. Sille ei ole estettä, että maksaja muuttaisi korvaavalla ilmoituksella aiemmin annetun ilmoitustapa 1:n palkat ilmoitustapa 2:n palkoiksi ja päinvastoin. Tällöin on huolehdittava, että sosiaalivakuutusmaksut ilmoitetaan korvaavalla ilmoituksella oikein ja tulolajien vakuuttamistietojen oletusarvot otetaan huomioon. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1.5-vaikuttaako-ilmoitustapa-tai--kanava-korjaamiseen? tulorekisteri, korjaustapa
Voiko yhdelle työntekijälle yhden kuukauden aikana maksetut korvaukset (jos palkka maksetaan 2 viikon välein) ilmoittaa samalla ilmoituksella? Ei voi, ilmoitukset on tehtävä maksupäiväkohtaisesti. yleisohje tulorekisteri
Miten palkat ilmoitetaan tulorekisteriin? Tiedot voi ilmoittaa teknisen rajapinnan kautta, latauspalvelussa, verkkolomakkeella ja erityisestä syystä paperilomakkeella. yleisohje tulorekisteri, tietojen toimittamiskanavat
Mitä tulotietoilmoituksella tarkoitetaan? Tulorekisterissä suoritukset ilmoitetaan kolmella eri ilmoituksella: palkkatietoilmoituksella tulonsaajakohtaiset palkkatiedot, työnantajan erillisilmoituksella sairausvakuutusmaksun yhteismäärä, siitä mahdollisesti tehtävät vähennykset ja Ei palkanmaksua -tieto sekä etuustietoilmoituksella eläkkeet ja muut etuudet.  yleisohje tulorekisteri, ilmoitustyypit
Kuinka ilmoittaminen tapahtuu, jos kotitalous on maksanut palkkaa siivoojalle? Jos kotitalous maksaa palkkaa suoraan siivoojalle, palkan voi maksaa Palkka.fi-sivuston kautta. Tieto siirtyy suoraan tulorekisteriin. Vaihtoehtoisesti kotitalous voi ilmoittaa maksamansa suoritukset käyttäen tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomaketta. Erityisestä syystä kotitalous voi ilmoittaa tiedot paperilomakkeella. Kotitalouden täytyy muistaa ilmoittaa, että suorituksen maksaja on kotitalous.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yksityishenkilöt/kotitalous-työnantajana/ tulorekisteri, ilmoituskanavat, kotitalous
Entä jos kotitalous ostaa palvelun yritykseltä ja maksaa laskulla, kuinka toimitaan? Jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin, tietoja ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, kotitalouden on annettava ilmoitus tulorekisteriin. Sen, kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin, voi tarkistaa hakemalla tiedot YTJ-yrityshausta www.ytj.fi. Kotitalouden täytyy muistaa ilmoittaa, että suorituksen maksaja on kotitalous.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yksityishenkilöt/kotitalous-työnantajana/ tulorekisteri, kotitalous
Pitääkö palkkaennakosta tehdä oma ilmoitus vai riittääkö, että tekee ilmoituksen varsinaisen palkanmaksun yhteydessä? Kyllä pitää. Ilmoitus on maksupäiväkohtainen, ilmoitus pitää tehdä jokaisesta maksupäivästä viiden kalenteripäivän kuluessa. yleisohje tulorekisteri, palkkaennakko, ennakkopalkka
Miten kilometrikorvaukset ilmoitetaan? Kilometrikorvaukset ilmoitetaan maksupäivän mukaan, vaikka ansaintakausi olisi pidemmältä ajanjaksolta. Kilometrimäärät täytyy ilmoittaa viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#2-kustannusten-korvaukset tulorekisteri, kilometrikorvaukset
Etuudet tulevat tulorekisteriin vasta vuodesta 2020 lähtien. Jäävätkö palkkatietojen vuosi-ilmoitukset eri tahoille silti pois jo vuonna 2019? Tulorekisteriin ilmoitetaan palkat vuonna 2019 ja etuudet vuonna 2020. Palkkatietojen vuosi-ilmoitukset poistuvat jo vuonna 2019. tulorekisteri
Mikä on tietolupa? Tietolupa käsittää tiedon käyttäjään liitetyt tiedonsaantiprofiilit, tiedon käyttäjän roolit ja käytettävät palvelut. tulorekisteri, tietolupa
Onko tulorekisterin tietojen hyödyntämien maksullista käyttäjille? Ei ole. tulorekisteri, maksuttomuus
Miten saan varmenteen? Ensin pitää tehdä hakemus tulorekisteri.fi-sivulla, ja sen jälkeen saat sähköpostiin noutotunnuksen.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Mitä tarkoittaa tiedonsaantiprofiili? Tieto siitä, mitä yksittäisiä tietoja tiedon käyttäjälle jaetaan ja mihin käyttötarkoitukseen. Oikeus tietojen saantiin perustuu lakiin. tulorekisteri, tiedonsaantiprofiili
Jos toimittaa tietoja useammasta järjestelmästä tulorekisteriin (esim. palkanlaskenta- ja matkalaskuohjelma), pitääkö olla kaksi erillistä varmennetta vai riittääkö yksi? Yksi varmenne riittää, mutta perustelluissa tapauksissa on mahdollista hakea useampi varmenne. Tiedon tuottajan ja tiedon käyttäjän pitää muodostaa erilliset varmenteet kumpaankin käyttötarkoitukseen. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Kuka yrityksessä on oikeutettu tekemään hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi ja miten se tehdään? Hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voi tehdä tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen tekee yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö. Hakemuksen yhteydessä tilataan varmenne. tulorekisteri, varmenne
Jos tilitoimisto hoitaa ilmoittamisen tulorekisteriin yrityksen puolesta, hakeeko tilitoimisto varmenteen? Kyllä hakee, ja yrityksen pitää antaa tilitoimistolle valtuus. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Puhutaan, että tulorekisteri keventää työnantajan hallinnollista taakkaa. Aiemmin palkat on kuitenkin ilmoitettu vain kerran vuodessa, ja nyt ne joudutaan ilmoittamaan joka kuukausi. Miten tämä vähentää taakkaa? Vuosittaiset päällekkäiset ilmoitukset eri sidosryhmille (ilmoitustapa 2) ja etuuskäsittelyyn liittyvät lisätietopyynnöt (sidosryhmät ja työntekijä) poistuvat, kun tieto saadaan suoraan tulorekisteristä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3-täydentävät-tiedot-–-mitä-hyötyä-niiden-ilmoittamisesta-on? tulorekisteri
Tarkoittavatko palkka ja työansio samaa asiaa? Nimityksiä ei voi kaikissa yhteyksissä käyttää toistensa synonyymeinä. Verolainsäädännön näkökulmasta palkka on laajempi käsite kuin esimerkiksi työeläke- tai työttömyysvakuutuksen perusteena oleva työansio. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62696/rahapalkkojen-ja-palkasta-v%c3%a4hennett%c3%a4vien-erien-ilmoittaminen-tulorekisteriin/ tulorekisteri, palkka, työansio
Mitä eroa on palkanmaksukaudella ja ansaintakaudella? Palkkakausi tai palkanmaksukausi on ajanjakso, jolta palkka maksetaan. Ansaintakausi taas on se ajanjakso, jolta tulo on kertynyt.   yleisohje tulorekisteri, palkkakausi, palkanmaksukausi, ansaintakausi
Miten tulorekisterin käyttäjien tiedon käyttöä valvotaan? Sähköisessä asiointipalvelussa jokaisesta käynnistä tulorekisterissä jää jälki. Tietoja käyttävät vain ne tahot, joilla on siihen lain perusteella oikeus. Tietoja saa myös käyttää vain siinä laajuudessa, kuin laki määrittelee. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/tiedon-käyttäjät/ tulorekisteri, käytön valvonta
Mitä tarkoittaa sijaismaksaja? Jos suorituksen maksajan sijasta tämän takaaja, velkoja tai muu maksaja suorittaa palkkasaatavan. Sijaismaksaja voi olla esimerkiksi konkurssipesä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/ tulorekisteri, sijaismaksaja
Jos on ilmoittanut etukäteen Ei palkanmaksua -tiedon, mutta palkkaa maksetaankin, pitääkö tehdä korvaava ilmoitus vai riittääkö, jos tekee palkkatietoilmoituksen? Maksajan on korjattava antamansa työnantajan erillisilmoitus ja ilmoitettava siinä sairausvakuutusmaksun yhteismäärä. Lisäksi maksajan on annettava palkkatietoilmoitus maksamastaan suorituksesta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#5-miten-työnantajan-erillisilmoitusta-korjataan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, korjaaminen
Mikä on siirtotunnus? Asiakkaalle varmenteen pyytämistä varten pyydetty tunnus. https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/varmennepalvelu---rajapintakuvaus.pdf tulorekisteri, siirtotunnus
Olen pienyrittäjä enkä käytä tilitoimistoa. Miten suosittelet, että hoidan ilmoittamisen tulorekisteriin? Latauspalvelussa tai verkkolomakkeella, jos et voi käyttää teknistä rajapintaa. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/ilmoittamisen-kanavat/ tulorekisteri, ilmoittamisen kanava, yrittäjä
Minulla on turvakielto. Pääsevätkö nyt kaikki viranomaiset näkemään osoitteeni? Eivät pääse, turvakielto koskee myös tulorekisteristä luovutettuja tietoja. tulorekisteri, turvakielto
Mikä on ilmoituksen ja aineiston ero? Ilmoitus on yhden tulonsaajan yhden maksupäivän tiedot, ja aineisto voi sisältää useita ilmoituksia yhdeltä maksupäivältä ja palkanmaksukaudelta. tulorekisteri, ilmoitus, aineisto
Missä roolissa tulorekisteriviranomainen on? Tulorekisteriviranomainen toimii tulorekisterin tietojen hallintaan liittyvissä valvontatehtävissä, tietojen jakamiseen liittyvissä tietolupa-asioissa ja suorituksen maksajien sopimusasioissa. tulorekisteri
Täytyykö vuonna 2019 toimittaa vielä paperinen verokortti vai toimiiko kaikki sähköisesti työnantajan suuntaan? Säilyvätkö suorasiirtosopimukset? Tulorekisteri ei tuo muutoksia menettelyihin. Kannattaa olla yhteydessä suoraan Verohallintoon.  tulorekisteri
Miten korjaan virheellisen ilmoituksen? Korvaavalla ilmoituksella mahdollisimman pian, kun virhe tulee ilmoittajan tietoon. Tietyissä tilanteissa ilmoitus on mitätöitävä, esimerkiksi jos on ilmoitettu väärä henkilötunnus. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, mitätöinti, poisto
Voinko mitätöidä vain yhden ilmoituksen vai pitääkö koko aineisto mitätöidä? Miten ilmoitus mitätöidään? Voit mitätöidä vain yhden ilmoituksen. Tiedot poistetaan eri tavalla eri ilmoituskanavissa. Katso tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvusta 5. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%c3%a4/ tulorekisteri, mitätöinti, poisto
Miten korjaan ilmoituksen, jos olen ilmoittanut esimerkiksi liikaa palkkoja? Jos virhe on pelkästään ilmoituksessa, eli työntekijälle on maksettu oikea määrä palkkaa mutta tulorekisteriin on ilmoitettu väärin, pitää tehdä korvaava ilmoitus. Jos on maksanut työntekijälle liikaa palkkaa tai muuta tuloa, maksajan pitää korjata aiempi ilmoitus merkitsemällä liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Takaisinperintätiedot ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin ne maksetaan työnantajalle takaisin. Samalla olisi mainittava myös alkuperäinen palkanmaksukausi, jolloin liikasuoritus maksettiin työntekijälle. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen tulorekisteri, korjaaminen, liikasuoritus, takaisinperintä
Mitä eroa on maksajan ilmoitusviitteellä ja tulorekisterin ilmoitusviitteellä? Maksaja saa uuden ilmoituksen antamisen yhteydessä tulorekisterin muodostaman ilmoitusviitteen, jolla myöhemmän korjauksen voi kohdentaa oikeaan ilmoitukseen. Jos maksaja ei voi tai halua käyttää tulorekisterin muodostamaa ilmoitusviitettä, maksaja voi muodostaa viitteen itse. Maksajan pitää muodostaa maksajan ilmoitusviite silloin, kun käytetään teknistä rajapintaa tai latauspalvelua ja uusi ilmoitus toimitetaan tulorekisteriin ensimmäisen kerran. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.-virheellisten-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, ilmoitusviite
Saanko tulorekisteriviranomaiselta kaikki tarvittavat verotukseen liittyvät tiedot, kuten mikä tulo on veronalaista? Et saa. Tulorekisteriviranomainen ei ota kantaa verotukseen. Asiasta tulee olla yhteydessä Verohallintoon. tulorekisteri
Jos haen muutosverokorttia vuoden 2019 aikana, tarvitsenko vielä palkkanauhaa vai näkevätkö virkailijat tulotietoni tulorekisteristä? Tulorekisteri ei voi ottaa kantaa Verohallinnon sisäisiin menettelyihin. Kannattaa olla tältä osin yhteydessä Verohallintoon. Ne tiedot, joihin Verohallinnolla on oikeus, luovutetaan tulorekisteristä Verohallinnolle.  tulorekisteri
Minulla on sekä palkka- että eläketuloja. Näenkö vuonna 2019 tulorekisteristä kaikki tuloni vai ainoastaan palkat? Ainoastaan palkat. Vuodesta 2020 lähtien näet tulorekisteristä molemmat, eli palkat ja etuudet. tulorekisteri
Olen ollut poissa työstäni syystä, jota en halua ulkopuolisten tietoon. Näkyykö poissaoloni syy tulorekisterissä? Poissaolon syyn ilmoittaminen tulorekisteriin on vapaaehtoista, eli tieto näkyy, jos palkanmaksaja ilmoittaa sen. Palkkatietoilmoituksen ulkopuolelle jäävät mm. arkaluonteiset poissaolon syytiedot. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolon syy
Pitääkö palkkasaatavan viivästyskorot ilmoittaa tulorekisteriin? Kyllä pitää, tulorekisteriin on ilmoitettava kaikki työnantajan maksamat pääomatulot, myös palkkasaatavan korot sekä takausprovisiot. tulorekisteri, palkkasaatavan viivästyskorko
Milloin ilmoitus pitää mitätöidä (eli korvaava ilmoitus ei riitä)? Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus esimerkiksi silloin, jos maksupäivä, henkilötunnus tai Y-tunnus on ilmoitettu väärin. Katso tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvusta 6. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#6.-tietojen-korjaaminen-mitätöimällä-aiemmin-annettu-ilmoitus tulorekisteri, mitätöinti, poisto
Miten saan tulorekisteriotteen? Helpoiten otteen saa tulostettua, kun kirjautuu tulorekisteri.fi-sivulta sähköiseen asiointipalveluun. Tulorekisteriote on myös mahdollista tilata puhelimitse, jolloin se toimitetaan postitse. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yksityishenkilöt/tulonsaajat/ tulorekisteri, tulorekisteriote  
Miten tulorekisterissä määrätään myöhästymismaksu? Miten siihen haetaan oikaisua? Myöhästymismaksun määrää Verohallinto tulorekisteristä saamansa tiedon perusteella. Verohallinto määrää myöhästymismaksun, jos pakolliset tiedot maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin maksupäivää seuraavan kalenterikuukauden kahdeksantena päivänä. Oikaisua haetaan Verohallinnolta. sanktio-ohje tulorekisteri, myöhästymismaksu, sanktio
Jos minulla on tiedossani työkaverini henkilötunnus, pystynkö katsomaan hänen tietonsa tulorekisteristä? Et pysty. Tulorekisterissä voi tarkastella vain omia tietojaan, sillä järjestelmään kirjaudutaan henkilökohtaisilla Suomi.fi-tunnistusmenetelmillä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yksityishenkilöt/tulonsaajat/tunnistautuminen/ tulorekisteri, tunnistautuminen  
Olen kuolinpesän osakas, jolla on ollut Katso-tunnisteet. Millä tunnuksilla voin nyt kirjautua ilmoittamaan tietoja tulorekisteriin? Katso-tunnisteilla ei voi ilmoittaa tulorekisteriin tietoja sähköisessä asiointipalvelussa. Kuolinpesä käyttää Suomi.fi-tunnistautumista. Kuolinpesien valtuutus hoidetaan Katso-palvelussa.  tulorekisteri, Katso-tunniste, Katso-valtuutus, Suomi.fi-tunniste
Mitä tarkoitetaan käyttöliittymällä? Käyttöliittymällä tarkoitetaan sähköistä asiointipalvelua, jota voi käyttää suorituksen maksaja tai muu tiedon tuottaja, tiedon käyttäjä sekä tulonsaaja. tulorekisteri, käyttöliittymä
Näkyvätkö tulorekisteristä vain veronalaiset ansiot vai henkilön kaikki tulot? Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedon käyttäjien tarvitsemat tiedot. Tulorekisteriin pitää ilmoittaa kaikki työnantajan maksamat suoritukset, kuten palkat sekä luontoisedut ja verovapaat kustannusten korvaukset. Tulorekisteriin ei kuitenkaan ilmoiteta esimerkiksi suurinta osaa pääomatuloista, kuten korkoja tai osinkoja. Myöskään verovapaita henkilökuntaetuja ei ilmoiteta. Katso tarkemmin tulorekisterin ohjeesta osoitteessa tulorekisteri.fi. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/ tulorekisteri
Huomasin tammikuussa 2019, että ilmoitin virheellisesti palkkatietoja vuoden 2018 puolella. Korjaanko tiedot tulorekisteriin? Tulorekisteriin ilmoitetaan ja korjataan vain 1.1.2019 lähtien maksetut palkat. Ennen vuotta 2019 väärin ilmoitetut palkkatiedot korjataan vanhan menettelyn mukaan. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen
Milloin minun pitää antaa työnantajan erillisilmoitus? Mitä tietoja sillä ilmoitetaan? Työnantajan erillisilmoituksella maksaja ilmoittaa
 •kohdekuukauden aikana maksettujen työnantajan sairausvakuutusmaksujen yhteismäärän ja siitä mahdollisesti tehtävät vähennykset
 •Ei palkanmaksua -tiedon, jos maksaja kuuluu Verohallinnon työnantajarekisteriin eikä ole maksanut lainkaan palkkoja kyseisen kuukauden aikana.
Työnantajan erillisilmoitus annetaan kuukausittain, viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Missä tilanteessa ilmoitetaan Avainhenkilö-tieto? Tieto ilmoitetaan silloin, kun tulonsaajalle maksettu tulo on avainhenkilölain (1551/1995) mukaista tuloa. Samalla tulolajilla voidaan ilmoittaa myös palkka, joka maksetaan Pohjoismaiden Investointipankista (PIP) annetun lain mukaan (562/1976).

Avainhenkilö on ulkomaalainen asiantuntija, jolle maksetaan avainhenkilön lähdeveron alainen palkka. Avainhenkilölle maksettu palkka voidaan ilmoittaa millä tahansa tulorekisterissä käytössä olevalla palkkojen tulolajeilla. Tulonsaaja merkitään avainhenkilöksi.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, avainhenkilö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Esiintyvä taiteilija -tieto? Esiintyvä taiteilija -tietoa käytetään, kun ilmoitetaan taiteilijan henkilökohtaisesta esiintymisestä maksettu suoritus. Suoritus voi olla palkkaa tai työkorvausta. Esiintyviä taiteilijoita ovat esimerkiksi teatteri- ja elokuvanäyttelijät, radio- tai televisiotaiteilijat sekä muusikot. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%c3%b6ntekij%c3%a4n-palkitseminen-yritt%c3%a4j%c3%a4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/ tulorekisteri, esiintyvä taiteilija
Missä tilanteessa ilmoitetaan Osakasasemassa maksajaan -tieto? Tieto annetaan, jos tulonsaaja on yritykseen tai toimeen osallinen sijoitetun pääoman kautta, ts. osakasasemassa maksajatahoon nähden. Tietoa ei tarvitse antaa, jos tulonsaaja on osakkaana pörssiyhtiössä.  tulorekisteri, osakasasemassa maksajaan
Missä tilanteessa ilmoitetaan Osaomistaja-tieto? Tieto annetaan, jos tulonsaaja on työttömyysturvalain (1290/2002) mukainen osaomistaja. Yrityksen osaomistajat maksavat pienempää työttömyysvakuutusmaksua kuin työntekijät. Siihen, onko henkilö yrityksen osaomistaja vai työntekijä, vaikuttavat
• henkilön ja hänen perheenjäsentensä omistusosuus
• äänivalta ja muu määräämisvalta sekä
• henkilön asema yrityksessä.
 Lue lisää: www.tvr.fi tulorekisteri, osaomistaja
Missä tilanteessa ilmoitetaan Rajakunnassa työskentelevä henkilö -tieto? Tietoa käytetään silloin, kun tulonsaaja asuu vakinaisesti Ruotsissa tai Norjassa kunnassa, joka rajoittuu Suomen maarajaan, ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa Suomen puolella.
Rajakuntia ovat:
• Suomen ja Ruotsin välisiä rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Tornio sekä Ylitornio ja Ruotsissa Haparanda, Kiruna, Pajala sekä Övertorneå.
• Suomen ja Norjan välisiä rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Inari sekä Utsjoki ja Norjassa Karasjok, Kautokeino, Kåjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger ja Tana.
Tietoa käytetään silloin, kun rajankävijälle maksetusta palkasta ei peritä tuloveroja Suomessa, mutta josta suomalaisen työnantajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksut ja perittävä työntekijän sairausvakuutusmaksu.
Jos työntekijä tekee osan työstä Suomessa muualla kuin rajakunnassa, tähän työhön kohdistuva palkan osa verotetaan Suomessa. Näistä tuloista on annettava tulorekisteriin erillinen palkkatietoilmoitus, jossa rajakuntatyöskentelyyn liittyvää lisätietoa ei käytetä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, rajakunnassa työskentelevä henkilö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Tulonsaaja on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona -tieto?   Tietoa käytetään, kun ulkomainen työnantaja maksaa palkkaa Suomessa yleisesti verovelvolliselle työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona. Tieto ilmoitetaan vain silloin, kun ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa.
Tiedon yhteydessä on ilmoitettava sen valtion maatunnus, jolla on tuloon verotusoikeus.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, 183 päivää
Missä tilanteessa ilmoitetaan Työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus) -tieto? Tieto on annettava, kun ulkomainen työnantaja maksaa tulonsaajalle palkkaa nettopalkkasopimuksen perusteella. Nettopalkkasopimus on sopimus, jonka perusteella työnantaja lupautuu maksamaan palkasta maksettavat verot ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut työntekijän puolesta. Tulo ilmoitetaan kyseisellä tiedolla vain silloin, kun ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Tiedon voi antaa vain ulkomainen työnantaja.  Katso ohje Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/
tulorekisteri, nettopalkkasopimus
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä -tieto? Tieto ilmoitetaan silloin, kun suorituksen maksaa ulkomainen työnantaja ulkomailla asuvalle vuokratyöntekijälle. Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä on ilmoitettava tulonsaajan lisätietona riippumatta työskentelyn kestosta tai siitä, onko työntekijä Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.
Tietoa käyttää työnantaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Jos työnantajalla on kiinteä toimipaikka Suomessa, tulo ilmoitetaan normaalina palkkatulona eikä Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä -tietoa anneta. 
Tieto on annettava vain vuokratyöntekijöistä, jotka tulevat seuraavista maista tai seuraavilta alueilta: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua, Viro, Georgia, Moldova, Valko-Venäjä, Mansaari, Puola, Turkki, Kazakstan, Bermuda, Jersey, Guernsey, Caymansaaret, Kypros, Tadzikistan, Saksa ja Turkmenistan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/

Lue lisää ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotuksesta Suomessa
tulorekisteri, vuokratyöntekijä
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomailla työskentelevä henkilö -tieto? Tieto ilmoitetaan silloin, jos tulonsaaja työskentelee ulkomailla. Tieto on annettava silloin, kun Suomessa vakuutettu työntekijä työskentelee ulkomailla suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Tietoa ei käytetä esimerkiksi silloin, kun tulonsaaja tekee ulkomaille lyhytaikaisen työmatkan. 

Vastaavasti tieto on ilmoitettava silloin, kun ulkomainen konserniyhtiö maksaa työntekijän palkan ja lähettävä suomalainen yritys on vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta. Suomalaisen yrityksen on tällöin annettava ilmoitus palkasta ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut, jos työntekijä on Suomessa vakuutettu suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Suomalaisella yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tieto niin kauan kuin työntekijä on vakuutettu Suomessa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ulkomailla työskentelevä
Missä tilanteessa ilmoitetaan Urheilija-tieto? Tietoa käytetään silloin, kun ilmoitetaan urheilusta saatuja suorituksia esimerkiksi urheilijasopimuksen perusteella. Suoritus voi olla esimerkiksi palkkaa tai työkorvausta. Tietoa käytetään, kun ilmoitetaan vain urheilusta saatuja suorituksia. Tietoa ei käytetä esimerkiksi silloin, kun ilmoitetaan urheilijan muusta kuin urheilusta saamaa palkkatuloa.

Urheilijan palkka on tyypillisesti joukkueurheilijalle pelaajasopimuksen perusteella maksettavaa palkkaa. Palkkasummaan ei sisälly urheilurahastoon siirrettyä palkkaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%c3%b6ntekij%c3%a4n-palkitseminen-yritt%c3%a4j%c3%a4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/ tulorekisteri, urheilija
Missä tilanteessa ilmoitetaan Valtion työllisyysmäärärahoilla työllistetty -tieto? Tieto annetaan, jos työnantaja on saanut tulonsaajan työllistämiseen valtion työllistämistukea (palkkatukea tai valtion virastolle ja laitokselle osoitettua määrärahaa työttömän työnhakijan työllistämiseen). Tuki myönnetään työnantajalle palkkauskustannuksiin.  tulorekisteri, valtion työllisyysmäärärahoilla työllistetty
Missä tilanteessa ilmoitetaan Yhteisö-tieto? Tieto annetaan, jos tulonsaajana on yhteisö. Yhteisöllä tarkoitetaan tulorekisterissä seuraavia tahoja: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. 

Tulorekisterissä käytössä oleva määritelmä poikkeaa esimerkiksi tuloverolain (1535/1992) yhteisön määritelmästä.
tulorekisteri, yhteisö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Erityisjärjestö-tieto? Tieto on annettava, jos suorituksen maksajana on erityisjärjestö, jonka maksamasta palkasta ei makseta Suomessa tuloveroa kansainvälistä erityisjärjestöä koskevan sopimuksen mukaisesti. Palkka saattaa kuitenkin olla joidenkin vakuutusmaksujen alainen. Tällaisia erityisjärjestöjä ovat esimerkiksi Kemikaalivirasto ECHA, Itämeren suojelukomissio HELCOM, Wider-instituutti ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, erityisjärjestö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Julkisyhteisö-tieto? Julkisyhteisöjä ovat Suomen julkishallintoa toteuttavat talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto. Tieto on annettava kansainvälisen tietojenvaihdon vuoksi, jos tulonsaajana on rajoitetusti verovelvollinen. Silloin, kun suoritus maksetaan yleisesti verovelvolliselle, tietoa ei tarvitse ilmoittaa, vaikka maksaja olisikin julkisyhteisö. tulorekisteri, julkisyhteisö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Kotitalous-tieto? Jos maksaja on yksityistalouden muodostama kotitalous, tieto on ilmoitettava. Kotitaloudella on erilainen ennakonpidätysvelvollisuus kuin yhteisöillä.    tulorekisteri, kotitalous
Missä tilanteessa ilmoitetaan Tilapäinen työnantaja -tieto? Tieto on annettava, jos työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä eläketurvan tekemättä vakuutussopimusta. Tilapäisenä työnantajana voi toimia vain, jos työnantajan palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja jos työnantaja maksaa määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille kuuden kuukauden ajalta palkkaa, jonka yhteismäärä on alle erikseen säädetyn eurorajan.   tulorekisteri, tilapäinen työnantaja
Tarvitseeko tilapäisen työnantajan ilmoittaa eläkejärjestelynumero (vakuutusnumero)?  Vaikka tilapäinen työnantaja ei ole tehnyt vakuutussopimusta työntekijöiden eläketurvan järjestämisestä, tilapäisen työnantajan on ilmoitettava sen työeläkelaitoksen yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero, jossa työntekijät on vakuutettu, jos tilapäinen työnantaja maksaa työntekijöilleen työeläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Jos tulonsaajakohtaiset tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta taikka paperilomakkeella, tilapäisen työnantajan on oltava itse suoraan yhteydessä työeläkelaitokseen saadakseen laitoksen käyttämän eläkejärjestelynumeron tilapäisille työnantajille. Jos tiedot ilmoitetaan tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tilapäinen työnantaja valitsee haluamansa vakuutusyhtiön verkkolomakkeen valikossa olevista vaihtoehdoista. Valinnan jälkeen järjestelmä muodostaa taustalla kyseisen yhtiön yhtiötunnuksen ja eläkejärjestelynumeron.
tulorekisteri, tilapäinen työnantaja, eläkejärjestelynumero, vakuutusnumero
Mistä tilapäinen työnantaja saa työeläkelaitoksen eläkejärjestelynumeron (vakuutusnumeron), joka tarvitaan ilmoittamisessa? Vaikka tilapäinen työnantaja ei ole tehnyt vakuutussopimusta työntekijöiden eläketurvan järjestämisestä, tilapäisen työnantajan on ilmoitettava sen työeläkelaitoksen yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero, jossa työntekijät on vakuutettu, jos tilapäinen työnantaja maksaa työntekijöilleen työeläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Jos tulonsaajakohtaiset tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta taikka paperilomakkeella, tilapäisen työnantajan on oltava itse suoraan yhteydessä työeläkelaitokseen saadakseen laitoksen käyttämän eläkejärjestelynumeron tilapäisille työnantajille. Jos tiedot ilmoitetaan tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tilapäinen työnantaja valitsee haluamansa vakuutusyhtiön verkkolomakkeen valikossa olevista vaihtoehdoista. Valinnan jälkeen järjestelmä muodostaa taustalla kyseisen yhtiön yhtiötunnuksen ja eläkejärjestelynumeron.
tulorekisteri, tilapäinen työnantaja, eläkejärjestelynumero, vakuutusnumero
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomainen konserniyhtiö -tieto? Tieto on annettava, jos suorituksen maksajana on ulkomainen konserniyhtiö. Ulkomainen konserniyhtiö on konserniin kuuluva yhtiö, joka on perustettu muualla kuin Suomessa.
Tieto on annettava silloin, kun ulkomainen konserniyhtiö maksaa ulkomailla työskentelevälle työntekijälle palkkaa. Suomalaisen yrityksen on annettava ilmoitus palkasta, jos työntekijä on Suomessa ja työskentelee ulkomaisen konserniyhtiön palveluksessa ulkomailla. Tällöin lähettävä suomalainen yritys käyttää tietoa ”Ulkomaisen konserniyhtiön maksama suoritus” ja antaa Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tietona ”Ulkomailla työskentelevä henkilö”.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ulkomainen konserniyhtiö
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomainen työnantaja -tieto? Ulkomaisena työnantajana pidetään yritystä, jota ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jonka rekisteröity kotipaikka on muualla kuin Suomessa, tai työnantajana toimivaa henkilöä, joka ei asu Suomessa. 

Jos ulkomaiselle työnantajalle on muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka, tietoa ei ilmoiteta. Vaikka ilmoittaja olisi merkitty säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin, Ulkomainen työnantaja -tieto on ilmoitettava, jos kiinteää toimipaikkaa ei ole.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ulkomainen työnantaja
Missä tilanteessa ilmoitetaan Valtio-tieto? Tieto on annettava, jos suorituksen maksajana on valtio.  tulorekisteri, valtio
Missä tilanteessa ilmoitetaan Valtion liikelaitos tai erillishallinnollinen valtion laitos -tieto? Tieto on annettava, jos suorituksen maksajana on valtion liikelaitos tai erillishallinnollinen valtion laitos.  tulorekisteri, valtion liikelaitos tai erillishallinnollinen valtion laitos 
Missä tilanteessa ilmoitetaan maksutiedot työeläkelaitokselle? Palkkatietoilmoituksella on mahdollisuus ilmoittaa tulonsaajakohtaisesti maksajan määrittelemät maksun viitetiedot työeläkelaitokselle. Tietoa käytetään silloin, kun suorituksen maksaja on maksanut työeläkemaksut samalla kertaa, kun se antaa ilmoitusta tulorekisteriin. Annettu tieto toimii kohdistustietona, jolla työeläkelaitos pystyy kohdistamaan maksun oikeaan ilmoitukseen. Ilmoittaessaan maksutietoja työeläkelaitokselle maksajan on annettava maksun viitenumero. Halutessaan maksaja voi määritellä maksulle myös tarkenteen.  tulorekisteri, maksutiedot
Missä tilanteessa ilmoitetaan Rajoitetusti verovelvollinen -tieto? Tulonsaajasta on ilmoitettava, jos hän on rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka asunto ja koti ovat ulkomailla ja joka ei oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta yhtäjaksoisesti. Yhteisöä pidetään rajoitetusti verovelvollisena, jos sitä ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jos sen rekisteröity kotipaikka ei ole Suomessa.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko tulonsaaja vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle ulkomailla tehdystä työstä. Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksettu suoritus ilmoitetaan vain, jos tulosta on peritty lähdevero.

Lisäksi rajoitetusti verovelvollisesta on ilmoitettava sen valtion maatunnus, jossa tulonsaajan katsotaan asuvan tai jossa yrityksellä on kotipaikka.  Rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltio ei voi olla Suomi.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto? Rajoitetusti verovelvollinen on voinut vaatia ansiotulojensa verottamista progressiivisesti lähdeverotuksen sijasta. Tällöin rajoitetusti verovelvollista verotetaan samaan tapaan kuin Suomessa pysyvästi asuvia. Progressiivista verotusta varten rajoitetusti verovelvollisella on oltava rajoitetusti verovelvollisen verokortti, jonka perusteella maksaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Jos rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta on toimitettu ennakonpidätys lähdeveron perimisen sijasta, ilmoitetaan Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto. Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto on annettava, jos tulonsaajalla on ollut rajoitetusti verovelvollisen verokortti lähdeverokortin sijasta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ennakonpidätyksen alainen tulo
Missä tilanteessa annetaan NT1-ilmoitus? NT1-ilmoitus annetaan, kun Suomessa asuva tulonsaaja tekee työtä toisessa Pohjoismaassa. Tulosta ei tarvitse maksaa veron ennakkoa työskentelyvaltioon, jos työntekovaltion veroviranomaiselle osoitetaan, että ennakonpidätys toimitetaan Suomeen. Edellytyksenä on, että työntekijän työskentely ei saa ylittää 183:a päivää 12 kuukauden aikana, palkan maksaa suomalainen työnantaja, palkalla ei rasiteta työskentelyvaltiossa olevaa kiinteän toimipaikan tulosta eikä kyseessä ole työvoiman vuokraus. Jos ehdot täyttyvät ja maksaja antaa Verohallinnon tarvitsemat tiedot, Verohallinto toimittaa maksajan ilmoittamaan osoitteeseen todistuksen ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa sekä lähettää ilmoituksen tiedot työntekovaltion veroviranomaiselle. Tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen ulkomaan työskentelystä maksetun palkan maksupäivän jälkeen, kun työntekijä on aloittanut työskentelyn toisessa Pohjoismaassa. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, NT1
Missä tilanteessa annetaan NT2-ilmoitus? NT2-ilmoitus annetaan silloin, kun työnantaja ilmoittaa soveltavansa kuuden kuukauden säännön verovapautta työntekijälle maksettavaan palkkaan, toisin sanoen ennakonpidätys jätetään toimittamatta. Ennakonpidätyksellä ei tarkoiteta mahdollisesti toimitettua minipidätystä työntekijän sairausvakuutusmaksua varten. Tiedot on annettava myös Pohjoismaisissa tilanteissa silloin, kun kuuden kuukauden sääntö ei sovellu mutta tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen sovelletaan vapautusmenetelmää. Ennakonpidätyksen toimittamatta jättämistä harkitsevan työnantajan tulee varmistua säännön soveltamisedellytysten täyttymisestä. Jos työnantaja jättää ennakonpidätyksen toimittamatta, hänen on ilmoitettava tiedot viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen palkanmaksupäivän jälkeen, kun ennakonpidätys jätettiin ensimmäisen kerran toimittamatta tai työskentely Pohjoismaassa alkoi.    https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, NT2
Missä tilanteessa annetaan vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus? Ulkomainen työnantaja antaa vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen ulkomailta vuokratusta työntekijästä, joka työskentelee Suomessa suomalaiselle työn teettäjälle, kun kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä työntekijän palkasta. Ilmoitus annetaan jokaisesta vuokratyöntekijästä työskentelyn kestosta riippumatta. Tiedoissa on ilmoitettava työskentelyn arvioitu kesto, palkan määrä, suomalainen työn teettäjän sekä ulkomaisen työnantajan edustajan tiedot. Lisäksi on ilmoitettava arvio palkan määrästä työskentelyn ajalta. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen, kun työntekijä aloittaa työskentelyn Suomessa. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%c3%a4liset-tilanteet/ tulorekisteri, vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus
Missä tilanteessa annetaan työnantajan ilmoitus oleskelujaksoista Suomessa?  Työnantajan ilmoitus oleskelujaksoista Suomessa (entinen ns. tarkkailuilmoitus) annetaan silloin, kun tulonsaaja työskentelee ulkomailla ja ennakonpidätys on jätetty toimittamatta kuuden kuukauden säännön nojalla. Tietojen perusteella Verohallinto valvoo, että kuuden kuukauden säännön soveltamisedellytykset ovat olemassa. Tiedoissa on ilmoitettava oleskelujaksot Suomessa. Tiedot annetaan siltä osin, kuin NT2-ilmoituksen tiedot ovat muuttuneet, ja lisäksi annetaan aina tieto toteutuneista oleskelupäivistä Suomessa. Tiedot oleskeluajoista Suomessa voidaan antaa viimeistään maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tiedot voidaan antaa kuitenkin myös heti, kun ulkomaan työskentely on päättynyt, tai palkanmaksukausittain työn kestäessä pidempään. Viimeksi mainitussa tilanteessa on kuitenkin huolehdittava, että tiedot annetaan koko verovuodelta. tulorekisteri, työnantajan ilmoitus Suomessa oleskelujaksoista 
Milloin ilmoitukset on annettava? Palkkatietoilmoitus on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Jos tiedot annetaan paperilomakkeella, tietojen antamisen määräaika on 5 kalenteripäivän sijaan 8 kalenteripäivää.  Työnantajan erillisilmoitus annetaan kuukausittain, viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos ilmoituksen määräpäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä. Jos työnantajan erillisilmoitus annetaan poikkeuksellisesti paperilomakkeella, ilmoitus on annettava viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#3-milloin-ja-miten-ilmoitus-annetaan? tulorekisteri, määräaika
Mitä pidetään maksupäivänä? Suorituksen maksupäivä on päivä, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä eli esimerkiksi merkitty tulonsaajan pankkitilille (palkansaajan palkkapäivä).  tulorekisteri, maksupäivä
Mikä merkitään maksupäiväksi, jos ilmoituksessa ei ole mitään maksettuja suorituksia? Jos euromääräisiä suorituksia ei makseta, ilmoitetaan päivä, jolloin tiedot toimitettiin tulorekisteriin. Muu ilmoituspäivä voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun ilmoitetaan pelkkiä poissaolo-, työskentely- ja oleskelujaksoja.  tulorekisteri, maksupäivä, muu ilmoituspäivä
Mikä on ilmoitusten määräaika? Palkkatietoilmoitus on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Jos tiedot annetaan paperilomakkeella, tietojen antamisen määräaika on 5 kalenteripäivän sijaan 8 kalenteripäivää.  Työnantajan erillisilmoitus annetaan kuukausittain, viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos ilmoituksen määräpäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä. Jos työnantajan erillisilmoitus annetaan poikkeuksellisesti paperilomakkeella, ilmoitus on annettava viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#3-milloin-ja-miten-ilmoitus-annetaan? tulorekisteri, määräaika
Mitä palkanmaksukaudella tarkoitetaan? Palkanmaksukausi (ns. palkkakausi) on ajanjakso, jolta palkka maksetaan. Yrityksellä voi olla käytössään useita palkanmaksukausia, esimerkiksi kuukausipalkkalaisille ja tuntipalkkalaisille erikseen. Palkanmaksukausi voi myös poiketa yrityksen normaalista palkanmaksukaudesta. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Vastaavasti kesken palkanmaksukautta työsuhteen aloittavan palkanmaksukausi alkaa työsuhteen alkaessa. Palkanmaksukausi voi siten olla tietyissä tilanteissa eri tulonsaajilla eri pituinen. Tulon maksupäivä voi olla myös palkanmaksukauden ulkopuolella.  tulorekisteri, palkanmaksukausi
Mitä ansaintakausi tarkoittaa? Ansaintakausi on ajanjakso, jolta tulo on kertynyt. Ansaintakausi voi olla pidempi tai lyhyempi kuin palkanmaksukausi, esimerkiksi vuoden pituinen tai pidempi. Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto, ja se voi olla kunkin ilmoitettavan tulolajin kohdalla eripituinen. Palkan ansainta-aika voi olla eri kuin palkanmaksukausi.

Ansaintakausi on vapaaehtoisesti ilmoitettava täydentävä tieto, jota tarvitsee moni tiedon käyttäjä, esimerkiksi sosiaalivakuuttajat, työttömyyskassat ja Kela. Vaikka ansaintakausi on vapaaehtoisesti annettava täydentävä tieto, sen ilmoittamista suositellaan.
tulorekisteri, ansaintakausi, ansaintajakso, kertymäaika
Miten palkanmaksukausi ja ansaintakausi eroavat toisistaan? Palkanmaksukausi on ajanjakso, jolta palkka maksetaan. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Aineistossa voi olla vain yksi palkanmaksukausi.
Tulon ansainta-aika (ns. ansaintakausi, kertymäaika) voi olla eri kuin palkanmaksukausi. Ansaintakausi on ajanjakso, jolta tulo on kertynyt. Ansaintakausi voi olla pidempi tai lyhyempi kuin palkanmaksukausi, esimerkiksi vuoden pituinen tai pidempi. Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto, ja se voi olla kunkin ilmoitettavan tulolajin kohdalla eripituinen.
tulorekisteri, ansaintakausi, ansaintajakso, kertymäaika
Miten ilmoitetaan palkanmaksukausi, jos ilmoitetaan matkakustannuksia? Matkakustannusten ilmoittamisessa voidaan käyttää samaa palkanmaksukautta kuin yrityksen normaali palkanmaksukausi on ollut. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan ilmoittaa palkanmaksukaudeksi esimerkiksi kyseinen kalenterikuukausi.  tulorekisteri, palkanmaksukausi
Ovatko Verohallinnon alitilityspisteet käytössä tulorekisterin ilmoittamisessa? Alitilityspisteet eivät ole käytössä tulorekisterissä. Maksaja voi kuitenkin erotella tulonsaajansa Aliorganisaatio-tiedon avulla.  tulorekisteri, alitilityspiste, aliorganisaatio
Mitä Aliorganisaatio-tiedossa ilmoitetaan? Maksajalla on käytössään Maksajan aliorganisaatio -tieto ja Tulonsaajan aliorganisaatio -tieto. Maksajan aliorganisaatio -tiedon avulla maksaja voi eritellä eri toimipisteidensä työntekijät toisistaan. Maksaja voi käyttää kyseistä tietoa myös tietojen näkyvyyden rajaamiseen esimerkiksi yrityksen sisällä. Tulonsaajan aliorganisaatio -tiedolla maksaja voi eritellä omien aliorganisaatioidensa palkkatietoilmoitukset toimipaikkojen lisäksi myös esimerkiksi ammattiryhmittäin tai toimialoittain työtapaturmavakuutuksen tai työterveydenhuollon tarpeisiin tai muihin tarpeisiin. Maksaja voi muodostaa aliorganisaation tunnisteen haluamallaan tavalla. tulorekisteri, aliorganisaatio
Pitääkö myös palkkaennakko ilmoittaa? Kyllä. Jatkossa ilmoittaminen tapahtuu reaaliaikaisesti. Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan tiedot maksetuista suorituksista on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan palkkaennakosta on pitänyt jo tähänkin saakka toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä. Tämä ei ole tulorekisterin myötä tullut uusi asia. Kun ennakonpidätys on toimitettu ja sosiaalivakuutusmaksut maksettu, palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä.

Työnantaja tilittää ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut maksujen keräämisestä vastaaville tahoille erillisten aikataulujen mukaan.

Verohallinnon voimassa oleva ohjeistus on jo ennen tulorekisteriä ollut, että ennakonpidätys on aina toimitettava silloin, kun suoritus – vaikka sitten palkkaennakkokin – on tulonsaajalle maksettu. Viime kädessä suorituksen maksajat vastaavat itse siitä, millä tavoin ne käsittelevät mahdollisia palkkaennakoita omissa järjestelmissään ja että tämä menettely on lain ja viranomaisten voimassa olevien ohjeiden mukainen. 
tulorekisteri, palkkaennakko, ennakkopalkka
Miten palkkaennakko käsitellään? Tulorekisteriin tieto on ilmoitettava viidentenä kalenteripäivänä palkkaennakon maksupäivästä.
Palkkaennakosta pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä. Kun ennakonpidätys on toimitettu ja sosiaalivakuutusmaksut maksettu, palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Työnantaja tilittää ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut maksujen keräämisestä vastaaville tahoille erillisten aikataulujen mukaan.
tulorekisteri, palkkaennakko, ennakkopalkka
Miten ilmoitetaan eläkevakuutusmaksut silloin, kun yritys on ottanut työntekijöille tai osakkaille vapaaehtoisen eläkevakuutuksen?  Maksetut vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella tulolajilla Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu (koodiarvo 418).

Työnantajan maksama työntekijän vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutusmaksu voidaan ilmoittaa tulorekisteriin maksuittain, jos tämä on mahdollista. Jos maksu on esimerkiksi yhteissumma eikä suorituksen maksaja tiedä, mikä osuus maksusta kohdistuu kuhunkin vakuutettuun, suorituksen maksajan on ilmoitettava tiedot, kun ne saadaan eläkelaitokselta.

Tiedot on saatava maksuvuoden verotukseen. Jos maksusta saadaan tieto vasta tammikuussa, joulukuun ilmoitusta on korjattava ja lisättävä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksun määrä ilmoitukseen.
tulorekisteri, vapaaehtoinen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu
Ilmoitetaanko tiedot kerran kuukaudessa?  Tiedot ilmoitetaan jokaisen maksutapahtuman jälkeen erikseen.  tulorekisteri
Yrityksessä on tuntipalkkaisia, joille maksetaan palkka 2 viikon välein, sekä kuukausipalkkaisia, joille maksetaan palkka kerran kuukaudessa. Voiko työntekijöille maksetut suoritukset ilmoittaa samassa aineistossa, kun maksupäivä on sama? Ei voi, jos kuukausi- ja tuntipalkkaisilla on eri palkanmaksukaudet. Yhdessä aineistossa voi olla yhden maksupäivän ja palkanmaksukauden ilmoitukset. Jos palkanmaksukausi on tuntipalkkaisilla ja kuukausipalkkaisilla eri, tiedot on annettava eri aineistoissa, vaikka maksupäivä olisi sama. tulorekisteri, palkanmaksukausi, tuntipalkkainen, kuukausipalkkainen
Mitä kanavia pitkin tiedot voidaan ilmoittaa tulorekisteriin? Tiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin eri kanavia pitkin.
Tietojen ilmoittamisen kanavat ovat:
1. tekninen rajapinta
a. reaaliaikainen Web Service -rajapinta
b. viivästetty Web Service -rajapinta
c. SFTP-rajapinta
2. sähköinen asiointipalvelu
a. latauspalvelu
b. verkkolomake
3. paperilomake (erityisestä syystä).
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/ tulorekisteri, ilmoittamisen kanavat, rajapinta, latauspalvelu
Voiko tiedot ilmoittaa Ilmoitin.fi-palvelun kautta? Ilmoitin.fi-palvelua ei voi käyttää tulorekisteritietojen ilmoittamiseen. Tiedot voi toimittaa tiedostomuodossa tulorekisteriin latauspalvelussa, johon kirjaudutaan tulorekisteri.fi-sivulta. Latauspalvelu on osa tulorekisterin sähköistä asiointipalvelua. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/ tulorekisteri, Ilmoitin.fi, latauspalvelu
Voiko sama ilmoittaja käyttää eri ilmoituskanavia, kuten teknistä rajapintaa ja sähköistä asiointipalvelua? Kyllä voi. Teknistä rajapintaa käyttäessään tietojen ilmoittajan ei tarvitse erikseen kirjautua palveluun ja tunnistautua henkilökohtaisesti. Teknisen rajapinnan käyttöä varten tarvitaan varmenne. Tulorekisterin varmennepalvelussa muodostettu varmenne annetaan joko yritykselle itselleen tai sen puolesta asioivalle tilitoimistolle tai muulle palkkahallinnon kumppanille.

Sähköisessä asiointipalvelussa voi toimittaa tietoja tulorekisteriin kahdella tavalla: lataamalla tiedostoja tai syöttämällä yksittäisen ilmoituksen tiedot verkkolomakkeella. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuksella.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/ tulorekisteri, ilmoittamisen kanavat, tekninen rajapinta, latauspalvelu
Pitääkö yrityksille maksettu käyttökorvaus jatkossa ilmoittaa 5 päivää maksun jälkeen vai luovutaanko ilmoittamisesta kokonaan? Käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys, ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella joko tulolajilla Käyttökorvaus ansiotuloa (koodiarvo 313) tai Käyttökorvaus pääomatuloa (koodiarvo 314) riippuen siitä, kumpaa suoritusta on maksettu.

Maksajan on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osakeyhtiölle, osuuskunnalle ja yhteisetuudelle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Ilmoitus annetaan käyttämällä tulolajia Käyttökorvaus ansiotuloa (koodiarvo 313). Lisäksi on ilmoitettava Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Yhteisö. Käyttökorvauksen määrä ilmoitetaan vähentämättä siitä mahdollisen arvonlisäveron ja kustannusten korvausten osuutta.

Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava.
tulorekisteri, käyttökorvaus, yritys
Muuttuuko oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen? Tulorekisteri ei sellaisenaan tuo muutoksia verojen maksamiseen. Ilmoittaminen sitä vastoin muuttuu nykymenettelystä. Jatkossa suorituksen maksaja ilmoittaa tulonsaajalta toimitetut ennakonpidätykset ja perityt lähdeverot palkkatietoilmoituksella kustakin tulonsaajasta erikseen, eikä näitä samoja tietoja anneta enää oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella kuukausittain. Maksaja ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän kuukausittain työnantajan erillisilmoituksella tulorekisteriin. Tulorekisteri-ilmoittaminen korvaa oma-aloitteisten verojen veroilmoitukselta (4001) kaikki työnantajasuoritusten tiedot, muiden oma-aloitteisen verojen tiedot verolajin 25 (työkorvaus) ja verolajin 69 (lähdevero rojalteista).

Tulorekisteri ei tuo muutoksia maksamisen määräaikoihin tai menettelyihin, eli esimerkiksi Verohallinnon osalta työnantajavelvoitteiden maksupäivänä säilyvät nykyiset eräpäivät. Työnantaja tilittää kuukauden aikana perimänsä ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut Verohallinnolle oma-aloitteisesti viimeistään yrityksen oman verokauden mukaisena eräpäivänä, joka yleensä on seuraavan kuukauden 12. päivänä.
tulorekisteri, maksujen tilittäminen, oma-aloitteinen vero
Ilmoitetaanko osakaslainat ja niiden takaisinmaksut tulorekisteriin? Ei ilmoiteta. Osakaslainat ja niiden takaisinmaksut ilmoitetaan jatkossakin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.  tulorekisteri, osakaslaina 
Jos osakas on antanut yhtiölle lainan ja siitä maksetaan osakkaalle korkoa, ilmoitetaanko korko tulorekisteriin? Tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisiin eriin liittyvät veronalaiset pääomatulot ilmoitetaan tulorekisteriin:
• Työnantajan maksamat suoritukset, esimerkiksi palkkasaatavan viivästyskorot ja takausprovisiot, ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Pääomatuloa oleva suoritus (koodiarvo 332). Myös osakkaalle maksetut vastaavat suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin. Näin ollen osakkaalle maksettu korko ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella käyttäen kyseistä tulolajia.
• Pääsääntöisesti muiden maksajien maksamat korot ilmoitetaan edelleen suoraan Verohallinnolle tuloverolain mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä annettavalla vuosi-ilmoituksella tai korkotulon lähdeveronalaisista koroista annettavalla vuosi-ilmoituksella riippuen siitä, millainen korko on kyseessä.

tulorekisteri, korko
Annetaanko ilmoituksen toimittamisesta tai saapumisesta tulorekisteriin tulonsaajalle tieto, ja jos annetaan, niin kuka tiedon tulonsaajalle toimittaa? Maksajalla on lakiin perustuva tiedonantovelvollisuus, joka koskee sen maksamia tuloja ja muita tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Tulonsaajalle ei lähetetä erillistä tietoa annetuista ilmoituksista. Tulonsaaja voi kuitenkin nähdä hänestä ilmoitetut tiedot tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta. Ilmoituksen toimittaneelle maksajalle annetaan käsittelypalautteessa tieto siitä, että ilmoitus on lähetetty onnistuneesti tulorekisteriin.  tulorekisteri
Miten ilmoitetaan turvapaikanhakijoiden keinotekoiset tunnisteet ja hyväksyykö järjestelmä ne?  Tiedot tulonsaajasta on pääsääntöisesti ilmoitettava suomalaisella asiakastunnisteella (luonnollisista henkilöistä henkilötunnuksella). Jos suomalaista asiakastunnistetta ei ole, tiedot ilmoitetaan tulonsaajan ulkomaisella asiakastunnisteella. Jos tulonsaajalla ei ole ulkomaistakaan tunnistetta, voidaan tiedot ilmoittaa syntymäajalla. Tällöin tulonsaajasta on annettava muita lisätietoja.

Tulorekisterin tukemat henkilöiden tunnistetyypit on kuvattu julkaistussa koodistossa. Sallittuja tunnistetyyppejä ovat Y-tunnus, henkilötunnus (suomalainen), ulkomainen henkilötunnus, verotunniste (TIN) ja muu tunnus. Keinotekoinen tunniste ei sellaisenaan ole sallittujen tunnistetyyppien joukossa. Ilmoituksissa voidaan kuitenkin valita tunnisteen tyypiksi "Muu tunnus", jolloin voidaan ilmoittaa mahdollinen keinotekoinen tunniste. Viranomaiselta saadun keinotekoisen tunnisteen käyttäminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska keinotekoiset tunnisteet ovat käyttäjäkohtaisia, ja eri tiedon käyttäjillä voi olla käytössään sama tunniste eri henkilöille. Maksajan itsensä keksimiä keinotekoisia tunnisteita ei saa käyttää ilmoittamisessa.

tulorekisteri, keinotunniste
Tarvitseeko tapaturmavakuutuksen vuosi-ilmoitus antaa vielä vuodelta 2019?  Tapaturmavakuutuksen vuosi-ilmoitusta ei tarvitse tehdä enää vuodelta 2019.

Tulorekisteri välittää tiedot vakuutusyhtiölle tammikuussa 2020, kun vakuutusyhtiöiden tiedonsaantioikeus tulorekisteristä alkaa. Vuoden 2019 aikana alkavien ja päättyvien vakuutusten tiedot on kuitenkin hoidettava vielä vanhalla tavalla vuoden 2019 aikana.

tulorekisteri, tapaturmayhtiö, vuosi-ilmoitus
Voiko koko kalenteriviikon maksut lähettää samalla kertaa samalla tiedostolla (5 eri palkanmaksupäivää)? Esimerkiksi koko viikon pikamääräysmaksut.  Ei voi. Yhdessä aineistossa voi olla yhden maksupäivän ja palkanmaksukauden ilmoituksia. Jos tulonsaajille on maksettu viitenä eri päivänä suorituksia, maksajan pitää muodostaa näistä viisi eri aineistoa. Halutessaan maksaja voi toimittaa kaikki aineistot tulorekisteriin samana päivänä, mutta tällöin on noudatettava maksupäivä + 5 päivää -periaatetta, eli kaikki maksutiedot on annettava heti viidentenä päivänä ensimmäisen maksupäivän jälkeen. Maksaja voi esimerkiksi ladata aineistot tulorekisteriin samalla kertaa latauspalvelussa.  tulorekisteri, eri maksupäivä
Tehdäänkö työnantajasuoritusten veroilmoitusta (TAS-veroilmoitusta) enää ollenkaan, eli korvaako esimerkiksi työnantajan erillisilmoitus sen?  Verohallinnon osalta oma-aloitteisten verojen veroilmoitus (TAS-veroilmoitus) poistuu niiden tietojen osalta, jotka jatkossa ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella tai työnantajan erillisilmoituksella (ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut).

Tulorekisteri korvaa muun muassa oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen (4001) työnantajasuoritusten tiedot, muiden oma-aloitteisen verojen tiedoista verolajin 25 (työkorvaus) ja verolajin 69 (lähdevero rojalteista). Sitä vastoin verontunnuksella 69 ilmoitettu lähdevero koroista ei korvaudu. Tarkemmin asiaa voi tiedustella Verohallinnolta.
tulorekisteri, työnantajasuoritusten veroilmoitus, TAS
Mikä ilmoitetaan tulonsaajan toimipaikaksi, jos tulonsaajan työ on liikkuvaa tai hänellä ei ole työpaikkaa (kuten rakennusalalla) tai hän on vuokratyöntekijä, jonka toimipiste vaihtelee?  Tulonsaajan toimipaikka on täydentävä lisätieto, jonka ilmoittaminen on vapaaehtoista. Maksaja ilmoittaa sen toimipisteen tai paikan, jossa tulonsaaja työskentelee ja jossa tulonsaajan varsinainen työpaikka sijaitsee. Kyseisellä tiedolla voi siten ilmoittaa tulonsaajan varsinaisen työpaikan. Ilmoituksella voidaan ilmoittaa tulonsaajalle vain yksi toimipaikan osoite tai koodi.
Toimipaikkatietoa tarvitsee Tilastokeskus. Vuokra- tai henkilöstöpalveluyrityksen kohdalla Tilastokeskus ohjaa seuraavasti:
Jos työsuhde on vuokra- ja henkilöstöpalveluyritykseen (joka maksaa henkilön palkan), toimipaikka on silloin tämän yrityksen. Jos vain välittää työntekijän toiselle yritykselle, joka maksaa palkan, silloin toimipaikka on kyseisen palkanmaksajan.
Rakennusalan työntekijöiden toimipaikaksi voidaan merkitä palkanmaksajan toimipaikka.
 
tulorekisteri, tulonsaajan toimipaikka 
Miten ilmoitetaan kuukausipalkka?  Ilmoitustapa 2:n tulolajeilla voi ilmoittaa tietoja sekä tunti- että kuukausipalkkaisille. Ilmoitustapa 2:n tulolaji Aikapalkka (koodiarvo 201) voi olla käytössä myös kuukausipalkkaisille. Sama koskee muitakin ilmoitustapa 2:n tulolajeja, kuten Lomarahaa (koodiarvo 213). Vaihtoehtoisesti maksaja voi ilmoittaa kuukausipalkan yhteissummana ilmoitustavan 1 mukaisesti (tulolajin koodiarvo 101). tulorekisteri, kuukausipalkka
Muodostaako Palkka.fi-palvelu automaattisesti uuden lain mukaisen ilmoituksen?  Palkka.fi lähettää jatkossa tiedot tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen, jos asiakas on valinnut automaattisen tietojen lähettämisen (automaattisen ilmoitusliikenteen Kyllä-vaihtoehto on valittuna). Jos asiakas on valinnut automaattisen ilmoitusliikenteen Ei-vaihtoehdon, asiakkaan on itse hoidettava ilmoituksen lähetys. Kotitaloustyönantajien ilmoitukset lähtevät aina automaattisesti.

tulorekisteri, Palkka.fi
Miten ilmoitetaan maksetut osingot, joista on pidätetty ennakonpidätys tai lähdevero?  Tulorekisteri ei korvaa osinkojen vuosi-ilmoitusta. Näin ollen osingot jäävät tulorekisterin ulkopuolelle. Osingot ilmoitetaan, kuten tähänkin asti, esimerkiksi suoraan Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.

Sitä vastoin työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka) ilmoitetaan tulorekisteriin koodiarvolla 339 ja työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus) koodiarvolla 340.
tulorekisteri, osinko
Tuleeko ilmoittajalle sanktioita, jos hän ilmoittaa ilmoitustapaa 2 käyttäen tietoja vahingossa väärällä tulolajilla?  Väärällä tulolajilla ilmoittamisesta ei yksistään seuraa sanktiota, ellei väärän ja oikean tulolajin välillä ole eroa tulolajin veronalaisuudessa tai siinä, ovatko ne työeläkevakuutusmaksun perusteena.

Myöhästymismaksua määrätään myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen määrästä tai eläkkeen perusteena olevan työansion määrästä sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.
tulorekisteri, sanktio
Lähetetäänkö Palkka.fi-palvelusta automaattisesti ilmoitus tulorekisteriin?  Palkka.fi lähettää jatkossa tiedot tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen, jos asiakas on valinnut automaattisen tietojen lähettämisen (automaattisen ilmoitusliikenteen Kyllä-vaihtoehto on valittuna). Jos asiakas on valinnut automaattisen ilmoitusliikenteen Ei-vaihtoehdon, asiakkaan on itse hoidettava ilmoituksen lähetys. Kotitaloustyönantajien ilmoitukset lähtevät aina automaattisesti.
tulorekisteri, Palkka.fi
Muuttuuko ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen maksuaikataulu tulorekisterin myötä?  Tulorekisteri ei tuo muutoksia maksamisen määräaikoihin tai menettelyihin, eli esimerkiksi Verohallinnon osalta työnantajavelvoitteiden maksupäivänä säilyvät nykyiset eräpäivät. Työnantaja tilittää kuukauden aikana perimänsä ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut Verohallinnolle oma-aloitteisesti viimeistään yrityksen oman verokauden mukaisena eräpäivänä, joka yleensä on seuraavan kuukauden 12. päivänä. tulorekisteri, verojen tilittäminen, maksujen maksaminen
Pitääkö palvelussuhdetiedot ilmoittaa joka kerta vai jäävätkö ne jotenkin "muistiin"?  Palvelussuhdetiedot ovat ilmoituskohtaisia tietoja, eivätkä ne siten jää muistiin. Palvelussuhdetiedot ilmoitetaan jokaisella ilmoituksella. Tiedot on tärkeä ilmoittaa jokaisella ilmoituksella samalla tavalla, jos tiedot eivät muutu. Lisäksi on korjattava ilmoitetut virheet. Käyttäjät vertaavat eri ilmoituksilla annettuja palvelussuhdetietoja ja tulkitsevat samoille ajoille ilmoitetut palvelussuhteet samoiksi.

Tulevaan aikaan kohdistuva palvelussuhdetiedon muutos (esimerkiksi määräaikaisuuden jatkaminen) ilmoitetaan tulorekisteriin viipymättä, kun muutos on tiedossa. Tällöin ei tarvitse tehdä muutoksia takautuviin ilmoituksiin. Vastaavasti esimerkiksi ammatin tai työehtosopimuksen muutos voidaan ilmoittaa muutosta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. 
tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Voiko täydentävistä tiedoista ilmoittaa vain osan?  Pakollisten tulotietojen lisäksi tulorekisteriin voi ilmoittaa täydentäviä lisätietoja. Jos tiedon ilmoittajalla ei ole kaikkia vapaaehtoisia tietoja, on suositeltavaa ilmoittaa ne, jotka ovat tiedossa. Jos vapaaehtoisesti annettavia tietoja ei anneta tai ne annetaan puutteellisina, tiedot on annettava tiedon käyttäjille pyydettäessä jälkikäteen. tulorekisteri, vapaaehtoiset tiedot, täydentävät tiedot
Voiko samalla ilmoituskerralla käyttää ilmoitustapaa 1 ja ilmoitustapaa 2 (100- tai 200-sarjan tulolajit), jos ne koskevat eri tulonsaajia?  Ilmoitus on tulonsaajakohtainen, joten samassa aineistossa eri ilmoituksilla voi käyttää eri ilmoitustapoja.  tulorekisteri, ilmoitustapa 1, ilmoitustapa 2
Voidaanko samalle henkilölle ilmoittaa samalle päivälle tietoja eri järjestelmistä, esimerkiksi tiedot maksetuista päivärahoista ja palkoista?  Kyllä, samalle tulonsaajalle voi antaa useamman ilmoituksen samalla maksupäivällä, esimerkiksi palkat yhdestä järjestelmästä ja matkakustannukset toisesta. Tällöin näiden ilmoitusten ilmoitusviitteet erottavat ilmoitukset toisistaan.  tulorekisteri, useita ilmoituksia samana päivänä
Ilmoitetaanko työntekijöille annetut henkilökuntalainat tulorekisteriin?  Työntekijöille annettuja henkilökuntalainoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Asuntolainan korkoetu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 302 samaan tapaan kuin se on tähänkin asti ilmoitettu esimerkiksi Verohallinnolle palkkojen vuosi-ilmoituksella. Tulolajia käytetään silloin, kun työnantaja perii työntekijälle myöntämästään asuntolainasta vuotuista korkoa, joka on alempi kuin yleisesti markkinoilla käytössä oleva viitekorko.
tulorekisteri, henkilökuntalaina, asuntolainan korkoetu
Pitääkö ammattiluokkien olla aina 5-merkkisiä, jos käytetään Ammattiluokitus 2010 -koodistoa?  Kyllä pitää. Kaikki käytössä olevat ammattiluokat on jo valmiiksi kooditettu viisitasoisiksi maksajien käyttöön. Luokitukseen on poimittu kustakin ammattikoodista tarkin luokituksesta löytyvä taso ja lisätty tarpeen mukaan nollia perään, jotta koodista saadaan täydet viisi merkkiä pitkä.

Huomio! Tulorekisterissä on käytössä oma Tilastokeskuksen ammattiluokitus -koodisto, joka poikkeaa Tilastokeskuksen ylläpitämästä virallisesta Ammattiluokitus 2010 -koodistosta juuri edellä mainitun numeroinnin (viisitasoisuus) osalta. Tulorekisteri-ilmoittamisessa käytössä oleva koodisto löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta.
tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus
Jos käyttää ammattinimikettä, onko tähän joku luokitus vai määritteleekö työnantaja sen itse?  Palkkatietoilmoituksella on määritelty ilmoitettavat ammattiluokitukset. Näitä ovat
• Tilastokeskuksen ammattiluokitus
• Kevan nimikkeistö
• Suomen Pankin nimikkeistö
• Trafin nimikkeistö.

Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukainen ammattiluokka on ilmoitettava, jos tulonsaaja on työtapaturmavakuutettu. Kevan, Trafin ja Suomen Pankin nimikkeistöjä käytetään eläkevakuutuksen tarpeisiin.

Annettavan koodin lisäksi maksaja voi ilmoittaa täydentävänä lisätietona Ammattinimike (vapaamuotoinen) -tiedon, johon voi vapaamuotoisesti kirjoittaa tulonsaajan ammattinimikkeen.
tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus, ammattinimikkeistö
Miten liikuntasetelit käsitellään (omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu)?  Verovapaita henkilökuntaetuja ei ilmoiteta tulorekisteriin, kuten niitä ei nykyisinkään ilmoiteta vuosi-ilmoituksella. Sitä vastoin Maksettava palkka -tulolajissa (koodiarvo 406) on voitu huomioida tulonsaajalta nettopalkasta vähennetty määrä.  tulorekisteri, liikuntaseteli, omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu
Jos työntekijältä peritään liiton ja työttömyyskassan ay-jäsenmaksu, ilmoitetaanko nämä tulorekisteriin vähennyksinä?  Tulorekisteriin ei ilmoiteta työntekijältä perittyjä työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja, vaan jäsenmaksut ilmoitetaan jatkossakin Verohallinnolle erikseen määritellyllä vuosi-ilmoituksella. Maksettava palkka -tulolajin (koodiarvo 406) muihin vähennettäviin eriin on kuitenkin voinut sisältyä ay-jäsenmaksu, tai määrä on voinut olla Nettopalkasta vähennettävä muu erä -tulolajin (koodiarvo 408) yhteismäärässä mukana.  https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-v%C3%A4hennett%C3%A4vien-erien-selitteet.versio_1.03.pdf tulorekisteri, ay-jäsenmaksu
Mikä on toimipaikan koodi? Kyse on Tilastokeskuksen toimipaikan koodista. Maksaja saa toimipaikan koodin Tilastokeskukselta.  tulorekisteri, toimipaikkakoodi
Mikä matkakustannusten korvauksissa ilmoitetaan palkanmaksukaudeksi? Palkanmaksukautena matkakustannusten korvauksissa voidaan käyttää yrityksellä käytössä olevaa palkanmaksukautta. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan palkanmaksukautena käyttää esimerkiksi kalenterikuukautta. Halutessaan maksaja voi ilmoittaa palkanmaksukaudeksi sen ajanjakson, jonka ajalta matkakustannusten korvaukset maksetaan.

Suosituksena kuitenkin on, että käytettäisiin yrityksellä käytössä olevaa palkanmaksukautta, jolloin palkkojen kanssa samana päivänä maksetut kustannusten korvaukset voidaan ilmoittaa samassa aineistossa, jos tiedot ilmoitetaan esimerkiksi verkkolomakkeella tai erityisistä syistä paperilomakkeella. Jos tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai sähköisen asiointipalvelun latauspalvelun kautta, samana päivänä maksetuista suorituksista annetaan tiedot eri aineistossa, jos kustannusten korvaukset maksetaan eri järjestelmästä kuin palkka. Tämä johtuu siitä, että aineiston tietolähteen on oltava kummassakin aineistossa yksilöllinen. 
tulorekisteri, palkanmaksukausi, matkakustannusten korvaukset
Työntekijälle maksetaan työkalukorvausta omien työvälineiden käytöstä 1,03 euroa/työpäivä. Millä tulolajilla tämä ilmoitetaan? Veronalainen työkalukorvaus, josta ei ole toimitettu ennakonpidätystä, ilmoitetaan tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (koodiarvo 353).  tulorekisteri, työkalukorvaus, veronalainen kustannusten korvaus
Millä tulolajilla yömatkaraha ilmoitetaan? Verovapaata yömatkarahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin (kuten ei nykyisinkään ilmoiteta vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle). Kyse on majoittumiskorvauksesta, joita ei ilmoiteta tulorekisteriin.  tulorekisteri, yömatkaraha
Miten ilmoitetaan rakennusalan päivittäinen matkakorvaus (ns. tossuraha)?  Tiedot ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (koodiarvo 311).

Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan eikä Verohallinnon päätöksen mukaisina kilometrikorvauksina. Työehtosopimuksen mukainen korvaus on kuitenkin pienempi kuin Verohallinnon päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset, joten korvaus on verovapaata.

Rakennusalan tossurahan yhteydessä ei tarvitse ilmoittaa kilometrimäärää.
tulorekisteri, tossuraha, rakennusalan kilometrikorvaus
Miten yhdistys ilmoittaa tulorekisteriin verovapaat päivärahat ja matkakulujen korvaukset?  Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaa korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuvalle kilometrikorvauksia ja päivärahoja, nämä ilmoitetaan eritellysti tulolajeilla Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus (koodiarvo 357) ja Yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha (koodiarvo 358).

Tulolajeilla ilmoitetaan vain tuloverolain (1535/1992) 71 §:n 3 momentin mukaiset verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat. Lainkohdan mukaan matkakustannusten korvauksesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa, on verovapaata tuloa:
• matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta
• päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa
(• majoittumiskorvaus, jota ei ilmoiteta tulorekisteriin).

Tulolajilla ilmoitetaan vain verovapaat määrät. Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaa kilometrikorvauksia tai päivärahoja enemmän kuin tuloverolain 71 §:n 3 momentissa säädetään, ylimenevä osa ilmoitetaan työkorvauksena.

Jos yhdistys maksaa omalle palvelussuhteessa olevalle palkansaajalleen verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja, ne ilmoitetaan normaaliin tapaan tulolajeilla Päiväraha (koodiarvo 331) ja Kilometrikorvaus (verovapaa) (koodiarvo 311). 
tulorekisteri, yhdistys, yleishyödyllinen yhteisö, vapaaehtoinen
Ilmoitetaanko työsuhdematkalippuetu kerralla sille kuukaudelle, jolloin työntekijälle on annettu työsuhdematkaliput, jos liput annetaan koko vuodeksi kerrallaan? 
Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Ellei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan.
tulorekisteri, työsuhdematkalippu
Jos yrittäjä nostaa palkkaa satunnaisesti, mutta hänellä on käytössään puhelinetu, onko joka kuukaudelta tehtävä kuitenkin ilmoitus edusta? Eikö esimerkiksi koko vuoden puhelinedun voisi ilmoittaa etukäteen?  Jatkossa etua ei voi ilmoittaa koko vuodelta yhdellä kertaa, vaan tiedot on ilmoitettava reaaliaikaisesti. Luontoisedut ovat nautintaperiaatteen mukaisesti sen kuukauden tuloa, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä. Näin ollen myös puhelinetu on ilmoitettava reaaliaikaisesti.

Muuna kuin rahana annetut edut ja suoritukset, jos tulonsaajalle ei makseta rahasuorituksia, ilmoitetaan kuukausittain viimeistään edun saamiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Puhelinetu pitää huomioida myös työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärässä kuukausittain.

Tiedot voidaan ilmoittaa 45 päivää ennen maksupäivää.
tulorekisteri, yrittäjän puhelinetu
Voiko tulorekisteriin ilmoittaa positiivisen ennakonpidätyksen, kun tulonsaajalta on peritty liikaa ennakonpidätystä aikaisemmin ja sitten osa palautetaan tulonsaajalle?  Kyllä voi ilmoittaa. Tällöin tulorekisteriin ilmoitetaan tulonsaajalle takaisinmaksettu ennakonpidätys negatiivisena lukuna. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.4-negatiivisten-lukujen-ilmoittaminen tulorekisteri
Milloin tiedot on korjattava? Suorituksen maksajan on korjattava antamansa virheellinen ilmoitus ilman aiheetonta viivytystä. Tämä tarkoittaa, että virheellinen ilmoitus on korjattava heti, kun virhe huomataan. Korjausta ei saa siten jättää esimerkiksi seuraavaan palkka-ajoon. Tulorekisterin ilmoittamisen määräajat eivät koske tietojen korjaamista. Kaikkien suorituksen maksajien, niin kotitalouksien kuin paperi-ilmoittajienkin, on korjattava virheelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
 
Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Perusteettomalla edulla tarkoitetaan aiheettomasti maksettua suoritusta tai etua, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus maksetaan väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.
 
Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Viiden päivän määräaika alkaa siitä, kun saapunut maksu on reskontrassa ja palkanlaskennassa yhdistetty tulonsaajalta perittyyn tuloon.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1.2-milloin-korjaus-pitää-tehdä? tulorekisteri, korjaamisaika
Kuinka ilmoitus korjataan, jos siinä on virhe?  Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely
Kauanko annettua ilmoitusta voi korjata? Tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan, kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. Tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamisaika
Mitä korvaava menettely tarkoittaa? Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korvaava menettely
Pitääkö annettu ilmoitus poistaa, jos siinä on ollut virhe? Ei tarvitse. Ilmoitus korjataan antamalla korvaava ilmoitus. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla. Annettu ilmoitus on mitätöitävä vain poikkeustapauksessa (silloin, kun maksupäivä, palkanmaksukausi, maksajan tai tulonsaajan asiakastunniste, eläkejärjestelynumero tai vakuuttamisen poikkeustilannetieto on ollut virheellinen tai muuttuu).  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#6-tietojen-korjaaminen-mitätöimällä-aiemmin-annettu-ilmoitus tulorekisteri, korjaaminen, mitätöinti, poisto
Kenen vastuulla ilmoituksen korjaaminen on, jos siinä on virhe? Suorituksen maksaja on vastuussa tulorekisteriin tallennettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Jos tulorekisterissä oleva virheellinen tieto perustuu suorituksen maksajan ilmoitukseen, maksajalla on velvollisuus korjata ilmoittamansa virheellinen tieto. Jos tulonsaaja huomaa tulorekisterin palkkatietoilmoituksella häntä koskevan virheellisen tiedon, tulonsaajan on tehtävä korjausvaatimus asianomaiselle suorituksen maksajalle. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, vastuu korjaamisesta
Miten tietoja korjataan? Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely
Mitkä tiedot pitää korjata? Kaikki ilmoituksen tiedoissa olevat virheet on korjattava. Tämä koskee niin tulorekisteriin tallennettavia tulotietoja ja muita pakollisia tietoja (laki tulotietojärjestelmästä, 6 §), pakollisesti annettavia yksilöinti- ja yhteystietoja (8 §) kuin myös täydentäviä lisätietoja (7 §). Näin ollen esimerkiksi täydentävinä tietoina annetut poissaolotiedot ja palvelussuhdetiedot on korjattava oikeiksi, jos niissä on virheitä.
 
Ilmoituksen korjaamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko esimerkiksi rahapalkat ilmoitettu tulorekisterin ilmoitustapa 1:llä vai ilmoitustapa 2:lla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely
Miten korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen? Tulonsaajalla voi olla samalta maksajalta useita voimassaolevia palkkatietoilmoituksia, joissa on sama palkanmaksukausi ja -päivä. Jos maksaja valitsee toimenpiteen tyypiksi "Uusi ilmoitus", ilmoitus ei korvaa aiemmin annettua ilmoitusta, vaikka palkanmaksukausi ja -päivä olisivat samat. Kun aiemmin annettua ilmoitusta halutaan korjata, valitaan toimenpiteen tyypiksi "Korvaava ilmoitus". Tietojen korjaamisessa käytetään ilmoitusviitteitä, joilla korjaus tai mitätöinti kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely, ilmoitusviite
Milloin ilmoituksen versionumero on annettava? Tulorekisteri antaa uudelle palkkatietoilmoitukselle versionumeron 1 ja korvaavalle ilmoitukselle yhtä suuremman versionumeron kuin mikä oli korvattavalla ilmoituksella. Jos tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, tulorekisteri palauttaa versionumeron lähettäjälle aineiston käsittelypalautteessa. Maksaja ei voi itse antaa ensimmäiselle, ns. "uudelle ilmoitukselle" versionumeroa.
 
Versionumeron käyttö korjaamisessa ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa. Korvaavalla ilmoituksella annetaan se versionumero, johon korjaus halutaan kohdistaa. Näin varmistetaan, että korjaaminen tai mitätöinti kohdistuu oikeaan ilmoitukseen. Jos versionumeroa ei käytetä, tulorekisteri kohdistaa toimenpiteen aina ilmoituksen viimeisimpään versioon. Kun korvaamisen kohdistamisessa käytetään versionumeroa, voidaan varmistaa, että toisessa prosessissa mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei tahattomasti ylikirjoiteta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely, ilmoitusviite, versionumero
Vaikuttaako rahapalkkojen ilmoitustapa tai ilmoituskanava korjaamiseen? Suorituksen maksaja valitsee, ilmoittaako hän maksamansa rahapalkat yhteissummana (rahapalkkojen ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 1) vai täydentävillä tulolajeilla (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 2). Rahapalkat pitää ilmoittaa vähintään ilmoitustavalla 1. Ilmoittaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: rahapalkat ja palkasta vähennettävät erät.
 
Korjaamisen kannalta ei ole merkitystä, kumpaa ilmoitustapaa on käytetty. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko täydentäviä lisätietoja annettu. Virheelliset tiedot on aina korjattava. Tämän ohjeen esimerkeissä käsitellään molemmilla ilmoitustavoilla annettujen tietojen korjaamista.
 
Myöskään ilmoituskanava ei vaikuta ilmoituksen korjaamiseen. Esimerkiksi teknisen rajapinnan kautta annettuja ilmoituksia voi korjata sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tai tiedostona ladattuja ilmoituksia voi korjata teknisen rajapinnan kautta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamismenettely, ilmoituskanava
Mitä ilmoituksia korjaamismenettely koskee? Korjaamismenettely koskee kaikkia tulorekisteriin annettavia ilmoituksia (palkkatietoilmoituksia ja työnantajan erillisilmoituksia sekä vuoden 2020 alusta myös etuustietoilmoituksia). https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamismenettely 
Miten ennen vuotta 2019 annettuja tietoja korjataan? Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetut suoritukset sekä näihin tuloihin tehtävät korjaukset. Jos vuonna 2019 tai sen jälkeen korjataan ennen vuotta 2019 maksettujen suoritusten tietoja, näitä korjauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Aikaisemmin kuin 1.1.2019 maksettuja suorituksia koskevien tietojen korjaukset tehdään suoraan kullekin tietoa käyttävälle taholle.
 
Sitä vastoin 1.1.2019 tai sen jälkeen takaisin perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin, vaikka alkuperäinen tulo olisikin maksettu ennen vuotta 2019.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamismenettely 
Miten määritellään "ilman aiheetonta viivytystä"? Kumman mielipide ratkaisee: Verohallinnon käsittelijän vai ilmoittajan?  Ilman aiheetonta viivytystä tarkoittaa, että tiedot on korjattava siinä ajassa, kuin sitä kohtuudella voidaan edellyttää ilmoittajalta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamisaika
Missä tilanteessa yritys voi käyttää omaa ilmoitusviitettä ja missä muodossa viitteen on oltava?  Maksaja voi muodostaa ilmoitusviitteen itse, ja sen on oltava jokaisella ilmoituksella yksilöllinen. Ilmoitusviitteen enimmäispituus on 40 merkkiä, ja se voi sisältää kirjaimia ja numeroita.

Maksajan ilmoitusviite on annettava silloin, kun uusi ilmoitus toimitetaan ensimmäisen kerran teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Jos uusi ilmoitus annetaan sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella tai paperilomakkeella, tulorekisteri muodostaa annetulle ilmoitukselle ilmoitusviitteen, ellei maksaja ole antanut itse ilmoitusviitettä. Jos tiedot on poikkeuksellisesti toimitettu tulorekisteriin paperilomakkeella, suorituksen maksajalle lähetetään ilmoitusviite joko kirjeenä tai sähköisesti viestipalvelun kautta, jos suorituksen maksaja on valinnut viestipalvelun yhteydenottotavakseen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaamismenettely, ilmoitusviite 
Pitääkö tiedot ilmoittaa tästä lähtien joka kuukausi? Entä jos korjaamisen jälkeen huomaa, että olisi pitänyt maksaa lisää? Yritys on neljännesvuosimenettelyssä.  Tulorekisteriaikana oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen työnantajasuoritusten tietoja (esimerkiksi palkkojen, ennakonpidätyksen ja lähdeveron yhteissummaa) ei tarvitse enää antaa. Ilmoittaminen muuttuu reaaliaikaiseksi. Näin ollen ilmoittaminen ei voi tulorekisteriaikana olla enää neljännesvuosittaista, paitsi jos suorituksia makseta vain neljännesvuosittain.

Tulevaisuudessa ilmoittaminen ei ole myöskään kuukausittaista, vaan perustuu maksutapahtumiin. Työnantaja tai muu suorituksen maksaja ilmoittaa tiedot jokaisen maksutapahtuman jälkeen tulonsaajakohtaisesti. Tiedot on ilmoitettava viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Tulorekisteri ei vaikuta maksamisen eräpäiviin. Tulorekisteri ei siten tuo muutoksia maksamisen määräaikoihin tai menettelyihin, eli Verohallinnon työnantajavelvoitteiden maksupäivänä säilyy seuraavan kuukauden 12. päivä. Huomattava on, että maksamisen osalta säilyy myös pidennetty verokausi (neljännesvuosi).

Jos tulonsaajalle on jäänyt suoritus maksamatta (ts. hänelle on maksettu liian vähän), on esimerkiksi unohdettu maksaa ylityökorvauksia, alkuperäistä ilmoitusta ei korjata. Tällöin annetaan uusi ilmoitus sille maksupäivälle, jolloin unohtunut suoritus maksetaan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, ilmoittaminen, neljännesvuosimenettely
Voidaanko mahdolliset maksupäivän jälkeiset sairauspäivät tai sairausajan palkka korjata seuraavassa palkka-ajossa vai onko alkuperäistä ilmoitusta korjattava jälkikäteen?  Poissaolojen ilmoittamisessa suositellaan, että kuluvalla palkanmaksukaudella ilmoitetaan edellisen palkanmaksukauden poissaolot. Tällöin palkallisissa poissaoloissa ilmoitetaan poissaolojakso, poissaolon syy ja palkan määrä palkalliselta poissaoloajalta.

Jos palkka on maksettu koko kuukaudelta esimerkiksi 15. päivänä ja työntekijällä on loppukuusta palkaton poissaolo, maksajan on korjattava antamansa ilmoitus ja ilmoitettava maksettu liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Lain mukaan tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu.

Vaihtoehtoisesti maksaja voi käsitellä liikasuoritusta ennakkopalkkana. Jos liikasuoritus korjataan seuraavissa palkanmaksuissa bruttopalkasta vähennettävänä ennakkopalkkana tai muuna vastaavana suorituksena, myöhemmin maksettavasta suorituksesta ilmoitetaan tulorekisteriin vain tulonsaajalle tuolloin tosiasiallisesti maksettu bruttomäärä, josta on vähennetty ennakkosuoritus. On kuitenkin huomattava, että liikasuorituksen käsittelyä ennakkopalkkana ei suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, korjaamismenettely
Palkanmaksukaudella on vahingossa maksettu työntekijälle 1 000 euroa liikaa. Voiko tämän 1 000 euroa korjata seuraavalla palkanmaksukaudella vähennyksenä, jolloin työntekijälle maksettaisiin kyseisellä kaudella 1 000 vähemmän? Vaikuttaako ilmoituskanava asiaan? Vai pitääkö aikaisempaa ilmoitusta korjata korvaavalla ilmoituksella?  Korjaamisen kannalta ei ole merkitystä, millä tavalla tiedot on toimitettu tulorekisteriin. Maksaja voi korjata tiedot joko samaa tai eri kanavaa käyttäen. Esimerkiksi teknisen rajapinnan kautta annettuja ilmoituksia voi korjata sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella tai tiedostona ladattuja ilmoituksia voi korjata teknisen rajapinnan kautta.

Suosituksena on, että liikasuoritus ilmoitetaan korjaamalla aiemmin annettu ilmoitus ja merkitsemällä liikamaksu perusteettomaksi eduksi. Jos maksaja käyttää ns. ennakkopalkkamenettelyä ja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta ennakkopalkasta, erillistä korjaamista ei tarvita. Maksaja ilmoittaa tulonsaajalle maksettavan alhaisemman tulon määrän seuraavan palkanmaksun yhteydessä. On kuitenkin huomattava, että liikasuorituksen käsittelyä ennakkopalkkana ei suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3.-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen  tulorekisteri, ennakkopalkka, perusteeton etu, korjaamismenettely
Miten on meneteltävä, jos palkat on ilmoitettu etukäteen mutta työnantaja ei maksuvaikeuksien vuoksi pystykään maksamaan ilmoitettuja palkkoja?  Jos tiedot on annettu tulorekisteriin etukäteen eikä ilmoitettuna maksupäivänä maksetakaan suoritusta, annettu ilmoitus on mitätöitävä aiheettomana.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen etukäteen, mitätöinti
Saako tuntien määrä olla negatiivinen? Tunteja ei voi ilmoittaa negatiivisina.  tulorekisteri, negatiivisten lukujen ilmoittaminen
Pitääkö tehdä korvaava ilmoitus, jos TyEL-vakuuttamisen alaraja ylittyy kuukauden toisessa palkka-ajossa? TyEL-alarajan ylittymistä ei vielä tiedetä kuukauden ensimmäisessä ajossa.  Jos ensimmäisellä ilmoituksella on ilmoitettu Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tietona "Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)", on mitätöitävä alkuperäinen ilmoitus ja annettava uusi ilmoitus. Tietoja ei voi korjata korvaavalla ilmoituksella.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#6-tietojen-korjaaminen-mitätöimällä-aiemmin-annettu-ilmoitus tulorekisteri
Kuinka menetellään sellaisten tulojen kanssa, jotka on ansaittu edelliseltä vuodelta mutta jotka maksetaan vasta seuraavana vuonna? Pitääkö edellisen vuoden lukuja korjata?  Ei tarvitse korjata. Tiedot ilmoitetaan, kun suoritukset maksetaan. Palkka- ja muissa ansiotuloissa (esimerkiksi sosiaalivakuuttamisen perusteena olevassa työansiossa) on suositeltavaa ilmoittaa ansaintakausi eli tulon kertymisaika.
tulorekisteri, ansainta edellisen vuoden puolella
Miten luontoisetu korjataan, jos se on jäänyt ilmoittamatta? Jos luontoisetu on jäänyt ilmoittamatta, annettu ilmoitus on korjattava ja lisättävä puuttunut luontoisedun määrä sille kuukaudelle, jolta etu on jäänyt ilmoittamatta. Näin siksi, että luontoisedut verotetaan nautintaperiaatteen mukaisesti sen kuukauden tulona, jolloin ne ovat olleet tulonsaajan käytössä. Palkkatietoilmoitus annetaan luontoisedun käyttöajankohdan perusteella. Luontoisetu voi vaikuttaa myös käyttökuukaudelta maksettavan etuuden määrään.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#1.5-luontoisedut-ja-nautintaperiaate tulorekisteri, luontoisedun korjaaminen
Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, jos tulonsaajalle on palautettu ennakonpidätystä? Jos ennakonpidätystä on palautettu, maksaja voi ilmoittaa määrän negatiivisena lukuna tulorekisteriin, ellei ennakonpidätystä voida toimittaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä pienempänä.    https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.4-negatiivisten-lukujen-ilmoittaminen tulorekisteri, negatiivisten lukujen ilmoittaminen
Miten ravintoetu korjataan, jos palkka maksetaan 15. päivänä ja lounassetelit annetaan tehtyjen päivien mukaan? Poissaolot ja edun määrä eivät ole vielä tiedossa loppukuun osalta. Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin nautintaperiaatteen mukaan. Etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut tulonsaajan käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annetaan luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#1.5-luontoisedut-ja-nautintaperiaate tulorekisteri, luontoisedun korjaaminen
Osakeyhtiön osakkaalla on työmatkakuluja 1 000 euroa kirjanpidossa, mutta yrittäjä ei voi ottaa tililtä kuin 600 euroa. Ilmoitetaanko tiedot tulorekisteriin ajopäiväkirjan mukaan vai sen mukaan, mitä yrittäjä on todellisuudessa ottanut tililtä, eli 600 euroa?  Tulorekisteriin ilmoitetaan tosiasiassa yrittäjälle maksettu summa eli 600 euroa.

Sitä vastoin avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan kirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella  kyseistä maksutapahtumaa koskevilla tulolajeilla. Tieto on ilmoitettava, kun suoritus kirjataan yksityissijoitukseksi kirjanpitoon. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. Maksaja ilmoittaa maksupäiväksi sen päivän, jolloin suoritus on kirjattu kirjanpitoon.  
tulorekisteri, yrittäjän matkakulut
Jos ulkomaalainen työntekijä tekee töitä Suomessa siten, että hän on ensin rajoitetusti verovelvollinen mutta vuoden aikana muuttuukin yleisesti verovelvolliseksi, miten tilanteen muuttuminen korjataan? Työntekijällä on A1-todistus koko ajan. Jos tulonsaajan on aluksi ollut tarkoitus oleskella Suomessa enintään kuusi kuukautta, mutta oleskelu kestääkin pitempään, tulonsaajasta tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen Suomeen saapumisesta alkaen.

Jos suorituksen maksaja on ilmoittanut tulorekisteriin antamillaan palkkatietoilmoituksilla tulonsaajan olevan rajoitetusti verovelvollinen, tieto on korjattava tulorekisteriin antamalla korvaavat ilmoitukset aiemmilta kuukausilta. Korvaavista ilmoituksista on poistettava aiemmin annettu tieto "Rajoitetusti verovelvollinen: Kyllä". Jos palkkatulosta on peritty lähdeveroa, lähdevero on korjattava ennakonpidätykseksi.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#3.5-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen, tietojen korjaaminen
Saako takaisinperinnässä seuraavana vuonna enää "hyvittää" veroja vai täytyykö aina periä bruttosumma, jos liikasuoritus huomataan vasta maksuvuotta seuraavana vuonna? Nettoperintä on mahdollinen, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa. Tällöin edellisen vuoden verotus ei ole vielä valmistunut, eikä tuloa ole siten luettu verotuksessa tulonsaajan hyväksi. Suorituksen maksajan on varmistettava Verohallinnosta, onko verotus jo valmistunut. Jos on, nettoperintä ei ole enää mahdollinen, vaan maksajan pitää periä liikaa maksettu suoritus bruttona.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4.3-nettoperintä tulorekisteri, nettoperintä, bruttoperintä
Mitä nettoperintä tarkoittaa? Nettoperintä tarkoittaa, että suorituksen maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Maksaja vähentää kyseisen ennakonpidätyksen muista Verohallinnolle tilitettävistä veroista. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4.3-nettoperintä tulorekisteri, nettoperintä, bruttoperintä
Milloin tulo voidaan periä takaisin nettona? Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa. Tällöin edellisen vuoden verotus ei ole vielä valmistunut, eikä tuloa ole siten luettu verotuksessa tulonsaajan hyväksi. Verohallinto kohdistaa ennakonpidätyksen korjauksen alkuperäisen maksukuukauden ennakonpidätysvelvoitteisiin. Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavana vuonna niin myöhään, ettei oikaisua voida ottaa huomioon maksuvuoden avoinna olevassa verotuksessa, pitää summa periä takaisin bruttona. Suorituksen maksajan on varmistettava Verohallinnosta, onko verotus jo valmistunut. Jos on, nettoperintä ei ole enää mahdollinen. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4.3-nettoperintä tulorekisteri, nettoperintä, bruttoperintä
Milloin tulo on perittävä takaisin bruttona? Liikasuoritus voidaan periä takaisin bruttona. Liikasuoritus on perittävä takaisin bruttona, jos tulo maksetaan takaisin seuraavana vuonna niin myöhään, että verotus on jo valmistunut. Kun edellisen vuoden verotus on valmistunut, tulo on jo luettu verotuksessa tulonsaajan hyväksi.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4.2-bruttoperintä tulorekisteri, bruttoperintä
Voiko korvaavan ilmoituksen perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä tehdä samalla kertaa?  Lain mukaan tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Jos seuraava palkka-ajo tapahtuu kuukauden kuluessa perusteettoman edun havaitsemisesta, maksaja voi toimittaa korvaavan ilmoituksen perusteettomasta edusta seuraavan palkka-ajon yhteydessä.

Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy.

Saman tulon perusteetonta etua ja takaisinperintää ei voi ilmoittaa samalla ilmoituksella, ellei liikasuoritusta peritä takaisin samana päivänä kuin se maksetaan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, perusteeton etu, korjaamisaika, takaisinperintä
Työntekijälle on maksettu virheellisesti suoritus. Jos työnantaja saa heti sovittua työntekijän kanssa, että tämä palauttaa saman tien koko nettopalkan ja työnantaja tekee palkanlaskennan uudestaan, voidaanko alkuperäinen tulorekisteriin jo lähetetty ilmoitus mitätöidä ja tehdä uuden palkanlaskennan jälkeen normaalisti uusi ilmoitus?  Tällaista toimintatapaa ei suositella. Jos suoritus on maksettu ja ilmoitus tulorekisteriin on annettu, ei tällaista ilmoitusta voi mitätöidä. Liikaa maksettu suoritus voidaan käsitellä ennakkoon maksettuna palkkana ja oikaista seuraavassa palkanmaksussa. Vaihtoehtoisesti maksaja ilmoittaa liikasuorituksen perusteettomana etuna heti, kun virhe on havaittu, ja ilmoittaa takaisinperinnän, kun liikasuoritus on maksettu takaisin.

Jos tulonsaaja kuitenkin poikkeuksellisesti palauttaisi saamansa summan välittömästi, voidaan katsoa, ettei tulonsaaja kyseisessä tilanteessa ole saanut suoritusta itselleen. Näin ollen maksaja voi mitätöidä aiemmin annetun ilmoituksen ja antaa uuden ilmoituksen suorituksen maksupäivänä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen mitätöinti
Tulonsaajalle on ilmoitettu aikapalkkaa 500 euroa. Hänelle olisi pitänyt ilmoittaa urakkapalkkaa 500 euroa, joten aikapalkka (tulolaji 201) on negatiivinen palkkajärjestelmässä. Miten tämä korjataan ja ilmoitetaan tulorekisteriin? Tulolaji 201 (aikapalkka) ei voi olla palkkatietoilmoituksessa negatiivinen.

Tulorekisterissä ei voi lähtökohtaisesti korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja, vaikka palkkajärjestelmässä tehtäisiinkin ns. negatiivinen korjausajo. Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jossa ilmoitetaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi, tai korjataan väärä tulolaji oikeaksi.

Kun kyse on ilmoittamisen virheestä (tulon määrä on oikea, se on vain ilmoitettu tulorekisteriin väärällä tulolajilla), maksaja korjaa aiemmin antamansa ilmoituksen ja muuttaa aikapalkan urakkapalkaksi. Tällöin perusteetonta etua ei ilmoiteta, koska tulonsaajalle maksettu tulon määrä on ollut oikea.

Tulorekisterissä on poikkeuksellisia tilanteita, joissa ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijältä perityt sosiaalivakuutusmaksut voivat olla negatiivisia lukuja.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.4-negatiivisten-lukujen-ilmoittaminen tulorekisteri, tietojen korjaaminen, negatiivisten lukujen ilmoittaminen
Maksan kuukausipalkat 15. päivänä. Huomaan seuraavan kuun palkanmaksun yhteydessä, että työntekijä on pitänyt loppukuusta palkattoman vapaan. Pitääkö minun tehdä korvaava ilmoitus, jossa palkaton osuus on perusteetonta etua, ja periä takaisin tämä osa seuraavan kuun palkanmaksun yhteydessä?  Liikasuoritus ilmoitetaan korvaavalla ilmoituksella perusteettomana etuna, ellei tuloa käsitellä ennakkoon maksettuna palkkana, joka vähennetään myöhemmin maksetusta suorituksesta. Viimeksi mainittu tapa ei ole suositeltava.
Kun tulo peritään takaisin, ilmoitetaan tieto takaisinperinnästä sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo on peritty takaisin.
Joko suoritus korjataan perusteettomaksi eduksi ja tämän jälkeen ilmoitetaan takaisinperintä erikseen tai vaihtoehtoisesti käsitellään liikasuoritusta ennakkopalkkana.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen tulorekisteri, perusteeton etu, ennakkopalkka
Voiko ilmoittaa pelkän takaisinperintätiedon vai onko ilmoitettava myös perusteeton etu? Pelkkää takaisinperintäilmoitusta (ts. jätetään korjaamatta aiemmin ilmoitettu liikasuoritus perusteettomaksi eduksi) ei voi tehdä, koska osa tiedon käyttäjistä ei hyödynnä takaisinperintätietoa vaan ainoastaan perusteettoman edun ilmoitusta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4-maksetun-suorituksen-takaisinperintä tulorekisteri, perusteeton etu, takaisinperintä
Jos peritään bruttona takaisin 10 x 100 euroa, niin merkitseekö se todella sitä, että ensin korjataan alkuperäinen ilmoitus korvaavalla ilmoituksella ja sitten ilmoitetaan jokainen takaisinperintä erikseen, eli yhteensä 11 ilmoitusta?  Kyllä. Takaisinperitty tulo ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin se on peritty takaisin, ellei liikasuoritusta käsitellä aiemmin maksettuna ennakkopalkkana ja vähennetä bruttopalkasta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4.2-bruttoperintä tulorekisteri, perusteeton etu, takaisinperintä
Pitääkö takaisinperinnästä antaa tulorekisteriin uusi ilmoitus vai liitetäänkö tiedot "normaaleihin" ilmoituksiin, jotka samalta työntekijältä kuitenkin lähetetään palkanmaksukausittain? Takaisinperittyä summaa ei korjata alkuperäiselle ilmoitukselle, vaan takaisinperitty summa ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin. Toimenpiteen tyypiksi merkitään ”Uusi ilmoitus”.  Samalla ilmoituksella voidaan ilmoittaa takaisinperinnän lisäksi muita tulonsaajalle maksettuja suorituksia, eli nämä tiedot voidaan antaa sillä ilmoituksella, jolla normaalisti ilmoitetaan maksetut palkat.

On kuitenkin syytä huomata, että tiedot takaisin maksetuista määristä ilmoitetaan viimeistään viidentenä kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Näin ollen jos seuraava normaali palkanmaksu on tätä määräaikaa myöhemmin, tieto takaisinperinnästä on ilmoitettava aiemmin omalla ilmoituksella.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4-maksetun-suorituksen-takaisinperintä tulorekisteri, takaisinperintä
Jos joulukuussa maksetaan liikaa palkkaa ja sen takaisinperintä jää seuraavalle vuodelle, miten tiedot ilmoitetaan? Liikasuorituksen ja takaisinperinnän välillä vaihtuu verovuosi. Takaisin peritty tulo ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin. Tietoihin ilmoitetaan alkuperäinen palkanmaksukausi, jolloin tulo voidaan kohdistaa alkuperäiselle maksukaudelle ja -vuodelle. Lisäksi alkuperäisen maksupäivän ilmoittaminen on suositeltavaa. 

Yleensä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen oikaisu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulon korjaus tehdään, eli esimerkiksi sillä ilmoituksella, jolla korjataan maksettu liikasuoritus perusteettomaksi eduksi. Korvaavalla ilmoituksella käytetään samoja laskennan perusteita kuin alkuperäisellä ilmoituksella, esimerkiksi alkuperäistä maksuprosenttia.

Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaisu voidaan tehdä myös sillä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä, eli ilmoituksella, joka annetaan silloin, kun tulonsaaja on maksanut liikasuorituksen takaisin. Tämä on mahdollista vain, jos maksut oikaistaan saman kalenterivuoden aikana. Jos oikaisu tapahtuu kyseisen kalenterivuoden jälkeen, työntekijämaksujen oikaisu on tehtävä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan perusteeton etu. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4-maksetun-suorituksen-takaisinperintä tulorekisteri, takaisinperintä
Tulonsaaja maksaa erissä takaisin hänelle maksettua palkkaa. Suoritus tulee yrityksen pankkitilille 1.11. Milloin korjaus on tehtävä tulorekisteriin?  Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy.

Vaikka tulo on tullut maksajan tilille marraskuun ensimmäisenä päivänä, viiden päivän määräaika alkaa kulua siitä, kun maksaja on pystynyt omassa järjestelmässään (reskontrassa ja palkkajärjestelmässä) yhdistämään saapuneen maksun kyseiseltä tulonsaajalta perittyyn tuloon.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4-maksetun-suorituksen-takaisinperintä tulorekisteri, korjaamisaika, takaisinperintä osissa
Tulonsaaja maksaa erissä takaisin hänelle aikaisemmin liikaa maksettua palkkaa yrityksen pankkitilille. Korjataanko aikaisempia työnantajan erillisilmoituksia myös vastaavasti?  Jos palkkatietoilmoituksen tulotiedot muuttuvat siten, että maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä samalla muuttuu, suorituksen maksajan on korjattava myös antamaansa työnantajan erillisilmoitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi silloin, kun maksettu palkka muuttuu perusteettomaksi eduksi, esimerkiksi tulonsaajalle on maksettu liikasuoritus. Kyseinen liikasuoritus eli perusteeton etu ei tällöin ole enää sairausvakuutusmaksun alainen. Kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen, myös oikein olleet tiedot.

Näin ollen jo perusteettoman edun ilmoittaminen palkkatietoilmoituksella edellyttää työnantajan erillisilmoituksen korjaamista.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#7-työnantajan-erillisilmoituksen-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, erillisilmoituksen korjaaminen
Jos liikasuoritus käsitellään ennakkopalkkana seuraavalla palkanmaksukaudella, onko korjattava työnantajan erillisilmoitusta?  Sairausvakuutusmaksun perusteena oleva palkka määräytyy tulonsaajalle maksetun bruttopalkan perusteella. Jos maksaja käyttää ns. ennakkopalkkamenettelyä ja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta ennakkopalkasta, maksajan ei tarvitse korjata aiemmin annettua työnantajan erillisilmoitusta. Maksaja ilmoittaa kohdekauden työnantajan erillisilmoituksessa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän, joka perustuu tulonsaajalle maksettavan alhaisemman tulon määrään.

Esimerkin tilanteessa ei siten tarvitse korjata erikseen aiemmin annettua työnantajan erillisilmoitusta.

Ennakkopalkkamenettelyä ei kuitenkaan suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#7-työnantajan-erillisilmoituksen-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, erillisilmoituksen korjaaminen
Jos aineisto on suurikokoinen, pitääkö se lähettää useassa osassa?  Tulorekisteriin toimitettavilla aineistoilla on koko- ja määrärajoitukset. Yhdessä aineistossa voi olla joko 10 000 palkkatietoilmoitusta tai aineiston enimmäiskoko voi olla 50 MB. Jos aineisto on tätä suurempi, tiedot on lähetettävä useammassa aineistossa. Tämä määrä on SFTP-aineistojen enimmäiskoko. Reaaliaikaisessa Web Service -kanavassa enimmäismäärä on yksi ilmoitus, jonka enimmäiskoko on 1 MB. tulorekisteri, aineiston kokorajoitus
Jos yhdistys maksaa vapaaehtoisille kilometrikorvauksia ja päivärahoja, pitääkö tiedot ilmoittaa tulorekisterissä? Entä jos yhdistyksellä ei ole Y-tunnusta?  Kyllä pitää ilmoittaa. Jos kyse on yleishyödyllisestä yhteisöstä, käytössä on näitä varten kaksi eri tulolajikoodia (357 Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus ja 358 Yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha).

Eduskunnassa on hyväksytty lakimuutos (HE 228/2016), jonka mukaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kantarekisteriksi lisätään yhdistysrekisteri ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisteri. Tästä seuraa, että yhdistyksille ja uskonnollisille yhdyskunnille on annettava Y-tunnukset, ja yhdistysten tiedot tulevat saataville YTJ:n tietopalveluun. Käytännössä PRH huolehtii Y-tunnusten antamisesta olemassa oleville yhdistyksille ja uskonnollisille yhdyskunnille, eikä niiden tarvitse erikseen hakea Y-tunnuksia. Menettely otetaan oletettavasti käyttöön viimeistään kesällä 2019.

Jos tulonsaajana olevalla yhdistyksellä poikkeuksellisesti ei olisi Y-tunnusta, tieto voitaisiin ilmoittaa yhdistysrekisteritunnisteella ja merkitä tunnisteen tyypiksi Muu tunnus. Jos yhdistys, jolla ei ole Y-tunnusta, maksaisi palkkoja, sen pitäisi hakea Y-tunnusta, jos sitä ei ole ehditty antaa viranomaisen aloitteesta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#5.11-yleishyödyllisen-yhteisön-maksama-korvaus tulorekisteri, yhdistys, yleishyödyllinen yhteisö, vapaaehtoinen
Voiko tietoja ilmoittaa keinotekoisella henkilötunnuksella? Keinotekoisella tunnisteella ilmoittamista ei missään nimessä suositella.
Keinotekoiset tunnisteet ovat käyttäjäkohtaisia, ja eri tiedon käyttäjillä voi olla käytössään sama tunniste eri henkilöille.
Suosituksena on käyttää asiakkaan ulkomaista tunnistetta, jos varsinaista suomalaista asiakastunnistetta ei ole.
yleisohje tulorekisteri, keinotunniste, keinotunnus, keinohetu
Voiko ennakkopalkkamenettelyä käyttää ilmoitustavalla 2?  Rahapalkkojen ilmoitustavalla ei ole merkitystä siihen, voiko yritys käyttää ennakkopalkkamenettelyä, joten kyllä voi.  yleisohje tulorekisteri, ennakkopalkka, rahapalkkojen ilmoitustapa
Voidaanko myös vuonna 2019 ja sen jälkeen maksaa palkkaennakkoa työntekijöille ja vähentää palkkaennakko myöhemmin saman kuukauden aikana maksettavista palkoista?  Kyllä voidaan, mutta maksettu palkkaennakko on ilmoitettava tulorekisteriin viimeistään viiden kalenteripäivän kuluessa maksun jälkeen. Palkkaennakosta pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä. Kun ennakonpidätys on toimitettu ja sosiaalivakuutusmaksut maksettu, palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Tulorekisteriin ilmoitettua palkkaennakkoa ei saa ilmoittaa uudelleen varsinaisena palkanmaksupäivänä. Työnantaja tilittää ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut maksujen keräämisestä vastaaville tahoille erillisten aikataulujen mukaan.  yleisohje tulorekisteri, ennakkopalkka
Palkka maksetaan kahden viikon välein. Miten luontoisedut (kuten puhelinetu) ilmoitetaan?  Luontoisetu on ilmoitettava jommankumman kyseessä olevan kuukauden maksupäivän ilmoituksella.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetu 
Turvapaikanhakijoilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Miten heidän tietonsa voidaan ilmoittaa tulorekisteriin?  Tiedot voidaan ilmoittaa tulorekisteriin myös muilla tunnisteilla kuin suomalaisilla asiakastunnisteilla ja myös ilman tunnistetta. Jos annettu tunniste ei ole suomalainen tai henkilöllä ei ole tunnistetta lainkaan, tulonsaajasta on annettava muita lisätietoja (nimi, osoitetiedot, syntymäaika ja sukupuoli).

Keinotekoisella tunnisteella ilmoittamista ei suositella. Keinotekoiset tunnisteet ovat käyttäjäkohtaisia, ja eri tiedon käyttäjillä voi olla käytössään sama tunniste eri henkilöille. Suosituksena on käyttää asiakkaan ulkomaista tunnistetta, jos varsinaista suomalaista asiakastunnistetta ei ole. Ja jos asiakkaalla ei ole tunnistetta laisinkaan, voidaan tiedot ilmoittaa tulorekisteriin myös ilman asiakastunnistetta.
yleisohje tulorekisteri, turvapaikanhakija, tulorekisteri, keinotunniste, keinotunnus, keinohetu
Miten työmatkaedun käyttö ilmoitetaan, jos työntekijän osuus kuitataan kerran vuodessa?  Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jolloin etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa.
Jollei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan. Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuna 300 euroa helmikuussa, tieto ilmoitetaan helmikuun palkkatietoilmoituksella.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, työsuhdematkalippu
Miten raportteja tilataan ja ovatko ne PDF-muotoisia?  Raportteja voi tilata sähköisessä asiointipalvelussa verkkolomakkeella, latauspalvelussa tai rajapinnassa tekemällä aineistotilauksen. Raportit ovat PDF-muotoisia.  tulorekisteri, raportti
Kun tilitoimisto hakee varmenteen tulorekisteriin, tarvitseeko tilitoimisto siihen valtuuden asiakasyritykseltään, jonka puolesta tilitoimisto ilmoittaa tiedot tulorekisteriin? Vai onko oletus, että kun tilitoimisto on saanut asiakkailtaan Katso-valtuutukset, teknisen rajapinnan käyttöön ei tarvita enää muita valtuuksia? Jos tilitoimisto tekee asiakasyrityksensä puolesta hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi ja hakee varmenteen, sillä pitää olla voimassa oleva toimeksiantosopimus asiakasyrityksen kanssa. tulorekisteri, varmenne, Katso-tunniste
Onko Katso-palvelun sähköisen asioinnin valtakirja riittävä tietojen ilmoittamiseen tulorekisteriin? Onko yrityksen tehtävä vielä jokin muu valtuutus, jotta tilitoimisto voi ilmoittaa tiedot yrityksen puolesta tulorekisteriin? Nykyisiä Katso-valtuuksia ei voi käyttää tulorekisteriin ilmoittamiseen. Tulorekisterillä on käytössä omat valtuuskoodit. Sähköisessä asiointipalvelussa asiakkaan on valtuutettava tilitoimisto toimimaan puolestaan. 

Teknisen rajapinnan kautta asioitaessa tulorekisterin varmennepalvelusta muodostettu varmenne annetaan joko yritykselle itselleen tai sen puolesta asioivalle tilitoimistolle tai muulle palkkahallinnon kumppanille. Varmenne myönnetään yritykselle, jos yritys ilmoittaa palkat itse teknistä rajapintaa pitkin. Jos varmenne myönnetään tilitoimistolle tai muulle palkkahallinnon kumppanille, kyseinen tilitoimisto tai palkkahallinnon kumppani sitoutuu varmenteen käytön yhteydessä ilmoittamaan tietoja vain niiden asiakkaiden puolesta, joiden kanssa se on tehnyt keskinäisen toimeksiantosopimuksen.
tulorekisteri, valtuuttaminen, varmenne
Tarvitaanko valtuutusta, jos on olemassa Katso-tunnisteet (rinnakkaispääkäyttäjätunnisteet)? Tarvitaanko jälleen uudet tunnukset?  Katso-tunnisteilla ei voi ilmoittaa tietoja tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Katso-valtuutus on käytössä vain erityisryhmillä. Palvelussa Suomi.fi-valtuudet ja erityisryhmien osalta Katso-palvelussa tehdyllä valtuutuksella voi toimia tulorekisterin latauspalvelussa ja sähköisessä asiointipalvelussa. Tulorekisterissä käytettävät valtuuskoodit ovat palkkatietojen ilmoittaminen ja palkkatietojen katselu. Lisäksi yksityishenkilön puolesta asiointiin on valtuuskoodi Tulotietojen käsittely.  tulorekisteri, valtuuttaminen, Katso-tunniste, Suomi.fi-valtuudet
Voivatko rahapalkan yhden tulolajin tiedot olla negatiiviset, jos ilmoitetaan rahapalkoista yhteensä positiiviset tiedot? Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja (poikkeuksena ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijämaksut). Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jolla kerrotaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi. Tällöin alkuperäinen ilmoitus korjataan korvaavalla menettelyllä. Jos perusteeton etu on aiemmin ilmoitettu virheellisesti muuna tulona tulorekisteriin, tieto on korjattava oikeaksi antamalla
• aiemmin ilmoitettu tulolaji (esimerkiksi Aikapalkka) sekä
• sen yhteydessä annettava erillinen Perusteeton etu -tieto.
Toisena vaihtoehtona on katsoa liikasuoritus aiemmin maksetuksi ennakkopalkaksi ja vähentää liikasuoritus myöhemmin maksettavasta suorituksesta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.4-negatiivisten-lukujen-ilmoittaminen tulorekisteri, negatiivisten lukujen ilmoittaminen
Jos on maksettu liikaa palkkaa helmikuussa ja korjataan alkuperäistä ilmoitusta seuraavassa kuussa, pitääkö korjata myös vastaava työnantajan erillisilmoitus?  Erillisilmoituksen tietojen (sairausvakuutusmaksun yhteismäärän) on vastattava palkkatietoilmoituksella ilmoitettujen palkkojen tietoja. Jos palkkatietoilmoituksen tulotiedot muuttuvat siten, että maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä samalla muuttuu, suorituksen maksajan on korjattava myös antamaansa työnantajan erillisilmoitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi silloin, kun maksettu palkka muuttuu perusteettomaksi eduksi. Suoritus ei tällöin ole enää sairausvakuutusmaksun alainen. Kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen, myös oikein olleet tiedot. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#7-työnantajan-erillisilmoituksen-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, työnantajan erillisilmoituksen korjaaminen
Tammikuussa on maksettu liikaa tuntipalkkaa, ja liikaa maksettu määrä vähennetään helmikuussa maksettavasta palkasta. Vanhalle ansaintakaudelle kohdistuvat tapahtumat ovat miinusmerkkiset, ja uudelle ansaintakaudelle kohdistuvat ovat maksettavia suorituksia. Tällaisia korjauksia voi isossa yrityksessä olla satoja. Miten ne voi hoitaa yksinkertaisimmin?  Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja (poikkeuksena ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijämaksut). Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jolla kerrotaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi.

Esimerkkitilanteessa suorituksen maksaja voi myös korjata maksamansa liikasuorituksen ilman, että suoritusta käsiteltäisiin perusteettomana etuna. Tällöin maksaja käsittelee suoritusta aiemmin maksettuna ennakkopalkkana tai muuna vastaavana eränä. Maksaja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta suorituksesta.

Tällaisessa tapauksessa tulorekisteriin ilmoitetaan vain tulonsaajalle tosiasiallisesti maksettu määrä, josta on vähennetty liikasuoritus. Tätä menettelyä ei kuitenkaan suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2.4-negatiivisten-lukujen-ilmoittaminen tulorekisteri, tietojen korjaaminen, ennakkopalkka, negatiivisten lukujen ilmoittaminen
Maksetaanko ennakonpidätys vanhalla kaavalla (seuraavan kuun 12. päivänä), vaikka ilmoitus annetaan jo 5. kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen?  Kyllä. Tulorekisteri ei tuo muutoksia maksamisen määräaikoihin tai menettelyihin, eli esimerkiksi Verohallinnon osalta työnantajavelvoitteiden maksupäivänä säilyvät nykyiset eräpäivät. Työnantaja tilittää kuukauden aikana perimänsä ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut Verohallinnolle oma-aloitteisesti viimeistään yrityksen oman verokauden mukaisena eräpäivänä, joka yleensä on seuraavan kuukauden 12. päivänä. tulorekisteri, ennakonpidätyksen maksaminen
Voiko kansalainen tarkistaa tulorekisteristä, kuka hänen tietojaan on käyttänyt ja katsonut? Tulorekisteri.fi-sivulla kuvataan kullekin tiedon käyttäjälle luovutettavat tiedot, mihin käyttötarkoitukseen tiedot luovutetaan ja mihin lainsäädäntöön tietojen luovuttaminen perustuu. Tulonsaajalla on omien tietojensa tarkastusoikeus.  tulorekisteri, omien tietojen tarkastusoikeus
Pitääkö kirjanpitoaineistoa jatkossa säilyttää 10 vuotta, kun tähän asti säilytysvelvollisuus on ollut 6 vuotta?  Tulorekisterillä ei ole vaikutusta kirjanpitoaineiston säilytysvelvollisuuksiin. Kyseessä on kaksi eri asiaa. Tulorekisterissä tiedot säilytetään 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä vastaa pääsääntöisesti sitä aikaa, jonka työnantajat ovat velvollisia säilyttämään palkka- ja muun kirjanpitonsa. Tulorekisteriin ilmoittaminen ei korvaa työnantajan kirjanpidon tai muun materiaalin säilyttämisvelvollisuutta.  tulorekisteri, tietojen säilyttämisaika
Kuka valtuuttaa yrityksessä henkilöt tulorekisterin käyttöön? Yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen voi antaa yrityksille tai henkilöille valtuuden asioida tulorekisterissä 1.8.2018 lähtien palvelussa Suomi.fi-valtuudet. Käytössä ovat valtuuskoodit Palkkatietojen katselu ja Palkkatietojen ilmoittaminen.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/roolit-ja-valtuuskoodit/ tulorekisteri, valtuuttaminen
Kuka voi toimia yrityksen edustajana tulorekisterissä? Tulorekisterissä voi asioida yrityksen tai organisaation nimissä, mikäli
 •ilmoittajalle on kaupparekisterissä tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) merkitty jokin toimielinrooli kyseiseen yritykseen tai organisaatioon tai
 •ilmoittaja on saanut sähköisen valtuuden yrityksen tai organisaation nimenkirjoitusoikeudelliselta henkilöltä toimiakseen tietyssä asiointipalvelussa yrityksen tai organisaation nimissä.
 
Yrityksen puolesta asiointi onnistuu seuraavilla toimielinrooleilla:
 •Toimitusjohtaja
 •Toimitusjohtajan sijainen
 •Varatoimitusjohtaja
 •Hallituksen puheenjohtaja
 •Hallituksen jäsen
 •Selvitysmies
 •Isännöitsijä
 •Päävastuullinen isännöitsijä
 •Elinkeinonharjoittaja
 •Vastuunalainen yhtiömies (Ky)
 •Yhtiömies (Ay)
 •Oikeutettu
 •Prokuristi
 
Jos ilmoittajalla on yhden hengen osakeyhtiö ja ilmoittaja on yrityksen hallituksen ainut jäsen, yrityksen puolesta pystyy asioimaan vain ilmoittaja, jolle on kaupparekisteriin merkitty jokin mainittu toimielinrooli kyseiseen yritykseen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/yrityksen-edustaja-tulorekisterissä/ tulorekisteri, yrityksen edustaja, valtuuttaminen
Mitä valtuuksia tulorekisterissä on käytössä? Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käyttö edellyttää oikeutta asioida tulorekisterissä. Tulorekisterin käyttöä hallinnoidaan valtuuksien avulla. Tulorekisterissä on käytössä omat valtuuskoodit:
 •Palkkatietojen ilmoittaminen
 •Palkkatietojen katselu.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/roolit-ja-valtuuskoodit/ tulorekisteri, valtuudet, valtuuskoodit
Mitä voi tehdä Palkkatietojen katselu -valtuudella? Palkkatietojen katselu -valtuudella voi katsella palkkatietoihin liittyen:
 •valtuuttajan perustietoja
 •valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia
 •valtuuttajaa koskevia raportteja
 •valtuuttajan lähettämiä ja saamia viestejä
 •valtuuttajan arkistoituja asiakirjoja.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/roolit-ja-valtuuskoodit/ tulorekisteri, valtuudet, valtuuskoodit, palkkatietojen katselu
Mitä voi tehdä Palkkatietojen ilmoittaminen -valtuudella? Palkkatietojen ilmoittaminen -valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta palkkatietoihin liittyen:
 •ylläpitää valtuuttajan perustietoja ja palkkatietoilmoituksia
 •toimittaa valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia
 •tilata valtuuttajaa koskevia raportteja
 •lähettää viestejä.
 
Tämä valtuutus sisältää myös Palkkatietojen katselu -valtuuden.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/roolit-ja-valtuuskoodit/ tulorekisteri, valtuudet, valtuuskoodit, palkkatietojen ilmoittaminen
Mitkä toimielinroolit ovat käytössä tulorekisterissä? Yrityksen puolesta asiointi onnistuu seuraavilla toimielinrooleilla:
 •Toimitusjohtaja
 •Toimitusjohtajan sijainen
 •Varatoimitusjohtaja
 •Hallituksen puheenjohtaja
 •Hallituksen jäsen
 •Selvitysmies
 •Isännöitsijä
 •Päävastuullinen isännöitsijä
 •Elinkeinonharjoittaja
 •Vastuunalainen yhtiömies (Ky)
 •Yhtiömies (Ay)
 •Oikeutettu
 •Prokuristi
Lisäksi tulorekisterissä voi asioida yrityksen tai organisaation puolesta, jos
 •ilmoittajalle on kaupparekisterissä tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) merkitty jokin toimielinrooli kyseiseen yritykseen tai organisaatioon tai
 •ilmoittaja on saanut yrityksen tai organisaation nimenkirjoitusoikeudelliselta henkilöltä valtuuden asioida tulorekisterissä yrityksen tai organisaation puolesta.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/yrityksen-edustaja-tulorekisterissä/ tulorekisteri, toimielinroolit, yrityksen puolesta asiointi
Miten jatkossa toimitaan verokorttien kanssa? Tarvitseeko työntekijöiden toimittaa tietoja muutoksista erikseen vai ovatko tiedot saatavilla tulorekisteristä?  Tulorekisteristä ei saa ennakonpidätystietoja, joiden perusteella maksaja toimittaa ennakonpidätyksen tulonsaajan palkasta.

Tulorekisteri mahdollistaa reaaliaikaisten tietojen saamisen, mutta se ei voi ottaa kantaa Verohallinnon kehitystyöhön. Verohallinto tiedottaa mahdollisista muutoksista ja menettelyiden kehittämisestä Vero.fi-sivulla (vero.fi/muutoksia).
tulorekisteri, verokortti, ennakonpidätystiedot
Miten on varmistettu, että tietoja ei haeta järjestelmästä tarpeettomasti? Tulorekisterin tietoja saa käyttää vain laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin. Tulorekisterissä on määritelty tarkat profiilit ja roolit, joilla tietoja voidaan hakea ja jotka rajaavat tiedon käyttäjien tiedonsaantioikeutta. Tietojen katselua tulotietojärjestelmästä seurataan, ja väärinkäytöksiin voidaan tarvittaessa puuttua. Tietoja ei saa hakea pelkästä uteliaisuudesta. tulorekisteri, käyttöoikeus, tietojen tarkistamisoikeus, tietojen luovuttaminen
Jos palkan ansaintakausi on täysin virheellinen, missä tapauksissa järjestelmä ei hyväksy rajapinnan kautta annettua ilmoitusta?  Tulorekisteri tekee muodolliset tarkistukset tietojen vastaanotossa, esimerkiksi kauden loppupäivä ei voi olla ennen alkupäivää. Tulorekisteri ei kuitenkaan voi tietää, onko muodollisesti oikein annettu päivämäärä tosiasiassa oikea.  tulorekisteri, ansaintakausi, ansaintajakso
Jos rajapinnan kautta lähetettävässä ilmoituksessa on joku looginen virhe, jääkö koko tiedosto siirtymättä?  Maksaja valitsee itse, miten virheelliset ilmoitukset käsitellään: hylätäänkö vain virheellinen ilmoitus vai koko aineisto.  tulorekisteri, virhe
Miten henkilö, jolla ei ole verkkopankkitunnuksia, esimerkiksi vammainen, voi tarkistaa omia tietoja?  Jos henkilöllä ei ole verkkopankkitunnuksia, hän voi tilata kotiin tulorekisteriotteen. tulorekisteri, tulorekisteriote, tietojen tarkastaminen
Miten tulorekisteriin ilmoitetaan tulonsaajalta perityt suoritukset, kuten parkkimaksut ja kolaroidun auton omavastuuosuus? Tulonsaajalta nettopalkasta perityille erille on oma tulolaji: Nettopalkasta vähennettävä muu erä (koodiarvo 408). Kyseisellä tulolajilla voidaan ilmoittaa erät, jotka suorituksen maksaja vähentää nettopalkasta ennen suorituksen maksamista tulonsaajalle. Työnantaja voi kuitata omia saataviaan työntekijän palkasta. Työntekijän nettopalkasta voidaan vähentää maksuja, joiden perimisestä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Nettopalkasta vähennettäviä eriä ovat esimerkiksi työttömyyskassan ja ammattiyhdistysten jäsenmaksut sekä pysäköintihallimaksut. Näille suorituksille ei ole omaa tulolajia.  tulorekisteri, nettopalkasta vähennettävät erät, parkkimaksu
Miten ilmoitan lapsenvahdille maksetut palkat tulorekisteriin?  Myös kotitalouden on ilmoitettava maksamansa palkat tulorekisteriin. Tiedot on ilmoitettava viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Tietojen ilmoittamisessa ei ole euromääräistä alarajaa.

Voit laskea palkan ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin esimerkiksi maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa. Palkka.fi-palvelu lähettää ilmoituksen tulorekisteriin puolestasi. Voit ilmoittaa tiedot myös tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella tai erityisistä syistä paperilomakkeella.
kotitalouden ohje tulorekisteri, kotitalous, lapsenvahdin palkka
Jos kuukausipalkka maksetaan kuukauden alussa, miten on mahdollista ilmoittaa tulorekisteriin tulevan kuukauden poissaolotiedot, jotka eivät ole vielä tiedossa?  Poissaolotiedot ovat vapaaehtoisesti annettavia täydentäviä tietoja, joiden ilmoittamista kuitenkin suositellaan. Usein palkka voidaan maksaa koko kuukaudelta esimerkiksi kuun alussa tai puolessa välissä, jolloin poissaoloja kyseiseltä palkanmaksukaudelta ei ole vielä tiedossa. Tämän vuoksi suositellaan, että edellisen palkanmaksukauden poissaolot ilmoitettaisiin viimeistään kuluvan palkanmaksukauden ilmoituksella. Tällöin tieto olisi saatavilla riittävän nopeasti tiedon käyttäjien tarpeisiin.  poissaolotiedot ohje tulorekisteri, poissaolotiedot
Ansaintakausi on eri kuin palkanmaksukausi. Miten voi ilmoittaa useita ansaintakausia yhden palkanmaksukauden sisällä? Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto. Kullekin maksettavalle tulolajille voi ilmoittaa oman, erillisen ansaintakauden.  ilmoittamisen yleisohje tulorekisteri, ansaintajakso, ansaintakausi
Pitääkö kaikki sairauspoissaolot ilmoittaa?  Poissaolotiedot ovat täydentäviä tietoja, joiden ilmoittaminen on vapaaehtoista. Suosituksena kuitenkin on, että sairauspoissaolot ilmoitettaisiin kattavasti tulorekisteriin, jolloin tietoja voivat hyödyntää esim. etuuksien maksajat.

Tiedoista löytyy erilaisia poissaolon syitä palkallisille ja palkattomille poissaoloille. 
poissaolotiedot ohje tulorekisteri, poissaolotiedot
Ilmoitetaanko rahapalkat bruttona vai nettona?  Maksetut suoritukset ilmoitetaan bruttomääräisinä, kuten nykyisinkin vuosi-ilmoituksilla. Maksaja voi halutessaan ilmoittaa palkkatietoilmoituksella tulonsaajan nettopalkan ja hänelle maksettavan palkan. Nettopalkka ja maksettava palkka ovat täydentäviä tulolajeja, joiden ilmoittaminen on vapaaehtoista.    tulorekisteri
Miten ammattiluokat ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella työtapaturmavakuutusyhtiölle? Tietojen ilmoittamisessa käytetään ammattiluokkakoodistoja. Jos tulonsaajalle maksetaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota, maksajan on ilmoitettava tulonsaajan ammattiluokka käyttäen Tilastokeskuksen ammattiluokitusta. Tilastokeskuksen ammattiluokitus on tulorekisterin käytössä oleva koodisto, joka poikkeaa Tilastokeskuksen ylläpitämästä virallisesta Ammattiluokitus 2010 -koodistosta. Koodisto löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta. Maksaja valitsee koodistosta oikean koodin ja ilmoittaa sen palkkatietoilmoituksella.

Tulorekisterissä on käytössä myös Kevan, Trafin ja Suomen Pankin nimikkeistö eläkevakuuttajien tarpeisiin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#12-ammattiluokka-tai-ammattinimikkeistö tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus, ammattinimikkeistö
Voiko tammikuussa 2019 ilmoitettava ansaintakausi ajoittua vuoden 2018 puolelle?  Kyllä voi. Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto. Kullekin maksettavalle tulolajille voi ilmoittaa oman, erillisen ansaintakauden.  yleisohje tulorekisteri, ansaintajakso, ansaintakausi
Jos yrityksellä on sata palkansaajaa, pitääkö tehdä 100 ilmoitusta vai voiko kaikkien tiedot ilmoittaa yhdellä ilmoituksella?  Voit antaa 100 ilmoitusta yhdessä aineistossa, jos käytät latauspalvelua tai teknistä rajapintaa ja ilmoituksilla on sama maksupäivä ja palkanmaksukausi. Yksi ilmoitus sisältää yhden tulonsaajan tiedot, mutta voit lähettää aineistossa useiden tulonsaajien ilmoituksia yhdellä kerralla.  tulorekisteri
Kun kunta toimii sijaismaksajana (vaikeavammaisen henkilökohtainen avustus), esimerkiksi työnantajasuoritukset ilmoitetaan tällä hetkellä sijaismaksajan Y-tunnuksella, mutta eläkeyhtiöön, vakuutusyhtiöön ja Työttömyysvakuutusrahastoon summat ilmoitetaan myös työnantajan mukaisesti. Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin?  Verohallinnon vuosi-ilmoittamisessa nykyisin käytössä oleva menettely ei ole enää kuntien käytössä tulorekisteriaikana. Nykyisin kunta on voinut hakea erillisen Y-tunnuksen, jolla se ilmoittaa tietoja sijaismaksajana.

Tulorekisteriin annetaan ilmoitus sijaismaksajan ”oikealla” Y-tunnuksella viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Ilmoituksessa kerrotaan myös varsinaisen työnantajan tiedot.

Varsinaisen työnantajan on tämän lisäksi ilmoitettava tiedot niistä sijaismaksajan maksamista palkoista, joista työnantaja on velvollinen maksamaan sosiaalivakuutusmaksut. Tiedot on annettava viimeistään seuraavan kalenterikuukauden viidenteen päivään mennessä. Lisäksi varsinaisen työnantajan on annettava työnantajan erillisilmoitus.

Varsinaisen työnantajan ilmoituksen voi antaa myös muu taho, kuten sijaismaksaja, jos tästä on sovittu erikseen sijaismaksajan ja varsinaisen työnantajan kesken. Vastuu tietojen ilmoittamisesta on tällöinkin varsinaisella työnantajalla. Sijaismaksajalla on oltava valtuus asioida varsinaisen työnantajan puolesta.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/ tulorekisteri, sijaismaksaja, varsinainen työnantaja
Mistä näen eri ammattien ammattiluokat?  Tulorekisterissä työtapaturmavakuuttajien tarpeita varten on käytössä Tilastokeskuksen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen ammattiluokitus -koodisto poikkeaa Tilastokeskuksen ylläpitämästä virallisesta Ammattiluokitus 2010 -koodistosta. Ammattiluokat löytyvät tilastokeskuksen verkkosivulta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/versio.html

Tulorekisterissä on lisäksi käytössä myös Kevan, Trafin ja Suomen Pankin nimikkeistöt, joita käytetään eläkevakuuttajien tarpeisiin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#12-ammattiluokka-tai-ammattinimikkeistö tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus, ammattinimikkeistö
Jatkuuko ulkomaisen työnantajan velvoite antaa vuosi-ilmoitus?  Tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin kansainvälisissä työskentelytilanteissa aina, jos maksajalla on tiedonantovelvollisuus jollekin tulorekisterin tiedon käyttäjälle. Tietoja ei anneta enää vuodesta 2019 alkaen vuosi-ilmoituksella.

Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa Suomessa, sen on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin alla mainituissa tilanteissa. Tiedot on annettava riippumatta siitä, onko yritys työnantajarekisterissä vai ei.

Tiedot on annettava Suomessa työskentelevälle tulonsaajalle maksetusta tulosta, jos
• tulonsaaja on vakuutettu Suomessa
• tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka hän ei olisikaan vakuutettu Suomessa tai
• työntekijä on rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä, ja työntekijän asuinvaltion ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan Suomella on oikeus verottaa palkkaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ulkomainen työnantaja
Jos käytän sähköisen asiointipalvelun verkkolomaketta, täytyykö jokaisesta tulonsaajasta tehdä erillinen ilmoitus?  Jokaisesta tulonsaajasta tehdään oma ilmoitus. Sähköisessä asiointipalvelussa voi käyttää aiempaa ilmoitusta uuden ilmoituksen pohjana.  tulorekisteri, verkkolomake
Pitääkö palkkailmoitukseen merkitä joka kerta palvelussuhteen tiedot, vai jäävätkö ne jotenkin muistiin?  Suosituksena on, että palvelussuhdetiedot ilmoitetaan jokaisella ilmoituksella. Tiedot on tärkeää ilmoittaa jokaisella ilmoituksella samalla tavalla, jos tiedot eivät muutu.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#1-palvelussuhteen-tiedot-tulorekisterissä tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Miten vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ilmoitetaan? Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Tulorekisterissä on useita tulolajeja, ja käytössä on myös tulolaji Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu (koodiarvo 418).

Tulolajien koodistoon voi tutustua tulorekisteri.fi-sivulla: https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittaminen/tulolajit/ 

Työnantajan maksama tulonsaajan vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu voidaan ilmoittaa tulorekisteriin maksuittain, jos tämä on mahdollista. Jos maksu on esimerkiksi yhteissumma eikä suorituksen maksaja tiedä, mikä osuus maksusta kohdistuu kuhunkin vakuutettuun, suorituksen maksajan on ilmoitettava tiedot, kun ne saadaan vakuutusyhtiöltä.
Tiedot on saatava maksuvuoden verotukseen. Jos edellisen vuoden aikana maksetuista maksuista saadaan tieto vasta tammikuussa, vuoden viimeistä ilmoitusta (esim. joulukuu) on korjattava, ja ilmoitukseen on lisättävä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksun määrä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/palkkatiedot/palkkojen-tulolajit/ tulorekisteri, vapaaehtoinen eläkevakuutusmaksu
Onko tulorekisteriin ilmoitettava ulkomaisen työntekijän Suomessa tehdyt työpäivät kuukausittain (jos palkka maksetaan kerran kuussa)? Eli ilmoitetaanko tiedot siitä, kuinka monelta työpäivältä Suomessa ilmoitettavan palkkatulon määrä on kertynyt?
Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän saamasta palkasta on ilmoitettava työskentelypäivät Suomessa. Muiden työntekijöiden osalta työskentelyjaksot voidaan ilmoittaa täydentävinä tietoina.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, työskentelypäivien lukumäärä
Miten ilmoitetaan sairauspoissaolo, jos se kuuluu vuosiloman karenssiaikaan? Jos tulonsaaja sairastuu vuosiloman aikana, vuosiloman ajaksi ilmoitetaan se aika, jonka ajalta vuosilomapäivät kertyvät. Tällöin osa vuosiloman ajasta voi olla vuosilomalain mukaista tai työehtosopimuksessa sovittua ns. vuosiloman omavastuuaikaa, jolta osin vuosilomaa ei siirretä.  poissaolotiedot ohje tulorekisteri, poissaolotiedot
Työntekijä työskentelee alkukuusta osa-aikaisesti ja saa tuntipalkkaa, mutta loppukuusta sama työntekijä työskentelee kokoaikaisesti ja saa kuukausipalkkaa. Palkka maksetaan samana palkanmaksupäivänä. Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin? Suosituksena on, että tällöin annetaan kaksi eri ilmoitusta (osa-aikaisen ja kokoaikaisen palvelussuhteen ajalta omat ilmoitukset) ja palkat ilmoitetaan toteutuneen mukaisesti kahdella eri ilmoituksilla.

Jos tämä ilmoitustapa ei ole mahdollinen, voidaan antaa kaksi ilmoitusta, jolloin
• ensimmäisessä ilmoitetaan kaikki palkat ja palvelussuhteen tiedot palkanmaksukauden alusta lukien
• toisessa annetaan vain palvelussuhteen tiedot muutoksesta lukien (ilmoituksia voi olla enemmän kuin kaksi).

Jos mainittu ilmoitustapa ei ole mahdollinen, voidaan antaa palkanmaksukauden tiedot maksupäivän tai palkanmaksukauden viimeisen päivän tiedoilla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/ tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, osa-aikainen
Missä tilanteessa luottamushenkilömaksu ilmoitetaan tulorekisteriin? Tulorekisteriin ilmoitetaan luottamushenkilömaksu, jonka kunta tai kuntayhtymä on perinyt kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetusta palkkiosta. Jos luottamushenkilönä toimiva tulonsaaja on maksanut itse tai joku muu hänen puolestaan on perinyt ja tilittänyt luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle, maksua ei ilmoiteta tulorekisteriin. Puolue ilmoittaa maksun Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/palkkatiedot/palkkojen-tulolajit/ tulorekisteri, luottamushenkilömaksu
Pitääkö kotitaloudenkin antaa ilmoitus, vaikka suoritus olisi alle 200 euroa? Kotitaloudenkin pitää ilmoittaa kaikki palkkatiedot tulorekisteriin ilman euromääräistä alarajaa.  kotitalouden ohje tulorekisteri, kotitalous
Voiko kaksi eri maksua yhdistää ja ilmoittaa yhdellä ilmoituksella, jos ne maksetaan viiden päivän sisällä ja viiden päivän määräaika täyttyy?  Ei voi yhdistää, koska ilmoitus on annettava maksupäiväkohtaisesti. Samana maksupäivänä yhdelle tulonsaajalle maksetut suoritukset voidaan ilmoittaa samalla ilmoituksella. Eri päivinä maksettuja suorituksia ei voi ilmoittaa samalla ilmoituksella.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen  
Jos esimerkiksi loma-aikaan palkanmaksu tapahtuu automaattisesti, voiko ilmoituksen tehdä ennakkoon?  Kyllä voi. Ilmoituksen voi antaa 45 päivää ennen maksupäivää, esimerkiksi suoraan palkka-ajosta ennen maksupäivää.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen etukäteen
Jos verottomia korvauksia (päivärahat, kilometrikorvaukset) maksetaan yrityksessä päivittäin, onko nekin ilmoitettava 5 kalenteripäivän kuluessa maksamisesta vai voiko ne ilmoittaa esimerkiksi kerran kuukaudessa?  Tiedot on ilmoitettava jokaisen maksutapahtuman jälkeen viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Näin ollen myös maksetut kustannusten korvaukset (kilometrikorvaukset, ateriakorvaukset ja päivärahat) on ilmoitettava samassa määräajassa.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen  
Jos maksan palkan perjantaina, rahat ovat tulonsaajan tilillä maanantaina. Lähteekö 5 päivää kulumaan perjantaista vai maanantaista?  Maksupäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin tulo on tulonsaajan käytettävissä (useimmiten tulonsaajan tilillä), eli tässä tapauksessa määräajan kuluminen alkaa kulua maanantaista. Tulorekisteriin annettavalla palkkatietoilmoituksella maksupäiväksi merkitään siten maanantai.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika
Jos maksupäivä on maanantai, ilmoituksen määräaika on viidentenä päivänä maksupäivän jälkeen, eli lauantaina. Pitääkö tiedot siis ilmoittaa lauantaina? Kaikkiin tulorekisterissä käytössä oleviin määräaikoihin sovelletaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930). Jos määräpäivä on lain 5 §:ssä tarkoitettu arkilauantai tai pyhäpäivä, siirtyy määräaika mainitun säännöksen nojalla aina seuraavaan arkipäivään.

Esimerkkitapauksessa maksupäivä on maanantai, jolloin eräpäivä olisi lauantai. Lain mukaan määräaika siirtyy seuraavan viikon maanantaihin.
yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika
Koskeeko viiden päivän määräaika myös kotitalouksien maksamia palkkoja? Kun suorituksen maksajana on luonnollinen henkilö, jota ei ole merkitty työnantajarekisteriin, tiedot maksetuista palkoista ja muista suorituksista on annettava kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. kotitalouden ohje tulorekisteri, kotitalous, määräaika
Jos laitan palkat etukäteen maksuun esimerkiksi 15. päivänä, mutta maksupäivä on vasta 31. päivänä, voinko tehdä ilmoituksen jo etukäteen? Esimerkiksi tilanteessa, jossa olen estynyt tekemään ilmoituksen palkanmaksupäivänä ja 5 päivää sen jälkeen. Ilmoituksen voi tehdä 45 päivää ennen maksupäivää, joten voit tehdä ilmoituksen 15. päivänä. Maksupäiväksi palkkatietoilmoitukseen merkitään 31. päivä. yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen etukäteen
Eläkkeellä olevalle toimitusjohtajalle ei makseta palkkaa, mutta hänellä on puhelinetu, joka kirjataan palkanlaskentaan joulukuussa koko vuodelta. Milloin tieto ilmoitetaan tulorekisteriin?  Jatkossa etua ei voi ilmoittaa koko vuodelta yhdellä kertaa, vaan tiedot on ilmoitettava reaaliaikaisesti. Luontoisedut ovat nautintaperiaatteen mukaisesti sen kuukauden tuloa, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä. Näin ollen myös puhelinetu on ilmoitettava reaaliaikaisesti.

Jos tulonsaajalle ei makseta rahasuorituksia, muuna kuin rahana annetut edut ja suoritukset ilmoitetaan kuukausittain viimeistään edun saamiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Maksupäiväksi on merkittävä sen kuun viimeinen päivä, jolloin etu on ollut käytössä. Puhelinetu olisi otettava huomioon myös työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärässä kuukausittain.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetujen ilmoittaminen, puhelinetu
Ilmoitetaanko ennakonpidätykset kuitenkin kuukauden 12. päivään mennessä kuten ennenkin, vaikka sairausvakuutusmaksu pitääkin ilmoittaa 5. päivänä?
Ennakonpidätykset ilmoitetaan samassa yhteydessä tulonsaajalle maksettujen tulojen kanssa palkkatietoilmoituksella (viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta). Ennakonpidätysten yhteismäärää ei enää tulorekisteriaikana ilmoiteta erikseen. Verohallinto laskee annetuilta tulonsaajakohtaisilta ilmoituksilta ennakonpidätysten (ja lähdeverojen) yhteismäärän.

Työnantaja tilittää kuukauden aikana perimänsä ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut Verohallinnolle oma-aloitteisesti viimeistään yrityksen oman verokauden mukaisena eräpäivänä (joka yleensä on seuraavan kuukauden 12. päivänä).
yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika, ennakonpidätys
Pitääkö kustannusten korvauksetkin ilmoittaa tulorekisteriin viiden päivän määräajassa? Kyllä. Kustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin 5 kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. On suositeltavaa, että matkalaskujärjestelmästä rakennetaan rajapintayhteys tulorekisteriin.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika, kustannusten korvaukset
Jos tulonsaajalle maksetaan esimerkiksi junaliput suoraan kassasta kulukorvauksina, täytyykö ne ilmoittaa tulorekisteriin, jos päivärahoja tai muuta Verohallinnolle ilmoitettavia korvauksia ei makseta? Liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi matkalippujen ja taksikuittien) perusteella tulonsaajalle maksettuja matkustamiskustannusten korvauksia ei ilmoiteta, jos korvaukset maksetaan tulonsaajalle työmatkasta. Tietoja ei nykyisinkään ilmoiteta Verohallinnon vuosi-ilmoituksella.

Tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, kustannusten korvaukset
Ilmoitetaanko tulorekisteriin myös maksetut verottomat korvaukset, päivärahat ja kilometrikorvaukset?  Kyllä, tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, kustannusten korvaukset
Miten yömatkaraha ilmoitetaan tulorekisteriin?
Yömatkaraha on majoittumiskorvaus, jota ei ilmoiteta tulorekisteriin.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, yömatkaraha
Jos työntekijä tekee työmatkan Verohallinnon ohjesäännön mukaisesti, ilmoitetaanko tulorekisteriin hotellilasku, jonka työnantaja maksaa?  Majoittumiskorvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, hotellilasku
Jos työntekijä ostaa työmaalle kahvia ja pullaa ja kulut korvataan kuittien perusteella maksajalle, ilmoitetaanko tiedot tulorekisteriin? Työnantajalle kuuluvia kulueriä ei ilmoiteta tulorekisteriin.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, kustannusten korvaukset
Tarkoitetaanko kustannusten korvauksilla verovapaiden lisäksi myös veronalaisia korvauksia, joista ei toimiteta ennakonpidätystä?  Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kustannusten korvaukset (päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset).

Lisäksi tulorekisteriin ilmoitetaan ennakkoperintälain 15 §:n mukaiset välittömästi työstä aiheutuneet veronalaiset kustannusten korvaukset, jotka on vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta, tarveaineista ja suoja-asujen hankkimisesta. Ennakonpidätyksestä vapautettujen veronalaisten kustannusten korvausten ilmoittamiseen käytetään esimerkiksi tulolajeja Veronalainen kustannusten korvaus tai Vähennys ennen ennakonpidätystä kulujen vähennystavasta riippuen.

Myös veronalaiset matkakustannusten korvaukset, joista ei toimiteta ennakonpidätystä, on ilmoitettava tulorekisteriin tulolajeilla Kilometrikorvaus (veronalainen) tai Palkka yhteissumma silloin, jos korvaukset maksetaan palvelussuhteessa olevalle, tai Työkorvaus, jos korvaukset maksetaan toimeksiantosuhteessa olevalle henkilölle tai yhteisölle. Jos päivärahat on maksettu Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu maksettu lisä, jolloin suoritukset ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, veronalainen kustannusten korvaus, ennakonpidätyksestä vapaat korvaukset
Jos työntekijä tankkaa yrityksen auton omilla rahoillaan ja tämä maksetaan kulukorvauksena palkan yhteydessä, ilmoitetaanko tiedot tulorekisteriin? Tulorekisteriin ilmoitetaan veronalaiset ja verovapaat kustannusten korvaukset samassa laajuudessa kuin Verohallinnon nykyisellä vuosi-ilmoituksella. Työnantajalle kuuluvia kulueriä ei ilmoiteta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, työnantajalle kuuluva kustannus
Jos maksetaan pelkkiä matkakustannusten korvauksia, jotka maksetaan eri järjestelmästä kuin palkat, minkä mukaan palkanmaksukausi määräytyy?  Tällöin palkanmaksukautena voidaan pitää yrityksen normaalia palkanmaksukautta. Jos tämä ei ole mahdollista, palkanmaksukaudeksi voidaan merkitä kuluva kalenterikuukausi.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, kustannusten korvaus, palkanmaksukausi
Työntekijä ilmoittaa verovapaat matkakulut työnantajalle usealta kuukaudelta kerralla, ja ne maksetaan yhtenä maksupäivänä. Onko maksetut kulukorvaukset ilmoitettava viiden päivän kuluessa tämän maksupäivän jälkeen?  Kyllä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, kustannusten korvaus
Jos maksetaan palkkaennakkoa, onko sekin ilmoitettava 5 päivän kuluessa?  Kyllä. Tieto on ilmoitettava tulorekisteriin viidentenä kalenteripäivänä palkkaennakon maksupäivästä.

Palkkaennakosta pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä. Kun ennakonpidätys on toimitettu ja sosiaalivakuutusmaksut maksettu, palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Työnantaja tilittää ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut maksujen keräämisestä vastaaville tahoille erillisten määräaikojen mukaan.
yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika, palkkaennakko
Kun palkkaennakko maksetaan palkkapäivän jälkeen esimerkiksi palkan korjauksen vuoksi, mitä ilmoitetaan viiden päivän sisällä, kun todellinen palkkatieto kirjautuu vasta seuraavassa kuussa?  Suorituksen maksaminen tulonsaajalle edellyttää ilmoitusta tulorekisteriin. Tulorekisterin ilmoittamisen määräajat koskevat maksettuja suorituksia, olivatpa ne palkkaennakkoja tai ns. normaalia palkanmaksua. Palkkakirjanpidon kirjauksilla ei ole merkitystä. Tulorekisteriin ilmoitetaan tulonsaajalle maksettu määrä, siitä toimitettu ennakonpidätys sekä perityt työntekijämaksut.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika, palkkaennakko
Miten palkkaennakko ilmoitetaan tulorekisteriin? Ilmoitustahan ei pysty tekemään suoraan palkkaohjelmasta, koska suoritus maksetaan suoraan tililtä.  Tiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin eri kanavia pitkin. Tietojen ilmoittamisen kanavat ovat:

1. tekninen rajapinta
a. reaaliaikainen Web Service -rajapinta
b. viivästetty Web Service -rajapinta
c. SFTP-rajapinta

2. Sähköinen asiointipalvelu
a. latauspalvelu
b. verkkolomake

Tiedot voisi esimerkkitapauksessa ilmoittaa esimerkiksi sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, jos niitä ei voi toimittaa palkkajärjestelmästä suoraan.
yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittamisen määräaika, palkkaennakon ilmoittaminen
Mitä seuraamuksia määrätään, jos ilmoittaa tiedot myöhässä?  Tulorekisteriin myöhässä annettavien ilmoitusten seuraamusmaksuksi määrätään tulotietojärjestelmästä annetun lain mukainen myöhästymismaksu. Tulorekisteriin ilmoitettavien verotustietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamusmaksuja ovat oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (OVML) mukainen veronkorotus ja verotusmenettelystä annetun lain (VML) mukainen sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu.


sanktio-ohje tulorekisteri, sanktio, seuraamusmaksu, myöhästymismaksu
Onko menettelyn alkuvaiheessa mitään huojennusta sanktioista? Tulorekisterin käyttöönotto muuttaa suoritusten maksajien ilmoittamismenettelyjä merkittävästi, minkä vuoksi ilmoittamisessa voi esiintyä alkuvaiheessa erilaisia tahattomia sisältövirheitä ja -puutteita sekä ilmoittamisen määräaikoihin liittyviä väärinkäsityksiä. Menettelyn alkuvaiheessa tapahtuvien tahattomien virheiden ja viivästysten perusteella ei tämän vuoksi ole kohtuullista määrätä seuraamusmaksuja. Myöhästymismaksua määrätään pääsääntöisesti vasta vuoden 2020 alussa ja sen jälkeen annettujen tietojen perusteella.

Vuonna 2019 annettujen tietojen perusteella ei siten pääsääntöisesti määrätä myöhästymismaksua. Vuonna 2019 annettujen tietojen perusteella myöhästymismaksua määrätään ainoastaan silloin, jos tietojen myöhässä ilmoittaminen osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta velvollisuudesta ilmoittaa tietoja tulorekisteriin.
sanktio-ohje tulorekisteri, sanktio, seuraamusmaksu, myöhästymismaksu
Myöhästymismaksua määrätään seuraavan kuukauden kahdeksannen päivänä jälkeen. Täytyykö siis palkkatietoilmoituksen lisäksi antaa vielä jokin palkkojen koonti? Miten päiväkohtainen myöhästymismaksu määräytyy?  Maksetut palkat ilmoitetaan tulonsaajakohtaisesti. Palkkojen perusteella laskettu sairausvakuutusmaksun yhteismäärä ilmoitetaan kerran kuukaudessa työnantajan erillisilmoituksella.

Myöhästymismaksua määrätään kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella. Myöhästymismaksua määrätään, jos tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin ne on viimeistään ilmoitettava kyseisen kuukauden viimeisen päivän tapahtumista. Myöhästymismaksua määrätään, jos ilmoitus annetaan maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden kahdeksannen päivän jälkeen.

sanktio-ohje tulorekisteri, sanktio, seuraamusmaksu, myöhästymismaksu
Onko 3 euron päivittäinen myöhästymismaksu tulonsaajakohtainen?  Ei ole.
Myöhästymismaksua määrätään kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella. Myöhästymismaksua määrätään, jos tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin ne on viimeistään ilmoitettava kyseisen kuukauden viimeisen päivän tapahtumista. Myöhästymismaksua määrätään, jos ilmoitus annetaan maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden kahdeksannen päivän jälkeen.

sanktio-ohje tulorekisteri, sanktio, seuraamusmaksu, myöhästymismaksu
Ilmoitetaanko yrittäjien työtulot tulorekisteriin? Yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetulle yrittäjälle määritettyä työtuloa ei ilmoiteta tulorekisteriin.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen, yrittäjän työtulot
Ilmoitetaanko yrittäjille maksetut palkat tulorekisteriin? YEL- tai MYEL-vakuutetulle yrittäjälle maksettu palkkatulo ilmoitetaan tulorekisteriin. Yrittäjän sairausvakuutusmaksua laskiessaan Verohallinto korvaa ilmoitetut palkkatiedot vakuutusyhtiöstä saaduilla YEL- tai MYEL-työtulon tiedoilla siltä osin, kuin YEL- tai MYEL-työtulo korvaa ansiotulot.

Kun yrittäjien palkkoja ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella, on tärkeää, että maksaja ilmoittaa, että tulonsaaja on YEL- tai MYEL-vakuutettu. Lisäksi on tärkeää ilmoittaa, ettei henkilön osalta ole vakuuttamisvelvollisuutta. Yrittäjän eläke- ja sairausvakuutusmaksua ei tällöin määrätä kahteen kertaan eli sekä palkkatietoilmoituksella ilmoitettujen palkkojen perusteella että YEL- tai MYEL-työtulon tietojen perusteella. YEL- ja MYEL-tieto ilmoitetaan tulorekisteriin Työeläkevakuutus-tietoryhmän Tieto työeläkevakuutuksesta -tiedon avulla. Tiedon arvoksi valitaan joko koodiarvo 2 (Maatalousyrittäjän eläkevakuutus MYEL) tai koodiarvo 3 (Yrittäjän eläkevakuutus YEL).
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot
Ilmoitetaanko yritystulot tulorekisteriin? Yritystuloja ei pääsääntöisesti ilmoiteta tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitetaan kuitenkin ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle työn suorittajalle maksetut vastikkeet (tulolajilla Työkorvaus), joista pitää toimittaa ennakonpidätys. Näin ollen ilmoitus on tehtävä, vaikka työkorvauksen saajana olisi muu kuin luonnollinen henkilö, kuten osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot, yritystulot
Jos kotitalous ostaa kotisiivouspalvelun yritykseltä (alv-velvollinen), pitääkö kotitalouden antaa ilmoitus tulorekisteriin?
Jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin, ilmoitusta ei tarvitse antaa. Alv-velvollisuudella ei ole asiassa merkitystä.

Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, tiedot maksetusta suorituksesta on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella tulolajilla Työkorvaus. Lisäksi ilmoitetaan tulosta toimitettu ennakonpidätys. Arvonlisäveron osuutta ei ilmoiteta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yritystulo, alv, kotitalous
Jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, ilmoitetaanko yritykseltä peritty alv tulorekisteriin? Arvonlisäveron osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Esimerkki: Ennakkoperintärekisteriin kuulumaton kommandiittiyhtiö on laskuttanut toteuttamastaan remontista 12 000 euroa (sisältää arvonlisäveron 2 322,58 euroa). Ennakonpidätys pitää toimittaa Verohallinnon päätöksen mukaisesti 13 %:n suuruisena määrästä, josta on ensin vähennetty arvonlisävero, eli 9 677,42 eurosta. Vastikkeesta ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tulolajilla Työkorvaus 9 677,42 euroa ja ilmoittaa lisäksi toimittamansa ennakonpidätyksen tulolajilla Ennakonpidätys 1 258,06 euroa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yritystulo, alv
Mitkä yritystulot ilmoitetaan tulorekisteriin? Esimerkiksi osakeyhtiön omistajille maksetaan korvaus palkkana, pitääkö se ilmoittaa? Ilmoitetaanko toiminimiyrittäjien tulot? Suorituksen maksaja on velvollinen ilmoittamaan tiedot maksetuista palkoista.

Yrityksen omistajien näkökulmasta merkitystä on sillä, voidaanko yrityksestä nostaa palkkaa. Osakeyhtiöstä yrityksen omistaja voi nostaa palkkaa, mutta esimerkiksi toiminimestä yrittäjä ei voi nostaa palkkaa vaan nostot ovat yksityisnostoja. Osakeyhtiön omistajalle maksettu palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Kun yrittäjien palkkoja ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella, on tärkeää, että maksaja ilmoittaa, että tulonsaaja on YEL- tai MYEL-vakuutettu. Lisäksi on tärkeää ilmoittaa, ettei henkilön osalta ole vakuuttamisvelvollisuutta.

Toiminimen yksityisnostoja käsitellään toiminimen kirjanpidossa, ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella. Tulorekisteriin yksityisnostoja ei ilmoiteta. Sitä vastoin toiminimen työntekijöilleen maksamat palkat ilmoitetaan normaalisti tulorekisteriin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot, yritystulot, toiminimi
Jos osakeyhtiön omistaja maksaa palkkaa itselleen esimerkiksi 10 kertaa kuukaudessa, täytyykö jokaisesta kymmenestä palkanmaksusta antaa erikseen ilmoitus tulorekisteriin?  Kyllä, jokaisesta maksutapahtumasta pitää antaa ilmoitus 5 kalenteripäivän kuluessa.

Viiden päivän sisällä maksettuja suorituksia ei voi yhdistää samaan ilmoitukseen, koska tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin maksupäiväkohtaisesti. Samassa aineistossa voi olla vain yhden maksupäivän ilmoitukset.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot, tietojen ilmoittaminen, osakeyhtiön osakas
Jos yrittäjä nostaa 15 kertaa kuukaudessa palkkaennakkoa, pitääkö tulorekisteriin antaa 15 ilmoitusta kuukaudessa?  Kyllä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot, tietojen ilmoittaminen, osakeyhtiön osakas
Jos yksinyrittäjä maksaa palkkaa itselleen joka toinen kuukausi, pitääkö puhelinedun vuoksi antaa ilmoitus tulorekisteriin silti joka kuukausi?  Kyllä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, yrittäjille maksetut tulot, tietojen ilmoittaminen, osakeyhtiön osakas
Ilmoitetaanko työnantajan maksama sairausvakuutusmaksu nettomääräisesti, eli onko siitä tehty jo esimerkiksi sairauspäivärahan vähennys?  Maksua ei ilmoiteta nettomääräisesti. Työnantaja ilmoittaa joka kuukausi maksamansa sairausvakuutusmaksun yhteismäärän työnantajan erillisilmoituksella.

Jos työnantaja myöhemmin saa esimerkiksi Kelalta sairauspäivärahaa, jonka perusteella se saa tehdä vähennyksen, aiemmin annettua työnantajan erillisilmoitusta on korjattava. Maksaja ilmoittaa työnantajan erillisilmoituksella vähennettävän työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän tulolajilla Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset. Tieto ilmoitetaan sen kuukauden työnantajan erillisilmoituksella, johon tehty vähennys kohdistuu. Tällöin kyseisen kuukauden työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvoitteet pienenevät ja Verohallinto palauttaa työnantajalle liikaa maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun korkoineen. Vaihtoehtoisesti maksaja voi tehdä vähennyksen kuluvana kautena eli silloin, kun maksaja saa tiedon etuuspäätöksestä. Tällöin kuluvan kauden sairausvakuutusmaksun määrä pienenee, mutta maksaja ei saa hyvityskorkoa, jonka se saisi, jos vähennys kohdistettaisiin takautuvasti alkuperäiselle kaudelle.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, työnantajan sairausvakuutusmaksu
Tulorekisterin ohjeen mukaan virheet on korjattava viivytyksettä eikä korjaamista saa jättää seuraavaan palkanmaksuun. Jos olemme maksaneet tulonsaajalle liian vähän (esim. maksoimme 75 €, kun piti maksaa 100 €), pitääkö ilmoitus korjata heti? Jos annetussa ilmoituksessa on ollut virhe, ilmoitus on korjattava ilman aiheetonta viivytystä.

Jos maksun määrä on ollut virheellinen ja tulonsaajalle on maksettu liian vähän tuloa, ilmoitetaan lisäsuoritus tulorekisteriin, kun suoritus maksetaan. Alkuperäistä ilmoitusta ei siten korjata, jos se vastaa aiemmin maksettua määrää. Yritys itse ratkaisee, maksaako se puuttuvan suorituksen heti vai esimerkiksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Kun lisäsuoritus maksetaan, siitä on annettava ilmoitus tulorekisteriin viimeistään 5. kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Suositeltavaa on, että maksetuille tuloille ilmoitetaan ansaintakaudet.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen korjaaminen, maksettu liian vähän
Palkkalaskelmassa 31.1.2019 on virhe, jonka tulonsaaja huomaa palkanmaksukertojen välissä 15.2.2019. Virhe korjataan seuraavassa palkkalaskelmassa 28.2.2019. Riittääkö, että palkan korjaus sekä uusi helmikuun palkka ilmoitetaan tulorekisteriin 28.2.2019 + 5 päivää?  Korjausaika ja -tapa riippuvat virheestä:

• Jos annettu ilmoitus on ollut virheellinen, virhe pitää korjata ilman aiheetonta viivytystä (esim. tulorekisteriin on ilmoitettu tulonsaajalle maksettu palkka väärän suuruisena tai väärällä tulolajilla). Tämä tarkoittaa, että virheellinen ilmoitus on korjattava heti, kun virhe huomataan. Korjausta ei saa siten jättää tehtäväksi esimerkiksi vasta seuraavan palkka-ajon yhteydessä. Ilmoittamisen normaalit määräajat eivät koske tietojen korjaamista. Virheellinen ilmoitus on korjattava antamalla korvaava ilmoitus.
• Liikasuoritus ja muu perusteetta maksettu suoritus (ns. perusteeton etu) on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Tällöin aiemmin annettu ilmoitus korjataan antamalla korvaava ilmoitus.
• Tiedot takaisin maksetuista määristä ilmoitetaan viimeistään viidentenä kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Tiedot takaisinperinnästä ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin.
• Jos tulonsaajalle on maksettu liian vähän, puuttuvan suorituksen maksu ilmoitetaan, kun se maksetaan (esim. helmikuun palkan yhteydessä). Tiedot lisäsuorituksesta ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo maksetaan. Aiemmin annettua ilmoitusta ei korjata.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen korjaaminen
Miten tiedot korjataan, jos vuonna 2019 peritään takaisin vuoden 2017 palkkoja? 
Vuonna 2019 perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo on peritty takaisin, vaikka alkuperäinen suoritus olisi maksettu ennen vuotta 2019.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen korjaaminen, ennen vuotta 2019 maksettujen suoritusten korjaaminen
Voiko tietoja toimittaa tulorekisteriin Katso-tunnisteilla?  Tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun (latauspalvelu ja verkkolomake) kirjaudutaan julkishallinnon yhteisellä Suomi.fi-tunnistuksella. Tietojen ilmoittajan on tunnistauduttava Suomi.fi-palvelussa verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Lisäksi ilmoittajalla pitää olla riittävät valtuudet asioida edustamansa organisaation puolesta.

Suomi.fi-tunnistus korvaa Katso-tunnisteet, eivätkä Katso-tunnisteet ole käytössä yksityisillä työnantajilla. Kuitenkin esimerkiksi ulkomaiset yritykset, julkishallinnon toimijat ja muut erityisryhmät, kuten verotusyhtymät, säätiöt ja yhdistykset, valtuuttavat henkilöitä Katso-palvelussa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Katso-tunniste, Katso-valtuutus, Suomi.fi-tunnistus
Pitääkö Suomi.fi-valtuuksiin saada valtuudet työnantajalta vai siirtyvätkö Katso-valtuudet (esim. Vero-kaikki) automaattisesti? Valtuudet eivät siirry automaattisesti. Valtuutukset tulorekisteriin (valtuuskoodit Palkkatietojen ilmoittaminen ja Palkkatietojen katselu) pitää tehdä syksyn 2018 aikana palvelussa Suomi.fi-valtuudet ja erityisryhmien osalta Katso-palvelussa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-valtuudet
Poistuvatko Katso-tunnisteet kokonaan vai korvaako Suomi.fi-tunnistus jatkossa Katso-tunnisteet?  Suomi.fi-tunnistus on tulorekisterin käytössä vuoden 2019 alusta lukien. Tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa käytetään Suomi.fi-tunnistusta (verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti). Katso-palvelun on suunniteltu loppuvan julkishallinnossa vuoden 2019 loppuun mennessä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Katso-tunniste, Katso-valtuutus, Suomi.fi-tunnistus
Jos kerran vuodessa maksetaan yksi työkorvaus, täytyykö tämän ilmoittamista varten tehdä valtuutus sähköisen asiointipalvelun käyttöön?  Jos tulonsaaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, työkorvauksesta on annettava ilmoitus tulorekisteriin. Asiointi yrityksen puolesta tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa edellyttää valtuutuksen. Valtuutusta ei kuitenkaan tarvita, jos ilmoittaja on kotitalous tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö (oikeus yksin edustamiseen).  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-valtuudet
Tarkoittaako Katso-palvelun loppuminen myös sitä, että palkanmaksu Palkka.fi-palvelun kautta vaatii Suomi.fi-tunnistusta? Käyvätkö Katso-tunnisteet enää mihinkään?  Suomi.fi-tunnistus tulee korvaamaan Katso-tunnisteet. Katso-tunnisteiden käytön on suunniteltu loppuvan julkishallinnossa vuoden 2019 loppuun mennessä.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-valtuudet
Miten asiakkaamme valtuuttavat tilitoimiston lähettämään tietojaan tulorekisteriin, jos käytössä on tekninen rajapinta?
 
Jos tietojen ilmoittamiseen käytetään teknistä rajapintaa, ei tarvita Suomi.fi-tunnistusta eikä valtuuttamista. Tilitoimisto tarvitsee ainoastaan varmenteen. Varmenteen hakee se taho, joka toimittaa tietoja tulorekisteriin, eli yritys itse, tilitoimisto tai palkkahallinnon kumppani.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-valtuudet, varmenne
Korvaako Suomi.fi-tunnistus Katso-tunnisteet vai pitääkö jatkossa käyttää molempia? Suomi.fi-tunnistus korvaa Katso-tunnisteet. Kuitenkin esimerkiksi ulkomaiset yritykset, julkishallinnon toimijat ja muut erityisryhmät, kuten verotusyhtymät, säätiöt ja yhdistykset, valtuuttavat henkilöitä Katso-palvelussa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-valtuudet, varmenne
"Varmenteen voi hakea asiakas, tilitoimisto tai palkkahallinnon kumppani". Mikä taho on palkkahallinnon kumppani?  Palkkahallinnon kumppani on palkkahallinnon ulkoistuspalveluja tarjoava yritys tai muu taho, kuten Palkka.fi.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne, palkkahallinnon kumppani
Voiko samaa varmennetta käyttää palkkojen ja matkakustannusten korvausten ilmoittamiseen, jos palkat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan eri järjestelmistä?  Voi käyttää samaa varmennetta tai halutessaan tilata toisen varmenteen toisen järjestelmän käyttöön.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Liittyvätkö tekninen rajapinta ja varmenne Suomi.fi-palveluun? Edellyttääkö varmenne uusia valtuuksia?  Varmenne tarvitaan, kun tiedot ilmoitetaan teknisen rajapinnan (SFTP- tai Web Service-rajapinnan) kautta. Yritys saa ensimmäisen varmenteen, kun se tekee hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Teknisen rajapinnan käyttö ei edellytä valtuuttamista eikä Suomi.fi-tunnistusta.

Jos tiedot ilmoitetaan sähköisen asiointipalvelun latauspalvelun kautta tai verkkolomakkeella, ilmoittajalle on annettava valtuus toimia tulorekisterissä. Valtuutus tehdään Suomi.fi-valtuuksissa. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Suomi.fi-palvelussa verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.  

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Edellyttääkö tulorekisterin varmenne valtuuttamista, vai saako valtuudet siirrettyä Suomi.fi-valtuuksista? Varmenne on yrityskohtainen. Varmenteen käyttö ei edellytä valtuuttamista. Jos esimerkiksi tilitoimisto ilmoittaa tietoja rajapinnassa asiakasyrityksen puolesta, sillä on oltava voimassa oleva toimeksiantosopimus asiakasyrityksen kanssa.
Suomi.fi-valtuuksia tarvitaan sähköisen asiointipalvelun käyttöön, ja valtuudet annetaan henkilölle. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Mistä varmenne haetaan? 
Yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö tekee hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi ja tilaa samalla varmenteen. Lisätietoa annetaan tulorekisteri.fi-sivulla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Voiko esimerkiksi emoyhtiön varmenteella ilmoittaa tytäryhtiöiden ilmoituksia?  Varmenne on liitetty Y-tunnukseen, eli emoyhtiö ja tytäryhtiöt tarvitsevat omat varmenteet, jos niillä on eri Y-tunnukset.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/ilmoittamisen-kanavat/tekninen-rajapinta/ tulorekisteri, varmenne
Korvaako tulorekisteri Palkka.fi-palvelun? Ei korvaa. Tulorekisteri on sähköinen tietokanta, jonne suoritusten maksajien maksamat palkat ja muut suoritukset ilmoitetaan. Maksaja laskee palkan yleensä omassa palkanlaskentajärjestelmässään, josta tulorekisteriin annettava ilmoitus muodostetaan. Palkka.fi on maksuton palkanlaskentajärjestelmä, joka lähettää automaattisesti tulorekisteriin ilmoitukset palvelussa lasketuista palkoista ja muista suorituksista.

Tulorekisteri jakaa ja luovuttaa ilmoitetut tiedot niille tiedon käyttäjille, joilla on oikeus saada tietoja.
tulorekisteri, Palkka.fi
Jos käyttää palkanmaksuun Palkka.fi-palvelua, toimitetaanko tiedot suoraan tulorekisteriin? 
Kyllä, tiedot siirtyvät suoraan Palkka.fi:stä tulorekisteriin, jos asiakas on valinnut automaattisen tietojen lähettämisen (automaattisen ilmoitusliikenteen Kyllä-vaihtoehto on valittuna). Jos asiakas on valinnut automaattisen ilmoitusliikenteen Ei-vaihtoehdon, asiakkaan on itse hoidettava ilmoituksen lähetys. Kotitaloustyönantajien ilmoitukset lähtevät aina automaattisesti.
tulorekisteri, Palkka.fi, kotitalous
Lähetetäänkö tiedot Palkka.fi-palvelusta suoraan ja automaattisesti tulorekisteriin?  Jos kotitalous käyttää palkkojen maksuun Palkka.fi-palvelua, tiedot lähetetään palkanmaksun jälkeen automaattisesti tulorekisteriin. Erillistä ilmoitusta tulorekisteriin ei tällöin tarvita. Yritysasiakkaan on valittava palvelussa automaattinen ilmoitusliikenne, jotta tiedot lähetetään automaattisesti tulorekisteriin.  tulorekisteri, Palkka.fi
Jääkö (kausi)veroilmoitus kokonaan pois?  Ei jää kokonaan pois. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista jää ensimmäisessä vaiheessa pois niiden tietojen osalta, jotka ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella tai työnantajan erillisilmoituksella (eli työnantajasuoritusten tiedot, kuten maksetut palkat, ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut sekä työkorvausten ennakonpidätykset, ja lähdeverot rojalteista).   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3-täydentävät-tiedot-–-mitä-hyötyä-niiden-ilmoittamisesta-on? tulorekisteri, poistuvat tietovirrat, oma-aloitteisten verojen veroilmoitus, kausiveroilmoitus
Jäävätkö työnantajan vuosi-ilmoituksen maksajakohtaiset tiedot (VSPSVYHT) pois vuosi-ilmoituksesta?  Maksajakohtaiset yhteenvetotiedot korvataan tulorekisteriin annettavilla ilmoituksilla.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3-täydentävät-tiedot-–-mitä-hyötyä-niiden-ilmoittamisesta-on? tulorekisteri, poistuvat tietovirrat, Verohallinnon vuosi-ilmoitukset
Mitä tietovirtoja tulorekisteri korvaa? Korvaako tulorekisteri kaikki vuoden vaihteen jälkeen annettavat vuosi-ilmoitukset (TyEL, tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus)?  Tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella toimitetut tiedot korvaavat useat nykyiset vuosi- ja kuukausi-ilmoitustietovirrat. Katso lisätietoa ohjeesta Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: palkkatietoilmoituksen pakolliset ja täydentävät tiedot. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3.1-mihin-pakollisia-tietoja-k%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n? tulorekisteri, poistuvat tietovirrat
Pitääkö vuoden 2019 palkoista tehdä vielä vuosi-ilmoitukset työtapaturmavakuutusyhtiöille, jotka saavat tulorekisterin tiedot käyttöön vasta vuonna 2020? Ei tarvitse. Vuodelta 2019 ei tarvitse antaa työtapaturmavakuuttajille erillistä vuosi-ilmoitusta. Työtapaturmavakuuttajat saavat vuoden 2019 tiedot tulorekisteristä vuoden 2020 alussa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3-täydentävät-tiedot-–-mitä-hyötyä-niiden-ilmoittamisesta-on? tulorekisteri, poistuvat tietovirrat
Milloin työnantajan erillisilmoitus on annettava? Työnantajan erillisilmoitus annetaan kuukausittain, viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos ilmoituksen määräpäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä. Jos työnantajan erillisilmoitus annetaan poikkeuksellisesti paperilomakkeella, ilmoitus pitää antaa viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#3-milloin-ja-miten-ilmoitus-annetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Miten työnantajan erillisilmoitus annetaan? Työnantajan erillisilmoitus annetaan sähköisesti rajapinnan kautta, latauspalvelussa tai verkkolomakkeella. Tiedot voi erityisestä syystä ilmoittaa paperilomakkeella. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#3-milloin-ja-miten-ilmoitus-annetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Mitä tietoja työnantajan erillisilmoituksella annetaan? Säännöllinen työnantaja ilmoittaa Ei palkanmaksua -tiedon, jos kuukauden aikana ei ole maksettu palkkaa. Lisäksi työnantaja ilmoittaa kuukauden aikana maksamiensa palkkojen perusteella maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä sekä vähennykset sairausvakuutusmaksusta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Mitä työnantajan erillisilmoituksessa tarkoitetaan kohdekaudella?  Kohdekausi on ilmoituksessa yksilöitävä ajanjakso, jolta tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Kohdekaudesta ilmoitetaan kalenterikuukausi ja vuosi. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus,  kohdekuukausi
Voiko työnantajan erillisilmoituksen antaa etukäteen? Ei palkanmaksua -tiedon voi ilmoittaa kuudelta kuukaudelta etukäteen. Tämän vuoksi ilmoitettava maksuvuosi voi olla enintään kuluva tai seuraava vuosi.
 
Työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän ja työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävien vähennysten määrän voi ilmoittaa aikaisintaan kuukautta ennen kohdekuukauden alkua. Esimerkiksi maaliskuun tiedot voi ilmoittaa aikaisintaan 1. helmikuuta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus,  tietojen ilmoittaminen etukäteen
Milloin työnantajan erillisilmoituksella on ilmoitettava sairausvakuutusmaksun 0-tieto? Jos työnantaja on antanut kuukauden aikana palkkatietoilmoituksen kustannusten korvauksista, vaikka muuta palkanmaksua ei olisikaan, sairausvakuutusmaksun määrässä ilmoitetaan 0-tieto.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, 0-ilmoitus, 0-tieto
Missä tilanteessa maksajan on annettava Ei palkanmaksua -tieto? Jos työnantaja kuuluu Verohallinnon työnantajarekisteriin eli on säännöllinen työnantaja eikä maksa kyseisen kuukauden aikana lainkaan palkkoja, pitää työnantajan erillisilmoituksella antaa Ei palkanmaksua -tieto. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, ei palkanmaksua
Missä tilanteessa maksajan on ilmoitettava sairausvakuutusmaksun yhteismäärä? Työnantajan pitää laskea ja ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksun euromäärä työnantajan erillisilmoituksella, koska kyseessä on oma-aloitteinen vero. Työnantaja laskee työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän kyseisen kuukauden aikana maksamiensa palkkojen perusteella ja ilmoittaa sen työnantajan erillisilmoituksella kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksu (yhteismäärä). Kohdassa ei ilmoiteta palkkojen yhteismäärää. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, sairausvakuutusmaksun yhteismäärä
Miten maksaja ilmoittaa sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset? Maksaja ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset työnantajan erillisilmoituksella kohdassa Työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset. Määrä ilmoitetaan sen kuukauden työnantajan erillisilmoituksella, jona poissaoloajan työnantajan sairausvakuutusmaksutiedot on alun perin ilmoitettu. Tällöin kyseisen kuukauden työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvoitteet pienenevät ja Verohallinto palauttaa työnantajalle liikaa maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun korkoineen. Vaihtoehtoisesti maksaja voi tehdä vähennyksen kuluvana kautena eli silloin, kun maksaja saa tiedon etuuspäätöksestä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset
Missä tilanteessa maksajan on ilmoitettava työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset? Tietyissä tilanteissa työnantaja voi saada maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun takaisin. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa ja samaan aikaan työnantajalle on maksettu lakiin perustuvaa eläkettä, päivärahaa tai muuta ansionmenetystä korvaavaa etuutta, joka on myönnetty tulonsaajalle. Työnantajalla on oikeus saada maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksu Verohallinnolta takaisin siltä osin, kuin se vastaa työnantajalle maksettua suoritusta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset
Milloin työnantajan erillisilmoitus on korjattava mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus? Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus seuraavissa tilanteissa:
 •kohdekauden korjaus
 •suorituksen maksajan asiakastunnisteiden korjaus
 •työeläkelaitoksen yhtiötunnuksen tai eläkejärjestelynumeron korjaus
 •työtapaturmavakuutusyhtiön tunnisteen tai vakuutusnumeron korjaus.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, erillisilmoituksen korjaaminen mitätöimällä
Miten työnantajan erillisilmoitusta korjataan? Työnantajan erillisilmoituksen tietoja korjataan samalla tavalla kuin tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, erillisilmoituksen korjaaminen 
Milloin kotitalouden on annettava työnantajan erillisilmoitus? Jos kotitaloustyönantaja maksaa tulonsaajalle palkkaa kalenterivuoden aikana 1 500 euroa tai vähemmän, kotitalouden ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä antaa työnantajan erillisilmoitusta. Jos kotitalous tietää jo ensimmäisenä palkanmaksukuukautena 1 500 euron vuotuisen eurorajan ylittyvän, kotitalouden pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu maksamansa palkan perusteella heti ensimmäisestä palkanmaksukuukaudesta alkaen. Kotitalouden pitää antaa työnantajan erillisilmoitus jokaiselta palkanmaksukuukaudelta. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4-mitä-tietoja-ilmoitetaan? tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, kotitalous
Kokouspalkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa, eli joulukuussa voidaan maksaa kokouspalkkio huhtikuulta. Koskeeko 45 päivän sääntö tällaista tilannetta eli määrätäänkö myöhästymismaksua? Maksaja päättää itse, milloin kokouspalkkiot maksetaan. Maksu edellyttää ilmoitusta määräajassa tulorekisteriin. Suosituksena on ilmoittaa maksettujen suoritusten ansaintakaudet, joita useat etuuden maksajat tarvitsevat.
Myöhästymismaksua määrätään vain niiden tietojen perusteella, jotka ilmoitusvelvollinen ilmoittaa tulorekisteriin myöhässä.
Myöhästymismaksua määrätään kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella. Myöhästymismaksua määrätään, jos tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin ne on viimeistään ilmoitettava kyseisen kuukauden viimeisen päivän tapahtumista. Myöhästymismaksua määrätään, jos ilmoitus annetaan maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden kahdeksannen päivän jälkeen.
Palkkatietoilmoituksille ja työnantajan erillisilmoituksille ei määrätä erillisiä myöhästymismaksuja, vaan ilmoitukset katsotaan yhdeksi ilmoituskokonaisuudeksi, joista määrätään yksi myöhästymismaksu.
Näin ollen edellä mainitussa tilanteessa ei määrätä myöhästymismaksua, ellei maksettua suoritusta ilmoiteta myöhässä tulorekisteriin.
sanktio-ohje tulorekisteri, myöhästymismaksu, ansaintakausi, ansaintajakso, kokouspalkkio
Kuuden viikon lisät tulevat maksuun kerralla. Miten tiedot ilmoitetaan?  Maksaja päättää itse, milloin kokouspalkkiot maksetaan. Maksu edellyttää ilmoitusta tulorekisteriin. Suosituksena on ilmoittaa maksettujen suoritusten ansaintakaudet, joita useat etuuden maksajat tarvitsevat yleisohje tulorekisteri, ansaintakausi, ansaintajakso, kertymäaika
Tulonsaaja vaihtaa auton helmikuussa, mutta palkanlaskenta saa ilmoituksen vasta huhtikuussa. Tulonsaajan autoetu nousee 100 euroa. Pitääkö autoetu korjata takautuvasti tulorekisteriin? Määrätäänkö tammikuusta myös 1 prosentin myöhästymismaksu, koska ilmoitus annetaan 45 päivää myöhässä? Annetut ilmoitukset pitää korjata vastaamaan oikeaa tietoa. Autoedun määrä on korjattava helmi-huhtikuulta annettuihin ilmoituksiin. Tammikuulta ei tarvitse korjata ilmoitusta, jos tiedot ovat olleet oikein.
Jos korvaava ilmoitus annetaan myöhemmin kuin 45 päivää määräajan jälkeen, myöhästymismaksua määrätään yksi prosentti myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen määrästä tai sitä suuremmasta eläkkeen perusteena olevan työnansion määrästä. 
Myöhästymismaksu määrätään, jos tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin ne on viimeistään ilmoitettava kyseisen kuukauden viimeisen päivän tapahtumista.
Esimerkiksi palkkatietojen ilmoittamisen myöhästymisen perusteella määrätään myöhästymismaksu, jos kalenterikuukauden aikana maksettuja palkkoja koskevia tietoja ei ilmoiteta viimeistään seuraavan kuukauden kahdeksantena päivänä.
sanktio-ohje, tietojen korjaamisohje tulorekisteri, myöhästymismaksu, luotoisetu, autoetu, tietojen korjaaminen
Yhtiöllä on kaksi eri toimipistettä, joissa käytetään eri järjestelmiä palkanmaksuun.
Yhtiö tuottaa palkkatietoilmoitukset kummastakin järjestelmästä tulorekisteriin.
Voiko yhtiö tuottaa myös työnantajan erillisilmoitukset erikseen molemmista järjestelmistä vai pitääkö yhtiön yhdistää eri toimipisteiden tiedot yhdeksi työnantajan erillisilmoitukseksi, joka lähetetään yhtiökohtaisesti kuukausittain tulorekisteriin? 
Sama työnantaja voi antaa kohdekaudelta vain yhden työnantajan erillisilmoituksen, jossa ilmoitetaan kyseisen kuukauden kooste ja yhteissumma.
Jo nykyisinkin sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan työnantajasuoritusten oma-aloitteisella veroilmoituksella vastaavalla tavalla.
Yhdellä ilmoituksella vältetään pyöristyksistä johtuvat erot ja turhat asiakasyhteydenotot.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, yksi ilmoitus kohdekaudelta
Pitääkö tulorekisteriin ilmoittaa ulkomaan kansalaisen (jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta) tiedot, jos hänelle maksetaan vain verottomia kilometrikorvauksia ja päivärahoja? Jos pitää, mikä annetaan tunnistetietona? Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan tiedot on annettava.
Tulorekisteriin on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella kaikki ne tiedot, jotka on tälläkin hetkellä ilmoitettava jollekin tulorekisterin tiedon käyttäjälle palkkatiedoista esimerkiksi vuosi-ilmoituksella. Nykyisin nämä tiedot ilmoitetaan Verohallinnolle rajoitetusti verovelvollisten vuosi-ilmoituksella, joten tiedot ilmoitetaan jatkossa tulorekisteriin.
Tulonsaajan tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella henkilötunnuksella. Ulkomailla asuvasta henkilöstä on lisäksi annettava tieto ulkomaisesta vero- tai henkilötunnisteesta. Jos tulonsaajalla on sekä suomalainen että ulkomainen tunniste, ilmoitetaan molemmat tunnisteet.
Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, hänestä on ilmoitettava nimi, syntymäaika, sukupuoli ja osoite. Rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta on aina ilmoitettava myös asuinvaltio ja asuinvaltion verotunniste (TIN), jos tunniste on käytössä asuinvaltiossa, sekä yhteystiedot asuinvaltiossa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, ulkomaalainen, kustannusten korvaukset, tunnistetiedot
Jos yrittäjälle maksetaan palkkaa Palkka.fi-palvelun kautta, pitääkö tiedot ilmoittaa tulorekisteriin? Kyllä pitää. Jos yritys on valinnut Palkka.fi-palvelussa automaattisen ilmoitusliikenteen, palvelu lähettää ilmoituksen automaattisesti tulorekisteriin.  tulorekisteri, Palkka.fi, yrittäjälle maksettu palkka
Millä tulolajilla ilmoitetaan verovapaa yömatkaraha? Yömatkarahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin (tietoa ei nykyisinkään ilmoiteta vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle). Kyse on majoittumiskorvauksesta. Katso Päiväraha-tulolajin selite ohjeesta Tulolajien ja tuloista vähennettävien erien selitteet.  https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, yömatkaraha
Verottajan vuosi-ilmoituksessa on ollut mahdollista käyttää henkilötunnuksen sijaan keinotekoista tunnistetta (loppuosa -UUUU). Voiko tällaista keinotekoista tunnistetta käyttää myös tulorekisterissä (esim. tunnisteen tyyppi 99, Muu tunnus)? Kyllä, mutta keinotekoisella tunnisteella ilmoittamista ei missään nimessä suositella.
Keinotekoiset tunnisteet ovat käyttäjäkohtaisia, ja eri tiedon käyttäjillä voi olla käytössään sama tunniste eri henkilöille.
Suosituksena on käyttää asiakkaan ulkomaista tunnistetta, jos ”oikeaa” suomalaista asiakastunnistetta ei ole.
yleisohje tulorekisteri, keinotunniste, keinotunnus, keinohetu
Miten tulorekisteri vaikuttaa palkkaennakkojen maksamiseen? Pitääkö palkkaennakoista tehdä erillinen ilmoitus 5 päivää maksupäivän jälkeen (palkkaennakko on nettopalkkaa, joten ilmoitus lähinnä vääristäisi tulorekisteritietoja)?
Nykyisen käytännön mukaisesti palkkaennakko on voitu maksaa esimerkiksi työntekijän pyynnöstä. Lisäksi sellaisessa tapauksessa, jossa palkka on maksettu työntekijälle ennen sovittua palkanmaksupäivää palkanlaskennassa tapahtuneen virheen vuoksi, voidaan sopia, että suoritettu maksu katsotaan palkkaennakoksi.
Palkkaennakosta pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä. Sen jälkeen palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä.
Tulorekisteriin tieto ilmoitetaan viiden kalenteripäivän kuluessa palkkaennakon maksupäivästä.
Työnantaja tilittää ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut maksujen keräämisestä vastaaville tahoille erillisten aikataulujen mukaisesti.
Verohallinnon voimassa oleva ohjeistus on jo vuosikausia ollut, ettei verotuksen näkökulmasta mitään palkkaennakkoja periaatteessa ole edes olemassa ja ennakonpidätys on aina toimitettava silloin, kun suoritus – vaikka sitten palkkaennakkokin – on tulonsaajalle maksettu.
Viime kädessä suorituksen maksajat vastaavat itse siitä, millä tavoin ne käsittelevät mahdollisia palkkaennakoita omissa järjestelmissään. Suorituksen maksajien on varmistettava, että menettely on esimerkiksi Verohallinnon ja sosiaalivakuuttajien voimassa olevien ohjeistusten mukainen. 
Tulorekisterissä ilmoittaminen on kytketty suorituksen maksamiseen. Jos suoritus maksetaan, se on ilmoitettava.
Tulorekisteri ei pysty valvomaan sitä, minä päivänä mikäkin yksittäinen palkanerä on tosiasiallisesti maksettu tulonsaajalle, ellei suorituksen maksaja sitä tulorekisteriin erikseen itse ilmoita. Tulorekisteri seuraa vain sitä, että suoritus on ilmoitettu tulorekisteriin laissa säädetyssä ajassa eli viiden päivän kuluessa suorituksen maksajan ilmoittaman palkanmaksupäivän jälkeen.
Tulorekisteri ei muuta ennakonpidätyksen perimiseen tai sen tilittämiseen liittyviä käytäntöjä nykyisestä millään tavalla.
yleisohje tulorekisteri, palkkaennakko, ennakkopalkka
Jos palkkatulo jää palkanmaksukaudella alle TyEL-vakuutuksen alarajan, miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin? Jos maksajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta, koska vakuuttamisen euromääräinen alaraja ei täyty, suorituksen maksaja ilmoittaa, ettei tulonsaajan osalta ole vakuuttamisvelvollisuutta. Tämä ilmoitetaan käyttämällä Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon arvoja.
Jos työeläkkeen perusteena oleva tulo jää kuukaudessa vuosittain vahvistettavan työtulon alarajan alle (58,27 euroa/kk vuonna 2018), suorituksen maksaja käyttää Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus) -tietoa. 
Jos työtulon raja ylittyy kesken kuukauden, maksajan on mitätöitävä aiemmin antamansa ilmoitus ja annettava uusi ilmoitus, jossa on eläkejärjestelynumero ja tieto työeläkevakuutuksesta.   
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64633/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-vakuuttamiseen-liittyv%C3%A4t-tiedot/ tulorekisteri, TyEL-alaraja, ei vakuuttamisvelvollisuutta
Miten ilmoitetaan, jos yrityksellä on oma, niin sanottu talokohtainen työehtosopimus? Jos valtakunnallista työehtosopimusta ei ole, valitaan koodiarvo 195 ”Alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta”.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#3-palvelussuhteeseen-sovellettava-työehtosopimus tulorekisteri, työehtosopimus
Mitä merkitään silloin, kun ei noudateta mitään työehtosopimusta vaan noudatetaan työaikalakia?
Jos alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta, valitaan koodiarvo 195: ”Alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta”
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#3-palvelussuhteeseen-sovellettava-työehtosopimus tulorekisteri, työehtosopimus
Luovutaanko suorituslaji-käsitteestä ja siihen liittyvistä koodeista? Tulorekisterissä on käytössä tulolajien koodisto, joka korvaa esimerkiksi Verohallinnon työnantajan vuosi-ilmoituksen nykyiset suorituslajit.
Tulorekisterissä suorituslajeista käytetään termiä tulolajit. 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolajit, suorituslajit
Miten ilmoitetaan työkorvaukseen sisältyvä arvonlisäveron osuus? Arvonlisäveron osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin. Katso ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet esimerkki 5.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, arvonlisävero, alv, työkorvaus
Kyseessä on ennakkoperintärekisteriin merkitty yrittäjä, jolla ei kuitenkaan ole omaa YEL-vakuutusta, ja maksaja suorittaa työeläkevakuutusmaksut. Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin? Vaikka tulonsaaja olisikin ennakkoperintärekisterissä, julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvan maksajan pitää maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksu yksityishenkilön toimeksiantosopimuksen perusteella, jos tulonsaajalla ei ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta. Tällöin työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin. Työkorvauksen maksaja perii työkorvauksesta työntekijän työeläkevakuutusmaksun. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua ei ilmoiteta tulorekisteriin lainkaan. Näin siitä huolimatta, että yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin ja työkorvaus sekä siitä toimitettu ennakonpidätys ilmoitetaan tulorekisteriin. Yrittäjä voi itse ilmoittaa perityn työeläkevakuutusmaksun kirjanpidossaan tai vaatia vähennystä omassa verotuksessaan. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3-yrityksille-ja-yrittäjille-maksetut-suoritukset tulorekisteri, työkorvaus, ennakkoperintärekisteri
Miten tulorekisteriin ilmoitetaan työosuusrahat? Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. Työosuusraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Koska kyse ei ole työsuhteessa tehdystä työstä, tulo ei ole myöskään työttömyysvakuutusmaksun eikä sairausvakuutusmaksun alaista.
Työtoimintaan osallistuville maksettava työosuusraha ei ole työtapaturmavakuuttamisessa sellaista korvauksena työstä maksettua vastiketta, jota pidettäisiin työansiona.
Vammaisten työtoimintaan osallistuvat henkilöt pitää sosiaalihuoltolain perusteella vakuuttaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella vakuutuksella. Kyseessä ei kuitenkaan ole pakollinen vakuutus, jonka työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöitään varten.
Verovapaata osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin. Siltä osin, kuin tulo on veronalaista mutta ei sosiaalivakuutusmaksujen alaista, tiedot voidaan ilmoittaa tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (koodiarvo 316).
tulorekisteri, työosuusraha
Tulonsaaja muuttuu takautuvasti rajoitetusti verovelvollisesta yleisesti verovelvolliseksi. Onko tulorekisteriin annetut ilmoitukset korjattava? Kyllä on. Korvaavilla ilmoituksilla ilmoitetaan peritty lähdevero ennakonpidätyksenä. Määrä ilmoitetaan korvaavilla ilmoituksilla sen mukaisena, mitä tulonsaajalta on tosiasiassa peritty. 
Tulorekisterissä ei ole käytössä erillisiä tulolajeja ennakonpidätyksen tai lähdeveron palautukselle. Jos myöhemmin maksettavan suorituksen ennakonpidätystä alennetaan, ilmoitetaan tulonsaajalta toimitettu alhaisempi ennakonpidätyksen määrä. Jos taas tulonsaajalle ei enää makseta suorituksia, ja hänelle palautetaan ennakonpidätystä, voidaan palautettu määrä ilmoittaa negatiivisena lukuna tulorekisteriin. Esimerkkitapauksessa kyse on ennakonpidätyksen palautuksesta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen, korjaaminen
Milloin on ilmoitettava Rajoitetusti verovelvollinen -tieto? Tieto ilmoitetaan, jos tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen.

Rajoitetusti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka asunto ja koti ovat ulkomailla ja joka ei oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta yhtäjaksoisesti. Yhteisöä pidetään rajoitetusti verovelvollisena, jos sitä ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jos sen rekisteröity kotipaikka ei ole Suomi.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko tulonsaaja vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka rajoitetusti verovelvolliselle on maksettu ulkomailla tehdystä työstä. Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksettu suoritus ilmoitetaan vain, jos tulosta on peritty lähdevero.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen
Miten toimitaan, jos ulkomainen henkilö saa suomalaisen tunnisteen? Onko aiemmin annettua ilmoitusta korjattava, ja mistä alkaen käytetään uutta suomalaista asiakastunnistetta?  Jos ulkomainen henkilö saa myöhemmin suomalaisen henkilötunnisteen, ilmoitetaan henkilötunnus seuraavalla annettavalla ilmoituksella. Myös ulkomainen asiakastunniste pitäisi edelleen ilmoittaa.  tulorekisteri, ulkomainen tunniste
Kun henkilö saa oikean henkilötunnuksen (paperittomat, lähdeverolliset), pitääkö vanhat, jo lähetetyt ilmoitukset korjata vastaamaan uutta, oikeaa henkilötunnusta? Ei tarvitse korjata, jos aiemmilla ilmoituksilla on annettu tulonsaajan ulkomainen tunniste. Kun henkilötunnus on saatu, voidaan se ilmoittaa seuraavan palkanmaksukauden ilmoituksella yhdessä ulkomaisen asiakastunnisteen kanssa. Sitä vastoin, jos poikkeuksellisesti ilmoituksella ei olisi ollut yhtään tunnistetta, tulisi ilmoitukset korjata.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, ulkomainen tunniste, henkilötunnus, paperittomat
Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, kun ravintoedusta peritään korvausta siten, että ravintoetu vastaa verotusarvoa? Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun verotusarvo ilmoitetaan tällöinkin tulorekisteriin tulolajilla Ravintoetu. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#1.4-muista-luontoiseduista-peritty-korvaus tulorekisteri, ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa
Jos poissaoloja ilmoitetaan, täytyykö ilmoittaa kaikki poissaolot? Poissaolotiedot ovat vapaaehtoisesti annettavia täydentäviä tietoja. Jos maksaja ilmoittaa poissaolotietoja, pitäisi lähtökohtaisesti ilmoittaa kaikki poissaolot, ei vain osaa poissaoloista. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolotiedot
Voiko korvaavia ilmoituksia lähettää, vaikka mikään aiemman palkkatietoilmoituksen tieto ei ole muuttunut?  Tulorekisterissä ei ole tarkistusta, joka tutkisi, onko korvaavalla ilmoituksella muuttunut tietoja. Turhia korvaavia ilmoituksia pitäisi kuitenkin välttää.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, tietojen korjaaminen
Jos henkilö on vuosilomalla esimerkiksi 16.7.–12.8., miten poissaolo ilmoitetaan? Poissaolojen ilmoitusjakso on se ajanjakso, jolta mahdolliset tulonsaajan poissaolot ovat ilmoitushetkellä ilmoittajan tiedossa. Alkupäiväksi ilmoitetaan se päivä, mihin asti poissaolojaksot on aikaisemmin ilmoitettu, ja loppupäiväksi se päivä, mihin asti poissaolot ovat ilmoittajalla tai työnantajan järjestelmässä tiedossa. Poissaolojen ilmoittamisessa suositellaan, että poissaolojen ilmoittamisen aikaväli ilmoitettaisiin katkeamattomana jokaisella ilmoituksella, vaikka poissaoloja ei olisi ollutkaan.

Kysymyksen esimerkki:
• Poissaolojen ilmoitusjakson alkupäiväksi ilmoitetaan kesäkuun ilmoituksella ilmoitetun jakson päättymispäivää seuraava päivä.
• Heinäkuun palkanmaksun ilmoituksessa poissaolojen ilmoitusjakson loppupäiväksi ilmoitetaan 12.8., jos koko vuosiloma-ajan palkan määrä on ilmoitettavissa. Jos vuosiloman palkan määrä ei olisi tiedossa koko vuosiloman ajalta heinäkuun ilmoitusta muodostettaessa, poissaolojen ilmoitusjakson loppupäiväksi ilmoitettaisiin 31.7.
• Jos ilmoitusjaksolla ei ole muita poissaoloja kuin vuosiloma, se ilmoitetaan palkallisena poissaolona ajalle 16.7.–12.8. Poissaolon syyksi ilmoitetaan vuosiloma ja palkan määräksi koko vuosiloma-ajan palkka.
• Elokuun palkanmaksun ilmoituksessa poissaolojen ilmoitusjakson alkupäivä on aikaisemmin ilmoitetun ilmoitusjakson päättymispäivää seuraava päivä eli 13.8. tai 31.7. Loppupäivä on se päivä, mihin asti poissaolot ovat tiedossa, kun ilmoitus muodostetaan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#1.1-poissaolojen-ilmoitusjakso tulorekisteri, poissaolojen ilmoitusjakso, poissaolotiedot
Voiko samaa tulolajia toistaa ilmoituksessa useamman kerran?  Kyllä voi. Näin voi tehdä esimerkiksi silloin, kun tuloilla on eri ansaintakaudet tai on muu syy eritellä maksetut tulot toisistaan. yleisohje tulorekisteri, sama tulolaji, ansaintakausi, ansaintajakso
Missä tilanteissa arkipyhät pitää ilmoittaa palkallisina poissaoloina? Arkipyhiä ovat esimerkiksi pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä. Arkipyhä ilmoitetaan palkallisena poissaolona, jos poissaolon ilmoitusjaksoon sisältyy arkipyhä, joka ei ole työpäivä ja jonka ajalta maksetaan poissaoloajan palkkaa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolo, arkipyhä

Miten poissaolot pitäisi ilmoittaa tulorekisteriin, jos henkilöllä on osittainen hoitovapaa, kuntoutus ja sairauspoissaolo samalla päivällä? 
Osittainen hoitovapaa ilmoitetaan poissaolotiedoissa vain, jos se on toteutettu kokonaisina työpäivinä, esimerkiksi hoitovapaa aina maanantaisin. 
Poissaolon syyksi valitaan se syy, jonka perusteella poissaolon palkka maksetaan.
- Jos henkilö tekee osittaisen hoitovapaan vuoksi lyhennettyä työaikaa ja on kuntoutuksessa (palkallisesti tai palkattomana) ja sairastuu kesken kuntoutuspäivän, poissaolo ilmoitetaan kuntoutuspoissaolona.
- Jos taas henkilö keskeyttää kuntoutuksen sairauden vuoksi ja on koko päivän poissa kuntoutuksesta, poissaolo ilmoitetaan sairauspoissaolona. Sairauspäivärahassa ei ole omavastuuta välittömästi kuntoutusrahan jälkeen. Päivärahan myöntäminen heti seuraavasta päivästä edellyttää lääkärintodistusta.
- Jos henkilö on osittaisella hoitovapaalla kokonaisen päivän (esim. maanantaisin) ja osallistuu tällöin kuntoutukseen, eikä hoitovapaan sopimusta muuteta kuntoutuksen vuoksi, hoitovapaa ilmoitetaan omana jaksonaan ja kuntoutus muilta päiviltä. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolo
Mikä on vuosilomapalkan ansaintakausi, kun lomapalkka ilmoitetaan aikapalkassa? Ilmoitetaanko vuosilomapalkan ansaintakaudeksi loma-aika eikä loman ansaintakautta (lomavuosi)? Entä mikä on lomarahan ansaintakausi? Lomarahathan maksetaan usein yhdellä kertaa kaikille henkilöille riippumatta loma-ajoista. Vuosilomapalkan ansaintakausi on vuosiloma-aika. Lomarahan ansaintakausi on se ajanjakso, jolta lomaraha on kertynyt. Jos lomarahaa maksetaan useassa erässä, kaikissa maksuerissä voidaan ilmoittaa sama kertymäaika. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolo, vuosiloma, lomaraha, ansaintajakso, ansaintakausi
Eivätkö tiedon käyttäjät yhdistä peräkkäisiä palvelussuhteita? Mikä siinä tapauksessa ilmoitetaan palvelussuhteen alkamispäiväksi? Tiedon käyttäjät yhdistävät mahdolliset peräkkäiset palvelussuhteet. Tällöin palvelussuhteen alkupäivä olisi se, mikä työ- tai virkasopimuksessa sovittu. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/ tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Palkkatiedot lasketaan yritykselle palkkaryhmittäin, ja näin ollen palkat myös maksetaan palkkaryhmittäin. Voiko nämä palkat siis ilmoittaa myös tulorekisteriin ryhmittäin?
Palkkapäivä on kaikilla ryhmillä sama, ja kaikki ryhmät kuuluvat samaan yritykseen.
Palkat voidaan ilmoittaa tulorekisteriin ryhmittäin. Tiedot voidaan ilmoittaa saman ryhmittelyn mukaisesti, millä palkat lasketaan. Tietoihin on kuitenkin lisättävä tulorekisterin vaatimat tulolajitiedot. Työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärä annetaan yhteissummana yhdellä ilmoituksella. Kyseistä tietoa ei voi antaa palkkaryhmittäin.  yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen palkkaryhmittäin
Käyttöoikeuskorvaukset pitää ilmoittaa tulorekisteriin. Täytyykö myös luonnolliselle henkilölle maksetut käyttöoikeuskorvaukset ilmoittaa tulorekisteriin, vaikka niistä ei olisi toimitettu ennakonpidätystä? Tulorekisterissä on käytössä kaksi eri tulolajia käyttökorvausten ilmoittamiseen: Käyttökorvaus ansiotuloa (koodiarvo 313) ja Käyttökorvaus pääomatuloa (koodiarvo 314). Kummallakin tulolajilla on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolajit, käyttökorvaus
Jos yritys maksaa pelkkiä matkakustannusten korvauksia kuukauden aikana, eikä maksa palkkoja lainkaan, pitääkö antaa palkkatietoilmoituksen lisäksi myös työnantajan erillisilmoitus?  Pitää antaa myös työnantajan erillisilmoitus. Jos työnantaja on maksanut pelkästään verovapaita kustannusten korvauksia, esimerkiksi verovapaita kilometrikorvauksia, ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella sairausvakuutusmaksun määräksi 0 euroa. Ei palkanmaksua -tietoa ei anneta.
Työnantaja voi antaa kohdekaudelta vain yhden työnantajan erillisilmoituksen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, 0-ilmoitus, työnantajan erillisilmoitus
Yrityksemme 150 työntekijää on jaettu tapaturmavakuutuksessa kolmeen ammattiryhmään. Voiko tällaista luokitusta käyttää vielä jatkossa, vai miten työntekijät pitää luokitella? Tulorekisterissä on käytössä seuraavat ammattikoodistot ja nimikkeistöt:
• Tilastokeskuksen ammattiluokitus
• Kevan nimikkeistö
• Suomen Pankin nimikkeistö
• Trafin nimikkeistö.

Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukainen ammatti on ilmoitettava sen mukaisesti, mitä työtä tulonsaaja tekee. Jos tulonsaaja tekee kahteen tai useampaan eri ammattiluokkaan kuuluvia töitä, ilmoitetaan ammattiluokkana pääasiallisen työn ammattiluokka. Pääasiallisella työllä tarkoitetaan sitä työtä, jota henkilö tekee ajallisesti eniten.
Jos maksajan nykyisin käyttämät ammattiryhmät ovat Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisia ammattiluokkia ja tarkkuudeltaan tulorekisterin ohjeistuksen mukaisia, niitä käytetään myös jatkossa, kun ilmoitetaan tietoja tulorekisteriin. Jos työtapaturmavakuutusyhtiö tarvitsee tulorekisteriin talletettavan Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisen ammattiluokan lisäksi muuta tietoa, se pyytää tiedon suoraan vakuutuksenottajalta. Tältä osin kannattaa olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#12-ammattiluokka-tai-ammattinimikkeistö tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus, ammattinimikkeistö
Milloin verovapaat kustannusten korvaukset on ilmoitettava, kun samaan palkanmaksuun ei liity tai liittyy verotettavaa tuloa? Maksetut kustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin maksupäivä + 5 päivää -periaatteella. Alarajaa ei ole.
Merkitystä ei ole sillä, maksetaanko samalla tulonsaajalle muuta tuloa tai maksetaanko kustannukset samasta tai eri järjestelmästä kuin palkat. Vaikka tulonsaajalle ei maksettaisi muuta tuloa, verovapaat matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, kustannusten korvaukset, alaraja
Tulonsaajalle on maksettu suoritus olettaen, että tulonsaaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Tietoja ei ole tällöin ilmoitettu tulorekisteriin. Myöhemmin todetaan, että tulonsaaja ei ole kuulunutkaan ennakkoperintärekisteriin, joten tiedot ilmoitetaan alkuperäisen maksupäivän mukaan. Kyseisessä tilanteessa ennakonpidätystä ei ole toimitettu, koska alkuperäisten maksutietojen mukaan tulonsaaja on kuulunut ennakkoperintärekisteriin.

Jätetäänkö tulolaji Ennakonpidätys (koodiarvo 402) tuolloin kokonaan ilmoittamatta, vai ilmoitetaanko sen määräksi 0 euroa? Tässä tilanteessa ennakonpidätysprosentti ei kuitenkaan ole ollut käytössä (0 %). Tulorekisterin ohjeiden mukaan ennakonpidätys on palkasta vähennettävä erä ja pakollinen tieto. Koskeeko tämä kaikkia tulolajeja?
Ennakonpidätystä ei ilmoiteta, jos sitä ei ole toimitettu. Kysymyksen esimerkissä ennakonpidätyksen määräksi voidaan ilmoittaa 0 euroa.  https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, ennakonpidätyksen ilmoittaminen
Kun ilmoitetaan maksettuja verottomia matkakustannuksia, tulonsaajan sukupuoli on tarpeeton tieto (GDPR:n mukainen tietojen minimointi). Voiko tulonsaajan sukupuolen jättää ilmoittamatta, vaikka tulonsaajalla ei olisi tunnistetta (yleensä koska he ovat ulkomaalaisia)?  Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan sukupuoli on ilmoitettava, jos tulonsaajalla ei ole suomalaista asiakastunnistetta. Tieto on pakollinen näissä tilanteissa.  tulorekisteri, GDPR, tietosuoja-asetus
Voiko henkilö estää tietojen ilmoittamisen tulorekisteriin vedoten tietosuoja-asetukseen? Ei voi. Suorituksen maksajalla on velvollisuus toimittaa tiedot tulorekisteriin.  tulorekisteri, GDPR, tietosuoja-asetus
Milloin maksajan tyypiksi on ilmoitettava Valtio ja Julkisyhteisö? Julkisyhteisö-tieto on pakollinen silloin, kun tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen. Tieto on ilmoitettava kansainvälisen tiedonvaihdon vuoksi. Jos suoritus maksetaan yleisesti verovelvolliselle, tietoa ei tarvitse ilmoittaa, vaikka maksaja olisikin julkisyhteisö. Valtio-tieto on pakollinen aina, kun maksajana on valtio. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#4-pakolliset-ja-täydentävät-tiedot-taulukossa tulorekisteri, valtio, julkisyhteisö, maksajan tyyppi
Milloin työtapaturmavakuutusyhtiön yhtiötunnus ja vakuutusnumero on annettava? Työtapaturmavakuutusyhtiön yhtiötunnus ja vakuutusnumero ovat pakollisia tietoja, jos maksaja on vakuuttanut työntekijänsä useammalla kuin yhdellä työtapaturmavakuutuksella. 
Tietoa ei siten tarvitse antaa jokaisella ilmoituksella vaan ainoastaan silloin, kun työnantajan on vakuuttanut työntekijänsä useammalla vakuutuksella. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64633/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-vakuuttamiseen-liittyv%C3%A4t-tiedot/#4-työtapaturma--ja-ammattitautivakuutustiedon-ilmoittaminen tulorekisteri, työtapaturmavakuutuksen vakuutusnumero 
Miten tulorekisteriin tunnistaudutaan kunnassa, joka hoitaa myös kahden naapurikunnan palkanlaskennan? Kunnan A palkanlaskenta (kunnan Y-tunnus) on valtuutettu toimimaan kunnan B ja kunnan C puolesta. Tämä valtuutus tehdään Katso-palvelussa, ei siis palvelussa Suomi.fi-valtuudet. Valtuuskoodi on Palkkatietojen ilmoittaminen. Tulorekisteriin voi tunnistautua verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Katso-palvelussa ei voi tunnistautua tulorekisteriin. Jos ilmoittamisessa käytetään teknistä rajapintaa, erillistä tunnistautumista ei tarvita, koska varmenne korvaa tunnistautumisen.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/tunnistautuminen/ tulorekisteri, asiointi toisen puolesta, kunta
Tulorekisterissä ei ole alarajaa palkintojen arvolle. Pitääkö kunnan ilmoittaa tulorekisteriin kaikki palkinnot, joita se jakaa esimerkiksi koulujen urheilukilpailuissa tai kaikille avoimissa kilpailuissa? Nykyisen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta annetun Verohallinnon päätöksen mukaan palkintoa ei tarvitse ilmoittaa, jos sen arvo on alle 100 euroa. Ilmoitus annetaan vain rahanarvoisista palkinnoista eli ei pokaaleista. Tulorekisterissä ei kuitenkaan ole euromääräisiä alarajoja, joten jatkossa täytyy antaa ilmoitus, jos kunta jakaa jotain rahanarvoista palkinnoksi. Pokaaleista ei edelleenkään tarvitse antaa ilmoitusta.  yleisohje tulorekisteri, palkinnot, alaraja
Tulonsaajan työsuhde on päättynyt, mutta hänellä on vielä tämän jälkeen käytössä jokin luontoisetu (esimerkiksi asuntoetu). Tällöin ei voida käyttää normaaleja luontoisedun verotusarvoja, vaan on käytettävä edun käypää arvoa. Ilmoitetaanko luontoisetu työsuhteen jälkeenkin luontoisetujen tulolajeilla käyttäen käypää arvoa, vai ilmoitetaanko etu jollakin muulla tulolajilla? Edun voi työsuhteen jälkeenkin ilmoittaa luontoisetujen tulolajeilla käyttäen käypää arvoa. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetu, käypä arvo, työsuhteen jälkeinen luontoisetu
Rajoitetusti verovelvollisille maksetut suoritukset. Mitä nykyisistä suorituslajeista ilmoitetaan vuonna 2019 ja mitä vuonna 2020?
Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut palkat (A-alkuiset suorituslajit) ja ennakonpidätyksen alaiset palkat (R-alkuiset suorituslajit) ilmoitetaan tulorekisteriin vuoden 2019 alusta lukien.
Tiedoissa ilmoitetaan, että tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen, sekä se, onko kyseessä ennakonpidätyksen alainen tulo.
Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetut työkorvaukset on ilmoitettava, jos maksaja on perinyt suorituksesta lähdeveron.
Rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava aina riippumatta siitä, onko lähdeveroa peritty.
Etuuksien tietosisällön mukaisesti tulorekisteriin ilmoitetaan B-alkuiset suorituslajit vuoden 2020 alusta lukien.  
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3.2-mitä-tulorekisteriin-ilmoitettavat-tiedot-eivät-korvaa? tulorekisteri, vuosi-ilmoitukset, rajoitetusti verovelvollinen, tietojen korvaaminen
Miten kuuden kuukauden sääntö ilmoitetaan? Tieto on kytketty tulolajiin, jotta samalla ilmoituksella voi ilmoittaa tuloa, johon sovelletaan kuuden kuukauden sääntöä, ja tuloa, johon sääntöä ei sovelleta.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#2-ulkomaan-työskentelystä-maksettujen-tulojen-ilmoittaminen tulorekisteri, kuuden kuukauden sääntö
Mitä Maksun tiedot -kohta käytännössä tarkoittaa ja mitä tietoja kohdassa pitäisi henkilötasolla ilmoittaa?  Ns. normaalitilanteissa työeläkevakuutusyhtiö antaa sopimustyönantajalle maksuviitteet, joiden perusteella työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksut.
Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan maksaja voi ilmoittaa muodostamansa työeläkevakuutusmaksun viitenumeron ja sen teknisen tarkenteen työeläkealan käyttöön. Tieto on täydentävä tieto.
Maksun tiedot -tietoa käytetään niissä tilanteissa, joissa suorituksen maksaja on maksanut työeläkevakuutusmaksun samalla kertaa, kun tekee ilmoituksen tulorekisteriin (koskee pääsääntöisesti tilapäisiä työnantajia).
​Työeläkeala tarvitsee tiedon siitä, millä maksuviitteellä työnantaja on maksanut Palkka.fi-palvelussa tai muissa vastaavissa palveluissa työeläkevakuutusmaksut samalla kertaa, kun työnantaja antaa ilmoitusta tulorekisteriin.
Jos työeläkeala ei saa maksuviitetietoa, saattaa työnantaja saada työeläkelaitokselta laskun jo maksetusta työeläkevakuutusmaksusta. Ilman maksutietoa työeläkeyhtiöllä ei ole tietoa siitä, mihin ansioon jo suoritettu maksu kohdistuu.
yleisohje tulorekisteri, maksun tiedot
Miten ilmoitetaan, jos samalla tulonsaajalla on samassa palkka-ajossa palvelussuhteet, joista toinen perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) ja toinen valtion eläkelakiin (VaEL)? Kunta-alan palvelussuhteen voimassaoloaika ja ansiot (tulolajit) ilmoitetaan työnantajan kunta-alan eläkejärjestelynumerolla. Valtion eläketurvan piiriin kuuluvan palvelussuhteen voimassaolo ja ansiot ilmoitetaan erillisellä valtion eläketurvan eläkejärjestelynumerolla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/ tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Tulonsaajalle maksetaan samana maksupäivänä kahden lyhytaikaisen palvelussuhteen palkka. Miten palkkatiedot ja palvelussuhdetiedot ilmoitetaan Kevaa varten? Tiedot voidaan todennäköisesti ilmoittaa samalla palkkatietoilmoituksella siten, että erillisille palvelussuhteille ilmoitetaan eri voimassaoloaika (tämä vielä avoinna). JuEL:ssa edellytyksenä on tällöin, että voimassaolon rekisteröinnin peruste on sama. Lisäksi maksajan aliorganisaatio on oltava sama, koska samassa aineistossa voi olla vain yksi Kevan aliorganisaatio.
Jos rekisteröinnin perusteet ovat erilaiset, palvelussuhteista on annettava erilliset palkkatietoilmoitukset. Ansiot ilmoitetaan tällöin rekisteröinnin perusteen mukaan eriteltyinä erillisillä palkkatietoilmoituksilla.
Myöhemmin on tulossa ohjeita siitä, miten tarvittaessa töihin kutsuttujen tai toistuvasti lyhyissä palvelussuhteissa työskentelevien palvelussuhde- ja poissaolotiedot ilmoitetaan tulorekisteriin.
Ilmoitukset ovat eläketurvakohtaisia. Ilmoitettavan eläkejärjestelynumeron alku kertoo, minkä eläketurvan piiriin tulonsaaja kuuluu. Jos tulonsaajalla on eri eläketurvan piiriin kuuluvia palvelussuhteita, niiden tiedot ilmoitetaan eri palkkatietoilmoituksilla.
Aiemminkin tulonsaajan eri eläketurvan piiriin kuuluvat palvelussuhteet on ilmoitettu eri ilmoituksilla ja eri työnantajatunnuksilla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/ tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetaan työnantajan erillisilmoitus. Milloin ilmoitus täytyy antaa ja milloin maksu tilitetään?  Toimitetut ennakonpidätykset ja perityt lähdeverot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella viiden kalenteripäivän kuluessa palkanmaksusta.
Sairausvakuutusmaksun yhteismäärä ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Tulorekisteri ei muuta näitä maksamisen määräaikoja. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus 
Ennakonpidätys ilmoitetaan muiden tietojen yhteydessä viiden päivän kuluessa, mutta milloin ennakonpidätys tilitetään? Työnantaja tilittää kuukauden aikana maksamansa ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut oma-aloitteisesti viimeistään yrityksen oman verokauden mukaisena eräpäivänä (yleensä seuraavan kuukauden 12. päivänä).
Tulorekisteri ei siten tuo muutoksia maksamisen määräaikoihin tai menettelyihin, eli työnantajavelvoitteiden maksupäivänä säilyy seuraavan kuukauden 12. päivä. Maksamisen osalta säilyy myös pidennetty verokausi (neljännesvuosi).
yleisohje tulorekisteri, työnantajasuoritusten maksaminen
Voiko ilmoituksen mitätöintiä käyttää myös korjaustilanteissa, jos on korjattava esimerkiksi maksettavaa palkkaa? Ilmoituksen mitätöintiä voi käyttää myös muissa tilanteissa kuin niissä, joissa erikseen on ohjattu korjaamaan mitätöimällä ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus.
Mitätöintiä ei kuitenkaan pidä käyttää muissa kuin ohjeistetuissa tilanteissa. Jos ilmoitus mitätöidään, sen jälkeen annettua ilmoitusta pidetään uutena ilmoituksena. Sen johdosta voidaan määrätä myöhästymismaksua, vaikka suorituksen määrä muuttuu aiemmin ilmoitettua pienemmäksi tai vaikka ilmoitus korjataan 45 päivän kuluessa sanktioinnin määräajasta.
Esimerkkitapauksessa liikasuoritus pitää korjata perusteettomaksi eduksi. Tapauksessa ei voi mitätöidä annettua ilmoitusta ja antaa oikeilla tiedoilla uutta ilmoitusta. Jos ilmoitus mitätöitäisiin ja annettaisiin uusi ilmoitus, tulorekisterin tiedot eivät vastaisi tulonsaajalle maksettua tulon määrää. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#5-tietojen-mitätöinti tulorekisteri, mitätöinti, sanktio
Onko sähköisissä asiointipalveluissa (esim. Tyvi-palvelut) ainoa hyväksyttävä tunnistautumistapa Suomi.fi-tunnistusta, vai kelpaako myös Katso-tunnistus niin kauan, kuin Katso-palvelu on Verohallinnossa käytössä (marraskuuhun 2019 saakka)? Tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa käytetään Suomi.fi-tunnistusta.
Ulkomaisilla asiakkailla säilyvät Katso-tunnisteet.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/tunnistautuminen/ tulorekisteri, tunnistautuminen, Suomi.fi, Katso-tunniste
Millä poissaolokoodilla ilmoitetaan ylitöiden johdosta annettu poissaolopäivä? Vapaa voidaan ilmoittaa palkallisen poissaolon syykoodilla ”Muu syy”.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/ tulorekisteri, poissaolo ylityön vuoksi
Jos palkkatietoaineistossa on virheitä (esimerkiksi yksi ilmoitus suuressa aineistossa on virheellinen), hylkääkö tulorekisteri koko aineiston? Maksaja ratkaisee itse, miten toimitaan. Jos aineistossa on yksittäisiä virheellisiä ilmoituksia ja aineiston lähettäjä on pyytänyt koko aineiston hylkäämistä siinä tapauksessa, että se sisältää virheitä, tulorekisteri hylkää koko aineiston.
Jos aineistossa on yksittäisiä virheellisiä ilmoituksia ja aineiston lähettäjä on pyytänyt hyväksymään virheettömät ilmoitukset siinä tapauksessa, että se sisältää myös virheitä, tulorekisteri tallentaa virheettömät ilmoitukset ja antaa virheellisistä lähettäjälle virhepalautteen.
tulorekisteri, aineisto, virhepalautteet
Henkilölle on maksettu 200 euroa liikasuoritusta bruttona tammikuussa. Henkilön työsuhde on päättynyt helmikuussa, ja asia huomataan maaliskuussa. Hänelle on maksettu verojen ja työnantajamaksun jälkeen 150 euroa. Tällöin henkilö palauttaa 150 euroa. Jos tulorekisteriin ei voi ilmoittaa ennakonpidätystä negatiivisena, niin miten ilmoitetaan tiedot korjatuista veroista? Tehdäänkö korjaus tammikuulle kaikkiin tulolajeihin vai maaliskuulle liikaa maksettuna palkkana? Tulorekisteriin voi ilmoittaa ennakonpidätyksen myös negatiivisena. Kyseisessä tapauksessa ei kuitenkaan käytetä ns. tavallista ennakonpidätyksen tulolajia eikä negatiivista summaa.
Takaisinperittyä summaa ei korjata alkuperäiselle ilmoitukselle, vaan takaisinperitty summa ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin (eli esimerkkitapauksessa maaliskuun ilmoituksella). Sillä ei ole merkitystä, että henkilön työsuhde on jo päättynyt eikä hänelle makseta enää palkkaa.
Takaisinperintä ilmoitetaan käyttäen tulolajiin kytkettävää Takaisinperintä-tietoa ja antamalla erillisen Takaisinperintä-tietoryhmän tiedot.
Esimerkkitapauksessa maksaja on perinyt tulon tulonsaajalta takaisin nettona. Näin ollen ennakonpidätyksen ilmoittamiseen käytetään Takaisinperintä-tietoryhmän Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys -tietoa (ennakonpidätystä ei ilmoiteta negatiivisena).

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, liikasuoritus, takaisinperintä
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Sairaus? Sairaus-syykoodia käytetään silloin, kun tulonsaaja on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtään. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.1-palkaton-sairauspoissaolo tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, sairaus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Osa-aikainen sairauspoissaolo? Osa-aikainen sairauspoissaolo -syykoodia käytetään silloin, kun kyseessä on työkyvyttömyydestä johtuva sairauspoissaolo, jonka aikana tehtävästä osa-aikatyöstä työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään edellyttäen, että työntekijä voi terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitaa osan kokoaikatyön tehtävistään.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.1-palkaton-sairauspoissaolo tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, osa-aikainen sairauspoissaolo
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Erityisäitiysvapaa? Erityisäitiysvapaa-syykoodia käytetään silloin, kun kyseessä on erityisäitiysrahakauden ajalle myönnetty vapaa. Eritysäitiysrahaa maksetaan ajalta, jolloin tulonsaaja on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.4-palkallinen-erityisäitiysvapaa-(kela:-työnantajan-erityisäitiysrahaa-koskeva-hakemus) tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, erityisäitiysvapaa
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Kuntoutus? Kuntoutus-syykoodia käytetään silloin, kun tulonsaaja on estynyt kokonaan tekemästä työtään ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Kohdassa ilmoitetaan koko päivän poissaolo.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.1-palkaton-sairauspoissaolo tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, kuntoutus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy?  Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy -syykoodia käytetään, jos
• tulonsaaja on poissa työstä alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi tai
• tulonsaaja on poissa työstään, koska poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten tai
• tulonsaaja on poissa työstään, koska hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.6-palkallinen-poissaolo-lapsen-sairauden-tai-pakottavan-perhesyyn-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, lapsen sairaus tai pakottava perhesyy
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Osittainen hoitovapaa?  Osittain hoitovapaa -syykoodia käytetään, kun tulonsaajan vuorokautista työaikaa on lyhennetty tulonsaajan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi. Osittaisessa hoitovapaassa ei ilmoiteta poissaolopäivien lukumäärää, vaan niiden päivien lukumäärä, johon ilmoitettu poissaolon syy kohdistuu. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.6-palkallinen-poissaolo-lapsen-sairauden-tai-pakottavan-perhesyyn-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, osittainen hoitovapaa
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Koulutus? Koulutus-syykoodia käytetään, kun työstä poissaolon syynä on työnantajan määräyksestä tapahtuva koulutus, työmarkkinajärjestöjen yhteistyösopimusten edellyttämä koulutus, ammattiyhdistyskoulutus tai oppisopimuskoulutukseen kuuluva tietopuolinen opetus.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.6-palkaton-poissaolo-koulutuksen-vuoksi tulorekisteri,  poissaolo, syykoodit, koulutus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Virkavapaa? Virkavapaa-syykoodia käytetään, kun virkasuhteessa oleva tulonsaaja on poissa työstään, koska hänelle on myönnetty vapautus virkatehtävien hoitamisesta muusta kuin erikseen säädetystä syystä.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.9-palkallinen-virkavapaa tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, virkavapaa
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Kertausharjoitus?  Kertausharjoitus-syykoodia käytetään, kun tulonsaaja on poissa työstään reservin kertausharjoituksiin tai väestönsuojelukoulutukseen osallistumisen vuoksi.  tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, kertausharjoitus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Pekkasvapaa? Pekkasvapaa-syykoodia käytetään, kun tulonsaaja on työehtosopimuksensa mukaisella työajan tasausvapaalla.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.12-palkallinen-pekkasvapaa tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, pekkasvapaa
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Työtapaturma? Työtapaturma-syykoodia käytetään, kun tulonsaaja on poissa työstään työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.11-palkallinen-poissaolo-arkipyhän-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, työtapaturma
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Arkipyhä? Arkipyhä-syykoodia käytetään, kun työstä poissaolon syynä on arkipyhä, esimerkiksi pitkäperjantai tai toinen pääsiäispäivä. Arkipyhä ilmoitetaan palkallisena poissaolona, jos poissaolon ilmoitusjaksoon sisältyy arkipyhä, joka ei ole työpäivä ja jonka ajalta maksetaan poissaoloajan palkkaa. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.11-palkallinen-poissaolo-arkipyhän-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, arkipyhä
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Vuosiloma? Syykoodia käytetään, kun kyseessä on palkallinen ajanjakso, jonka tulonsaaja on vuosittain vapautettu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisesta lain tai sopimuksen perusteella.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.14-palkallinen-vuosiloma tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, vuosiloma
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Varusmiespalvelus tai siviilipalvelus? Varusmiespalvelus tai siviilipalvelus -syykoodia käytetään, kun tulonsaaja on poissa työstään asevelvollisuuslain (1438/2007) ja siviilipalveluslain (1446/ 2007) mukaisen palveluksen suorittamisen vuoksi.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.13-palkaton-poissaolo-varusmiespalveluksen-tai-siviilipalveluksen-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, varusmiespalvelus tai siviilipalvelus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Lomautus? Lomautus-syykoodilla ilmoitetaan ajanjakso, jolloin tulonsaajan työnteko ja palkanmaksu ovat työnantajan aloitteesta väliaikaisesti taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi keskeytyneet, mutta työsuhde pysyy muutoin voimassa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.14-palkaton-lomautus tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, lomautus
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Työtarjonnan keskeytyminen?  Työtarjonnan keskeytyminen -syykoodilla ilmoitetaan ajanjakso, jolloin työn tekeminen on mahdotonta työntekijästä riippumattomista syistä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.9-palkaton-poissaolo-lakon-tai-työsulun-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, työtarjonnan keskeytyminen
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Lakko tai työsulku?  Lakko tai työsulku -syykoodilla ilmoitetaan ajanjakso, jolloin
• työntekijät keskeyttävät palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi tai
• työnantaja estää työntekijöitä hoitamasta palvelussuhteeseen kuuluvia tehtäviä työtaistelutoimenpiteen vuoksi.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.9-palkaton-poissaolo-lakon-tai-työsulun-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, lakko tai työsulku
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Vuorotteluvapaa? Vuorotteluvapaa-syykoodia käytetään, kun kyse on poissaolosta, johon työntekijä saa luvan työnantajan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Hänen tilalleen palkataan määräajaksi vuorotteluvapaalain (1305/2002) ehdot täyttävä työtön työnhakija.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.7-palkaton-poissaolo-vuorotteluvapaan-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodit, vuorotteluvapaa
Missä tilanteessa käytetään poissaolon syykoodia Opintovapaa? Opintovapaa-syykoodia käytetään, kun tulonsaaja on poissa työstään, koska työnantaja on vapauttanut hänet palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta opintovapaalain ehdot täyttävien opintojen suorittamista varten. Syykoodilla voidaan ilmoittaa myös hankinnanvarainen opintovapaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#3.7-palkaton-poissaolo-vuorotteluvapaan-vuoksi tulorekisteri, poissaolo, syykoodi, opintovapaa
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkka yhteissumma (koodiarvo 101)? Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajalle maksettu rahapalkka yhteensä. Kyseessä on rahapalkkojen ilmoittamisen vähimmäistaso.
Palkan yhteissummasta toimitetaan ennakonpidätys, ja se on sosiaalivakuutusmaksujen (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen) alaista. 
Jos osa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetuista tuloista ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena eikä tuloa siten lueta työansioon, suorituksen maksaja ilmoittaa sen osan tuloista, joka on eri maksujen alainen, käyttämällä ilmoitustapa 1:een liittyviä alatulolajeja, esimerkiksi tulolajia Palkkasumma, joka on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos maksettu suoritus tai osa siitä ei ole sosiaalivakuutusmaksujen (tai jonkun sosiaalivakuutusmaksun) alaista, suorituksen maksajan on poikkeustilanteissa käytettävä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmän tietoja, joiden avulla yhteissummasta (päätulolajista) poistetaan tarpeellinen oletus.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, palkka yhteissumma, koodiarvo 101
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkasumma, joka on sosiaalivakuutusmaksujen alainen (koodiarvo 103)?  Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajan sosiaalivakuutusmaksujen alainen palkka yhteensä.
Tulolajia käytetään vain, jos sosiaalivakuutusmaksujen alainen palkka poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetusta tulon määrästä.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 103, palkkasumma, joka on sosiaalivakuutusmaksujen alainen
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen (koodiarvo 102)?  Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajan työeläkevakuutuksen perusteena oleva työansio yhteensä.
Tulolajia käytetään vain, jos eläkevakuutusmaksujen alainen työansio poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetusta tulon määrästä. 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 102, palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen 
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkasumma, joka on sairausvakuutusmaksun alainen (koodiarvo 104)? Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajalle maksettu sairausvakuutusmaksun perusteena oleva palkka yhteensä.
Tulolajia käytetään vain, jos sairausvakuutusmaksun alainen palkka poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetusta tulon määrästä. 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 104, palkkasumma, joka on sairausvakuutusmaksun alainen
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen (koodiarvo 105)? Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva työansio yhteensä.
Tulolajia käytetään vain, jos työttömyysvakuutusmaksujen alainen työansio poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetusta tulon määrästä.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 105, palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen (koodiarvo 106)? Tulolajilla ilmoitetaan tulonsaajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena oleva työansio yhteensä.
Tulolajia käytetään vain, jos työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen alainen työansio poikkeaa Palkka yhteissumma -tulolajilla ilmoitetusta tulon määrästä. 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 106, palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Aikapalkka (koodiarvo 201)? Tulolajilla ilmoitetaan palkka, jota maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella. Aikapalkka voidaan määritellä esimerkiksi kalenterikuukaudelle.
Aikapalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 201, aikapalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Aloitepalkkio (koodiarvo 202)? Tulolajilla ilmoitetaan kertapalkkio, joka maksetaan aloitteen tekijälle esimerkiksi toiminnan tai tuotteen kehittämiseen liittyvästä aloitteesta.
Jos aloitepalkkio liittyy työsopimuksessa sovittuun työhön, palkkiota käsitellään palkkana, eli ennakonpidätyksen toimittamisen lisäksi palkkiosta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
Jos aloitepalkkion saaja ei ole palvelussuhteessa palkkion maksajaan tai aloite ei liity työntekijän työsopimuksessa sovittuun työhön, palkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Tällöin aloitepalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys, ellei aloitepalkkion saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 202, aloitepalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Bonuspalkka (koodiarvo 203)? Tulolajilla ilmoitetaan kertaluonteinen palkkiopalkka, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin tavoitteeksi asetettu työtulos saavutetaan.
Bonuspalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 203, bonuspalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Etuusajalta maksettu täydennyspalkka (koodiarvo 204)? Tulolajilla ilmoitetaan etuutta saavalle työntekijälle maksettu palkka, joka kattaa täyden palkan ja maksetun etuuden välisen erotuksen.
Maksettu etuus voi olla esimerkiksi Kelan maksama sairauspäiväraha. Kun työnantaja maksaa etuusajalta täydennyspalkkaa, Kela maksaa etuuden suoraan työntekijälle, ei työnantajalle.
Etuusajalta maksetusta täydennyspalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 204, etuusajalta maksettu täydennyspalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Hätätyökorvaus (koodiarvo 205)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan hätätyöstä. Hätätyöllä tarkoitetaan hätätilanteessa säännöllisen työajan ylittävänä aikana teetettävää työtä.
Hätätyökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 205, hätätyökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Iltatyökorvaus (koodiarvo 206)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan iltatyöstä. Iltatyökorvausta voidaan maksaa säännölliseltä työajalta tai säännöllisen työajan ylittävältä ajalta.
Iltatyökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 206, iltatyökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Iltavuorolisä (koodiarvo 207)? Tulolajilla ilmoitetaan vuorotyökorvaus, joka maksetaan iltavuorosta.
Iltavuorolisästä toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 207, iltavuorolisä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Irtisanomisajan korvaus (koodiarvo 208)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, jonka työnantaja maksaa työntekijälle palvelussuhteen päättyessä ilman irtisanomisaikaa eli tilanteessa, jossa jätetään irtisanomisaika noudattamatta ja työsuhde päättyy heti. Tulolajilla ilmoitetaan myös korvaus, jonka työnantaja maksaa, kun työntekijä irtisanoutuu yli 200 päivää kestäneen lomautuksen johdosta tai kun työnantaja irtisanoo lomautettuna olevan työntekijän.

Tulolajilla ilmoitetaan vain sellaiset erät, jotka maksetaan työsuhteen päättyessä ilman irtisanomisaikaa. Irtisanomisajalta maksettu palkka ilmoitetaan muilla palkan tulolajeilla, kuten Palkka yhteissumma tai Aikapalkka. Irtisanomisajan korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 208, irtisanomisajan korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Kilometrikorvaus (veronalainen) (koodiarvo 209)? Tulolajilla ilmoitetaan kilometrikorvaus, joka ei täytä verovapaudelle asetettuja vaatimuksia.

Veronalaista kilometrikorvausta voidaan maksaa sekä palvelussuhteessa oleville että muille henkilöille. Kilometrikorvauksen veronalaisuudelle on useita perusteita. Verohallinto on määrittänyt työnantajan
palvelussuhteessa maksamille verovapaille kilometrikorvauksille enimmäismäärän, jonka ylittävältä osalta kilometrikorvaus on veronalaista ansiotuloa. Henkilölle toimeksiantosuhteessa maksettava kilometrikorvaus on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Tulolajilla ilmoitetaan vain palvelussuhteessa oleville maksetut veronalaiset kilometrikorvaukset. Jos veronalainen kilometrikorvaus maksetaan toimeksiantosuhteessa olevalle henkilölle tai yhteisölle, korvaus ilmoitetaan työkorvauksena ja lisätään kustannus työkorvauksen määrää. Katso Työkorvaus-tulolajin selite ohjeesta Tulolajien ja tuloista vähennettävien erien selitteet. 
Tulosta toimitetaan ennakonpidätys, ja se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 209, kilometrikorvaus (veronalainen)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Kokouspalkkio (koodiarvo 210)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka maksetaan kokoukseen osallistumisesta.
Kokouspalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys.
Jos kokouspalkkion maksaminen perustuu palvelussuhteessa tehtyyn työhön, kokouspalkkiosta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. 
Jos kokouspalkkion saaja ei ole palvelussuhteessa, palkkiosta maksettavan työeläkevakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun sekä työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisvelvollisuus vaihtelee sovellettavan lain mukaan. Jos kokouspalkkion maksaminen ei perustu palvelusuhteessa tehtyyn työhön, työnantaja voi halutessaan ottaa tulonsaajalle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Jos kokouspalkkio on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, että tulo on ilmoitetun vakuutusmaksun alainen.
Oletuksena tulolajissa on, että se ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 210, kokouspalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Lauantaityökorvaus (koodiarvo 211)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan lauantaityöstä. Lauantaityökorvausta voidaan maksaa säännölliseltä työajalta tai säännöllisen työajan ylittävältä ajalta.
Korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 211, lauantaityökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Lisätyökorvaus (koodiarvo 212)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan lisätyöstä. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään työnantajan aloitteesta sovitun työajan ylittävänä aikana mutta joka ei vielä ole ylityötä. Korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 212, lisätyökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Lomaraha (koodiarvo 213)? Tulolajilla ilmoitetaan työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella vuosilomapalkan lisäksi maksettava suoritus, jonka suuruus määräytyy alalla sovellettavan työehtosopimuksen tai edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärän mukaan.
Lomarahasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
Vuosilomapalkan lisä on eriteltävä ja ilmoitettava riippumatta siitä, käytetäänkö kyseisestä erästä nimitystä "lomaraha". Tällainen erittely tarvitaan esimerkiksi Kelaa ja työttömyyskassaa sekä työtapaturman korvauskäsittelyä varten.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 213, lomaraha
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Luentopalkkio (koodiarvo 214)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka maksetaan luennon pitämisestä.
Luentopalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys.
Jos luentopalkkion maksaminen perustuu palvelussuhteessa tehtyyn työhön, luentopalkkiosta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. 
Jos luentopalkkion saaja ei ole palvelussuhteessa, palkkiosta maksettavan työeläkevakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun sekä työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisvelvollisuus vaihtelee sovellettavan lain mukaan.
Oletuksena tulolajissa on, että se ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos luentopalkkio on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, että tulo on ilmoitetun vakuutusmaksun alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 214, luentopalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Luottamustoimipalkkio (koodiarvo 215)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka maksetaan muusta luottamustoimen hoitamisesta kuin kokouksiin osallistumisesta.
Luottamustoimipalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys.
Luottamustoimipalkkiota maksettaessa palkkion saaja ei yleensä ole palvelussuhteessa palkkion maksajaan, eikä palkkiosta näissä tapauksissa makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Yksityisellä sektorilla luottamustoimipalkkiosta maksetaan kuitenkin sairausvakuutusmaksu. Lisäksi maksetaan eläkevakuutusmaksu, jos palkkion maksaja on ottanut luottamustoimen hoitajalle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
Tietyistä julkisen sektorin luottamustoimipalkkioista maksetaan työeläkevakuutusmaksu.
Oletuksena tulolajissa on, että se on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen ja työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun alainen. Sitä vastoin oletuksena on, että tulo ei ole eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Jos luottamustoimipalkkio on esimerkiksi eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillisenä tietona näiden maksujen osalta. Samoin ilmoitetaan Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, jos luottamustoimipalkkio ei poikkeuksellisesti olisikaan sairausvakuutusmaksun alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 215, luottamustoimipalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muu maksettu lisä (koodiarvo 216)? Tulolajilla ilmoitetaan muiden maksettujen työaika- ja poikkeustilakorvausten yhteissumma. Näitä ovat esimerkiksi aattotyökorvaukset, arkipyhäkorvaukset ja muut mahdolliset työehtosopimusten tai työsopimusten perusteella maksettavat korvaukset ja lisät.
Muista maksetuista lisistä toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 216, muu maksettu lisä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Odotusajan korvaus (koodiarvo 217)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, johon työntekijällä on oikeus, jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päätyttyä. Ellei toisin sovita, palkka pitää maksaa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Odotusajan korvausta voidaan maksaa enintään kuudelta päivältä.
Odotusajan korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 217, odotusajan korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Olosuhdelisä (koodiarvo 218)? Tulolajilla ilmoitetaan palkanlisä, joka maksetaan työn tekemispaikan olosuhteiden perusteella. Olosuhdelisiä ovat esimerkiksi kylmänalueenlisä ja saaristolisä.
Olosuhdelisästä toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 218, olosuhdelisä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sairausajan osapalkka (koodiarvo 219)? Tulolajilla ilmoitetaan lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti alennettu sairausajan palkka. Sairausajan osapalkkana ilmoitetaan se osa tuloista, jonka tulonsaaja on saanut sairaana ollessaan alennettuna.
Sairausajan osapalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. 
Jos osapalkkana maksetaan sellaisia eriä, jotka eivät ole sosiaalivakuutusmaksujen alaisia (esimerkiksi vahingonkorvaus päättämistilanteessa), suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 219, sairausajan osapalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Provisiopalkka (koodiarvo 220)? Tulolajilla ilmoitetaan pysyvän palkan osan muodostava jatkuvaluonteinen palkkiopalkka, jonka määrästä on sovittu työsopimuksessa.
Provisiopalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 220, provisiopalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sunnuntaityökorvaus (koodiarvo 221)? Tulolajilla ilmoitetaan sunnuntaityöstä maksettava työaikakorvaus. Sunnuntaityökorvausta voidaan maksaa säännölliseltä työajalta tai säännöllisen työajan ylittävältä ajalta.
Korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 221, sunnuntaityökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Synteettinen optio (koodiarvo 222)? Tulolajilla ilmoitetaan optio-oikeus, jonka perusteella tulonsaaja ei ole oikeutettu merkitsemään option kohde-etuutena olevia osakkeita option toteutushintaan, vaan hän saa toteutushinnan ja toteuttamishetken mukaisen osakkeen arvon erotuksen rahana (nettoarvon tilitys). Synteettinen optio ei oikeuta osakemerkintään.

Käytännössä synteettisessä optiossa on kyse rahasuorituksesta, jonka suuruus määräytyy työnantajayhtiön osakekurssin kehityksen perusteella.
Synteettisen option sijaan järjestelyä saatetaan kutsua osakeperusteiseksi bonukseksi tai palkitsemisjärjestelmäksi.

Optiona saatavasta edusta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 222, synteettinen optio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Tulospalkkio (koodiarvo 223)? Tulolajilla ilmoitetaan palkka, joka maksetaan organisaation ennalta sovitun tulostavoitteen täyttymisen tai ylittymisen perusteella.
Tulospalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 223, tulospalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työaikapankin rahakorvaus (koodiarvo 224)? Tulolajilla ilmoitetaan palkka, joka maksetaan työaikapankkiin säästetyn ajan perusteella.
Työaikapankista voi yleensä nostaa palkkaa vain poikkeustapauksissa kuten palvelussuhteen päättyessä tai työaikapankkia purettaessa. Joissakin työaikapankeissa on mahdollista nostaa palkkaa tai vapaa-aikaa myös velaksi.
Työaikapankin rahakorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 224, työaikapankin rahakorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työajantasauskorvaus (koodiarvo 225)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan ansion vähentymisestä, joka johtuu työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan.
Työajantasauskorvausta maksetaan säännölliseltä työajalta. Esimerkiksi niin sanottu pekkaskorvaus on työajantasauskorvaus.
Korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 225, työajantasauskorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhteeseen perustuva osakeanti (koodiarvo 226) Tulolajilla ilmoitetaan yhtiön omalle henkilökunnalle suunnattu osakeanti. Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä työnantajayrityksen osakkeita on veronalaista ansiotuloa.
Jos etu on henkilökunnan enemmistön käytettävissä, tulolajilla ilmoitetaan ainoastaan 10 %:n alennuksen ylittävä osuus. Jos etu ei ole henkilökunnan enemmistön käytettävissä, saatava alennus on palkkaa koko määrältään. Tällöin suorituksen ilmoittamisessa käytetään muita palkan tulolajeja.
Merkintäetu koskee myös yhteisön osuuksia.
Työsuhteeseen perustuvasta osakeannista toimitetaan ennakonpidätys, mutta tulo ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. 
Jos työsuhteeseen perustuva osakeanti on edellä mainittujen maksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 226, työsuhteeseen perustuva osakeanti
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Urakkapalkka (koodiarvo 227)? Tulolajilla ilmoitetaan suorituspalkka, joka maksetaan ennalta sovitun työkokonaisuuden suorittamisen perusteella. Urakkapalkkaan sisältyy sekä kiinteä että muuttuva osa.
Urakkapalkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 227, urakkapalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vahingonkorvaus päättämis- ja lomautustilanteissa (koodiarvo 229)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, jota työnantaja on velvollinen maksamaan, kun työnantaja on päättänyt palvelussuhteen henkilön työsopimuslain, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tai valtion virkamieslain vastaisesti.  Kohdassa ilmoitetaan myös korvaus työsuhteen purkamisesta sekä korvaus perusteettomasta lomauttamisesta.

Palvelussuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua tuomioistuimen tuomioon, tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, palvelussuhteen osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvottelutulokseen tai palvelussuhteen osapuolten väliseen sopimukseen.

Vahingonkorvaus päättämis- tai lomautustilanteessa tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Veronalaista tuloa eivät myöskään ole laissa tarkemmin määritellyt hyvitykset yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönneistä.

Tulolajilla ilmoitetaan vain veronalaiset määrät eli ei esimerkiksi yhteistoimintalain tai tasa-arvolain nojalla maksettuja verovapaita hyvityksiä. Verovapaita vahingonkorvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Tulolajilla ei ilmoiteta irtisanomisen yhteydessä maksettavia työsuoritukseen perustuvia korvauksia, vaan ne ilmoitetaan muilla palkan tulolajeilla, kuten Palkka yhteissumma tai Aikapalkka.

Veronalaisesta vahingonkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 229, vahingonkorvaus päättämis- ja lomautustilanteissa
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Varallaolokorvaus (koodiarvo 230)? Tulolajilla ilmoitetaan palkka, joka maksetaan siitä, että työntekijä on tavoitettavissa ja työnantaja voi tarvittaessa kutsua hänet hoitamaan palvelussuhteeseen kuuluvia tehtäviä.
Varallaolokorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 230, varallaolokorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vapaaehtoinen korvaus päättämistilanteessa (koodiarvo 231)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, jonka työnantaja maksaa vapaaehtoisesti irtisanomis- tai purkamistilanteessa tai silloin, kun palvelussuhde päätetään sopimalla.
Päättämistilanteessa maksettavia vapaaehtoisia korvauksia ovat esimerkiksi toimitusjohtajan erokorvaus (ns. kultainen kädenpuristus), erokorvaus, eroraha ja tukipaketti. Korvaus voidaan myöntää myös muuna kuin rahana.
Päättämiskorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 231, vapaaehtoinen korvaus päättämistilanteessa
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Viikkolepokorvaus (koodiarvo 232)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, jota maksetaan viikkolevon aikana tehdystä työstä.
Viikkolepokorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 232, viikkolepokorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Voittopalkkio (koodiarvo 233)? Tulolajilla ilmoitetaan työntekijöille ilman ennalta sovittua suunnitelmaa yhtiökokouksen päätöksellä jaettava palkkio, joka muodostuu yrityksen voiton perusteella.
Muista kuin henkilöstörahastoon siirrettävistä voittopalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys. Yrityksen henkilöstörahastoon maksamasta voittopalkkiosta tai henkilöstörahastosääntöjen mukaan työntekijän suoraan käteisenä nostamasta voittopalkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. 
Jos yrityksessä ei ole henkilöstörahastolain mukaista henkilöstörahastoa, voittopalkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, jos voittopalkkio maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää. Lisäksi edellytetään, että käteisen palkkion määräytymisperusteet ovat työntekijän eläkelain ja henkilöstörahastolain mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä. Laissa työttömyysetuuksien rahoituksesta on vastaavanlainen säännös, samoin työtapaturma- ja ammattitautilaissa.
Oletuksena tulolajissa on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos voittopalkkio on edellä mainittujen maksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää käyttäen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 233, voittopalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vuosilomakorvaus (koodiarvo 234)? Tulolajilla ilmoitetaan vuosiloman antamisen sijaan suoritettava rahallinen korvaus. Vuosilomakorvausta voidaan maksaa työsuhteen aikana tai työsuhteen päättyessä.
Vuosilomakorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 234, vuosilomakorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ylityökorvaus (koodiarvo 235)? Tulolajilla ilmoitetaan ylityöstä maksettava työaikakorvaus. Ylityö on työtä, joka tehdään työnantajan aloitteesta sovitun ylityöaikarajan ylittävänä aikana.
Ylityökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 235, ylityökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yötyökorvaus (koodiarvo 236)? Tulolajilla ilmoitetaan työaikakorvaus, joka maksetaan yötyöstä. Yötyöllä tarkoitetaan yöllä teetettävää työtä.
Yötyökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 236, yötyökorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yövuorolisä (koodiarvo 237)? Tulolajilla ilmoitetaan vuorotyökorvaus, joka maksetaan yövuorosta.
Yövuorolisästä toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 237, yövuorolisä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Asuntoetu (koodiarvo 301)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisetu, joka syntyy, kun työnantaja antaa työntekijän käyttöön omistamansa tai hallitsemansa asunnon palvelussuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna.

Asuntoetu voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu etu on ilmoitettava vähintään yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu-tulolajiin liittyvän Edun tyyppi-lisätiedon avulla, että Muu luontoisetu-tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää asuntoedun. 

Jos etu ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Muu luotoisetu -tulolajilla ilmoitettaviin tuloihin. 

Asuntoedusta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 301, asuntoetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Asuntolainan korkoetu (koodiarvo 302)? Tulolajilla ilmoitetaan veronalainen henkilökuntaetu, joka muodostuu silloin, kun työnantaja perii työntekijälle myöntämästään asuntolainasta vuotuista korkoa, joka on alempi kuin yleisesti markkinoilla käytössä oleva viitekorko.

Asuntolainan korkoetu on ennakonpidätyksen alainen, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 302, asuntolainan korkoetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ateriakorvaus (koodiarvo 303)? Tulolajilla ilmoitetaan verovapaa kustannusten korvaus ateriointikuluista, jotka johtuvat työmatkasta.

Ateriakorvaus voidaan maksaa verovapaasti, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.

Ateriakorvauksen perusteista ja verovapaista enimmäismääristä säädetään vuosittain annettavissa Verohallinnon päätöksissä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kohdassa ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Jos maksettu korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen enimmäismäärät tai maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana.

Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu korvaus on ilmoitettava vähintään yhteissummana Päiväraha-tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -lisätiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen. 

Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Päiväraha-tulolajilla ilmoitettaviin määriin. 

Verovapaasta ateriakorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 303, ateriakorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Autoetu (koodiarvo 304)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisetu, joka syntyy, kun työnantaja antaa työntekijän tai tämän perheen käyttöön omistamansa tai hallitsemansa auton, jonka yksityiskäyttö on sallittu.
Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää ole jäänyt lainkaan. Peritty summa ilmoitetaan erikseen Autoedusta peritty korvaus -tulolajilla. 

Autoedusta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 304, autoetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio (koodiarvo 308)? Tulolajilla ilmoitetaan luottamustoimipalkkio, joka maksetaan yhteisön hallituksen tai vastaavan hallintoelimen jäsenyyden perusteella.
Jos hallintoelimen jäsenestä maksettavan palkkion saaja ei ole palvelussuhteessa, työeläkevakuutusmaksujen maksaminen palkkiosta on yksityisellä sektorilla vapaaehtoista. Julkisella sektorilla hallintoelimen jäsenyydestä maksettavista palkkioista suoritetaan tällöinkin sosiaalivakuutusmaksut. Jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan ole tarvinnut maksaa työntekijän työeläkemaksua, suorituksesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä työntekijän sairausvakuutusmaksun päivärahamaksua, vaikka työeläkevakuutusmaksu olisikin maksettu vapaaehtoisesti. Palkkio on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen, jos se maksetaan palvelussuhteessa olevalle.
Hallintoelimen jäsenyydestä maksettavasta palkkiosta toimitetaan ennakonpidätys.
Oletuksena tulolajissa on, että hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Olennaista maksuvelvollisuuden kannalta muilla kuin julkisella sektorilla on se, onko palkkio maksettu työsuhteessa vai muussa palvelussuhteessa.
Jos palkkionsaaja on palvelusuhteessa ja palkkio on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, että tulo on ilmoitetun vakuutusmaksun alainen.
Jos henkilölle maksetaan palkkiota hallintoelimen jäsenyydestä, hänelle voidaan maksaa myös verovapaita matkakustannusten korvauksia työmatkasta aiheutuneiden kulujen perusteella, jos verovapaiden korvausten muut edellytykset täyttyvät.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 308, hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Henkilöstölle annettu rahalahja (koodiarvo 310)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajalta rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu lahja.
Rahalahja katsotaan veronalaiseksi tuloksi, josta on toimitettava ennakonpidätys mutta josta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, jos rahalahja on annettu työntekijän merkkipäivän johdosta.
Jos rahalahja on annettu muutoin kuin työntekijän omana merkkipäivänä, maksetaan suorituksesta sosiaalivakuutusmaksut.
Oletuksena tulolajissa on, että tulo on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos annettu rahalahja ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erikseen Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää käyttäen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 310, henkilöstölle annettu raha-lahja
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä (veronalainen 80%) (koodiarvo 309)? Tulolajilla ilmoitetaan rahasto-osuus, joka maksetaan työntekijälle henkilöstörahastosta. Henkilörahastoon osoitetut varat jaetaan rahasto-osuutena nostettaviin eriin ja käteisenä nostettaviin eriin.
Henkilöstörahastosta nostetusta rahasto-osuudesta 20 % on verovapaata ja 80 %:n veronalaisesta ansiotulo-osuudesta toimitetaan ennakonpidätys. Henkilöstörahastosta nostettua ylijäämää kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta.  Ks. Verohallinnon ohje Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus (A69/200/2014).
Tulolajilla ilmoitetaan vain veronalainen osuus.
Nostetusta rahasto-osuudesta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Sitä vastoin henkilöstörahastoon maksamisen sijaan suoraan henkilölle käteisenä nostetusta rahasto-osuudesta, jota ei makseta rahastoon vaan työnantaja maksaa sen suoraan jäsenelle, maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
Tulolajilla ilmoitetaan vain rahastosta rahasto-osuutena nostetut erät. Jos suoritus on nostettu käteisenä, se ilmoitetaan tavallisena palkkana.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 309, henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä (veronalainen 80%)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Kilometrikorvaus (verovapaa) (koodiarvo 311)? Tulolajilla ilmoitetaan henkilön oman tai hänen hallinnassaan olevan kulkuneuvon käytöstä suoritettava kilometrikorvaus, joka täyttää verovapaudelle asetetut vaatimukset.
Verovapaata kilometrikorvausta voidaan maksaa palvelussuhteessa oleville ja henkilöille, jotka eivät ole palvelussuhteessa mutta joille maksetaan verolainsäädännön mukaista palkkaa esimerkiksi kokouspalkkion yhteydessä.
Jos kilometrikorvaus on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne eivät ole miltään osin verovapaita.
Jos kilometrikorvaukset on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaan mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on veronalaista ja osa verovapaata. Veronalaiset kilometrikorvaukset ilmoitetaan erikseen omalla tulolajillaan tai palkan tulolajeilla.
Liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella tulonsaajalle maksetut matkustamiskustannusten korvaukset ovat verovapaita, eikä niitä ilmoiteta.
Tulolajilla ilmoitetaan vain verovapaiden kilometrikorvausten määrät. Summasta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan eikä Verohallinnon päätöksen mukaisina kilometrikorvauksina. Työehtosopimuksen mukainen korvaus on kuitenkin pienempi kuin Verohallinnon päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset, joten korvaus on verovapaata. Rakennusalan tossurahan yhteydessä ei tarvitse ilmoittaa kilometrimäärää.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 311, kilometrikorvaus (verovapaa)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio (koodiarvo 312)? Tulolajilla ilmoitetaan eläinlääkärin työnantajana toimivan kunnan vuosittain vahvistama laskennallisen toimenpidepalkkion rahamäärä, jota käytetään työeläke-, työttömyysvakuutus- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa maksun määräytymisen perustana. Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio on eläkkeen perusteena käytetty laskennallinen tulo, jonka kunnan toimielin vahvistaa vuosittain eläinlääkärille. Työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteena on eläinlääkärin saama todellinen palkkatulo.
Vahvistetulla toimenpidepalkkiolla katetaan eläketurva siltä osin, kuin eläinlääkärin kokonaispalkka muodostuu eläinten omistajilta saatavista palkkioista.
Kunnaneläinlääkärin varsinainen virkapalkka ei sisälly laskennalliseen tuloon.
Kunnan eläinlääkärin laskennallinen toimenpidepalkkio ja eläinlääkärin palvelujen käyttäjien maksama varsinainen toimenpidepalkkio ovat kaksi eri käsitettä. Toimenpidepalkkioista, joita eläinlääkärin palvelujen käyttäjät maksavat, ei peritä eläkevakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 312, kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Käyttökorvaus ansiotuloa (koodiarvo 313)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, joka suoritetaan tekijänoikeuden, teollisoikeuden tai teollisia, kaupallisia tai tieteellisiä kokemuksia koskevien tietojen luovuttamisesta tai käyttöoikeudesta.
Käyttökorvausta voidaan maksaa ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle tai kuulumattomalle korvauksen saajalle. Käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, ja siitä toimitetaan ennakonpidätys, jos korvauksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Tulolajilla on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava.
Tulolajilla ilmoitetaan myös yhtymän, yhteisön tai yhteenliittymän saamat käyttökorvaukset.
Tulolajilla ilmoitetaan lisäksi rajoitetusti verovelvolliselle maksetut rojaltit. Jos rojalti eli käyttökorvaus on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, vaikka tulonsaaja olisikin ennakkoperintärekisterissä eikä suorituksesta olisi peritty lähdeveroa. 
Käyttökorvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 313, käyttökorvaus ansiotuloa
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Käyttökorvaus pääomatuloa (koodiarvo 314)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, joka suoritetaan tekijänoikeuden, teollisoikeuden tai teollisia, kaupallisia tai tieteellisiä kokemuksia koskevien tietojen luovuttamisesta tai käyttöoikeudesta.
Jos tekijänoikeus on siirtynyt perintönä tai testamentilla tai se on hankittu vastiketta vastaan, sen käyttämisestä saatu korvaus on henkilölle Suomesta saatuna tulona ennakonpidätyksenalaista pääomatuloa ennakkoperintärekisterimerkinnästä huolimatta.
Tulolajilla ilmoitetaan kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava.
Käyttökorvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 314, käyttökorvaus pääomatuloa
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (koodiarvo 315)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan henkilökunnalle kollektiivisesti myöntämä muu kuin rahana annettava veronalainen etu. Veronalaisena etuna pidetään esimerkiksi vuosittain laissa säädetyn enimmäismäärän 400 euroa ylittävää omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuriin annettua etua.
Jos etu on annettu kollektiivisesti koko henkilökunnalle, etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Oletuksena tulolajissa on, ettei etu ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos etu on annettu vain osalle henkilökuntaa, etu on kokonaisuudessaan veronalainen ja etu on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tällöin suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää käyttäen. Katso ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin luku 3.
Tulolajia käytetään myös tilanteessa, jossa työnantaja maksaa työntekijälle päivärahaa Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein. Tällöin vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla voidaan ilmoittaa, jos työnantaja maksaa työntekijälle päivärahaa työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, jolloin tulo ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 315, muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muu veronalainen ansiotulo (koodiarvo 316)? Tulolajilla ilmoitetaan muiden veronalaisten ansiotuloa olevien suoritusten yhteissumma.
Tulolajilla ilmoitetaan veronalaiset satunnaiset palkkiot ja palkinnot silloin, kun saaja ei ole työsuhteessa antajaan eikä suoritus ole työkorvausta. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuhteeseen perustumaton kilpailupalkinto, asiakasyrityksen henkilökuntaan kuuluvalle tai muutoin asiakassuhteen perusteella annettu etu (esimerkiksi matka, lahjakortti tai esine), löytöpalkkio, pankin maksama niin sanottu tarkkaavaisuuspalkkio, taidekilpailun palkinto sekä kunnan asukkailleen maksama matkakorvaus.
Muu veronalainen ansiotulo on ennakonpidätyksen alainen, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Ilmoittamisen kannalta sillä ei ole merkitystä, onko tulosta voitu toimittaa ennakonpidätys vai ei.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 316, muu veronalainen ansiotulo
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muu luontoisetu (koodiarvo 317)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan muuna kuin rahana antamat verotettavat edut, muun muassa asunto-, puhelin- ja ravintoetujen yhteismäärä, ellei edellä mainittuja etuja ole eritelty omiksi tulolajeiksi täydentävillä tulolajeilla. Muita tulolajilla ilmoitettavia etuja ovat esimerkiksi autotalli-, moottoripyörä- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu ja merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu.
Jos tulonsaajalta peritään korvaus edusta, luontoisedun arvo ilmoitetaan täysimääräisenä tulolajilla ennen perityn korvauksen vähentämistä.
Muu luontoisetu -tulolajin yhteydessä on ilmoitettava, mitä luontoisetuja maksettu summa sisältää. Valinta tehdään seuraavista vaihtoehdoista: asuntoetu, puhelinetu, ravintoetu, muut edut.
Jos asuntoetu, puhelinetu tai ravintoetu ilmoitetaan erikseen omilla tulolajeillaan, etuja ei lisätä enää Muu luotoisetu -tulolajilla ilmoitettaviin tuloihin. 
Jos verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamassa päätöksessä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Etu on ilmoitettava, vaikka työntekijälle ei maksettaisi lainkaan rahapalkkaa tai rahapalkka ei riittäisi ennakonpidätyksen täysimääräiseen toimittamiseen.
Luontoisedut ovat ennakonpidätyksen alaisia, ja niistä maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Jos edusta ei ole voitu toimittaa ennakonpidätystä rahapalkan vähyyden vuoksi, ennakonpidätystä ei ilmoiteta, jos maksaja ei ole tosiasiassa perinyt veroa.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 317, muu luontoisetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Omaishoitajan palkkio (koodiarvo 319)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, jonka kunta maksaa omaishoitajalle vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämisestä kotioloissa.
Omaishoitajan palkkio perustuu kunnan ja omaishoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen, ja sen taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
Omaishoitajan palkkiota käsitellään työkorvauksena, josta toimitetaan ennakonpidätys, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Omaishoitajan palkkio on ilmoitettava, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Omaishoitajan palkkiosta maksetaan työeläkevakuutusmaksu mutta ei muita sosiaalivakuutusmaksuja. Kunnan on kuitenkin vakuutettava hoitaja työssä sattuvien tapaturmien varalta asiaa koskevan erityislain nojalla.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 319, omaishoitajan palkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Osakepalkkio (koodiarvo 320)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen osakkeina tai sovitun palkkion sijaan rahasummana, joka vastaa osakkeiden arvoa.
Osakepalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, jos työntekijällä on kannustinjärjestelmän perusteella mahdollisuus saada työnantajayrityksen (tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön) arvopaperipörssissä noteerattuja osakkeita ja edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, yli vuoden mittaisena aikana. Muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa osakepalkkio on sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa.
Oletuksena tulolajissa on, että se on eläkevakuutusmaksun alainen mutta ei muiden sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos osakepalkkio on sosiaalivakuutusmaksujen alainen tai ei ole eläkevakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 320, osakepalkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Palkkio työsuhdekeksinnöstä (koodiarvo 326)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka maksetaan työsuhdekeksinnöstä.
Jos palkkion saajan työsuhteeseen kuuluviin tehtäviin ei kuulu keksiminen, palkkiota työsuhdekeksinnöstä käsitellään käyttökorvauksena, eli palkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Tällöin työsuhdekeksinnöstä maksettavasta palkkiosta toimitetaan ennakonpidätys, ellei palkkion saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin.
Jos tulonsaajan työsopimuksessa sovittuihin työtehtäviin kuuluu keksiminen, palkkiota käsitellään palkkana, eli palkkiosta maksetaan ennakonpidätyksen toimittamisen lisäksi sosiaalivakuutusmaksut.
Oletuksena tulolajissa on, että se ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos palkkio työsuhdekeksinnöstä on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, että tulo on ilmoitetun vakuutusmaksun alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 326, palkkio työsuhdekeksinnöstä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Perhehoitajan kustannusten korvaus (koodiarvo 327)? Tulolajilla ilmoitetaan veronalainen kustannusten korvaus, joka maksetaan perhehoitajalle perhehoidossa olevien hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
Perhehoitajan kustannusten korvaus perustuu kunnan ja perhehoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen.
Korvauksella katetaan muun muassa ravinto-, asumis- ja terveydenhoitokuluja, erityisiä kustannuksia sekä käynnistämiskustannuksia.
Perhehoitajan palkkion yhteydessä maksettavaa perhehoitajan kustannusten korvausta käsitellään veronalaisena työkorvauksena. Ilmoitetun määräisestä kustannusten korvauksesta saa ilman erillistä pyyntöä samansuuruisen vähennyksen verotuksessa. Jos tulonsaajalle on aiheutunut kustannuksia korvattua enemmän, hänen pitää esittää verotuksessaan selvitys kaikista perhehoidosta aiheutuneista kustannuksista.
Kustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 327, perhehoitajan kustannusten korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Perhepäivähoitajan kustannusten korvaus (koodiarvo 329)? Tulolajilla ilmoitetaan veronalainen kustannusten korvaus, joka maksetaan perhepäivähoitajalle hoitolapsen hoidosta aiheutuvista välittömistä kustannuksista.
Korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi ruokailusta aiheutuvat kulut. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannusten korvauksesta.
Kustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 329, perhepäivähoitajan kustannusten korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Perhehoitajan palkkio (koodiarvo 328)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, jonka kunta maksaa perhehoitajalle hoidettavan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämisestä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.

Perhehoitajan palkkio perustuu kunnan ja perhehoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen. Perhehoitajan palkkiosta maksetaan työeläkevakuutusmaksu mutta ei muita sosiaalivakuutusmaksuja. Kunnan on kuitenkin vakuutettava hoitaja työssä sattuvien tapaturmien varalta. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään perhehoitajia koskevassa erillislainsäädännössä.

Perhehoitajan palkkiota käsitellään työkorvauksena, josta toimitetaan ennakonpidätys, jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Tulolajilla ilmoitetaan toimeksiantosuhteessa olevalle perhehoitajalle maksettu palkkio, jos henkilöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Lisäksi ilmoitetaan palkkio, jos maksajana on julkisten alojen eläkelakien piiriin kuuluva työnantaja ja tulonsaaja on luonnollinen henkilö, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin, mutta hänellä ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 328, perhehoitajan palkkio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Perusteeton etu (koodiarvo 359)? Tulolajilla ilmoitetaan aiheettomasti maksettu suoritus tai etu, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus on maksettu väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.
Erillistä Perusteeton etu -tulolajia käytetään vain, jos aiheettomasti maksettu suoritus havaitaan ennen ensimmäisen ilmoituksen lähettämistä, eikä tuloa ole aiemmin ilmoitettu muuna tulona tulorekisteriin. Jos perusteeton etu on aiemmin ilmoitettu virheellisesti esimeriksi Palkka yhteissumma -tulolajilla, tieto on korjattava oikeaksi käyttäen Palkka yhteissumma -tulolajia sekä sen yhteydessä annettavaa erillistä tietoa Perusteeton etu.
Perusteettomasta edusta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 359, perusteeton etu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Puhelinetu (koodiarvo 330)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisetu, joka syntyy, kun työnantaja maksaa työntekijän puhelinliittymän kulut vapaa-ajalla tapahtuvan yksityiskäytön osalta.
Puhelinetu voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu etu on ilmoitettava vähintään yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -lisätiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää puhelinedun. 
Jos puhelinetu ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Muu luotoisetu -tulolajilla ilmoitettaviin tuloihin. 
Puhelinedusta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 330, puhelinetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Päiväraha (koodiarvo 331)? Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta.
Tulolajilla ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Päiväraha voi olla
• ateriakorvaus
• kotimaan kokopäiväraha
• kotimaan osapäiväraha tai
• ulkomaan päiväraha.
Samoin tulolajilla ilmoitetaan seuraavat ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat edut:
• verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
• työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
• työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.
Tulolajilla ei ilmoiteta yömatkarahaa.
Kohtaan merkitään vain verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat määrät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Ateriakorvaukset merkitään kohtaan vain, jos niiden ilmoittamisessa ei ole käytetty omaa erillistä Ateriakorvaus-tulolajia.
Jos päivärahat tai muut kohdassa mainitut korvaukset on maksettu Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu maksettu lisä, jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.
Jos lievemmin perustein maksetuista korvauksista on sovittu työehtosopimuksella, korvaus ei ole eläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Näissä tilanteissa suorituksen maksaja ilmoittaa tulon tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu ja ilmoittaa samalla, mikä osuus suorituksesta on eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulolajin yhteydessä on annettava lisätiedot siitä, mitä eri päivärahoja yhteissumma sisältää.
Päivärahat eivät ole sosiaalivakuutusmaksun alaisia.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 331, päiväraha
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Pääomatuloa oleva suoritus (koodiarvo 332)? Tulolajilla ilmoitetaan suoritus, joka on saajalleen pääomatuloa. Tällainen on esimerkiksi työntekijälle tai osakkaalle maksettu korko, kuten palkkasaatavan korko tai pääomatuloa oleva takausprovisio.
Suoritukset ovat ennakonpidätyksen alaisia mutta eivät sosiaalivakuutusmaksun alaisia.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 332, pääomatuloa oleva suoritus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ravintoetu (koodiarvo 334)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisetu, joka syntyy, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä taikka järjestämällä työpaikkaruokailun.
Ravintoedun verotusarvo määräytyy Verohallinnon päätöksen mukaisena vuosittain vahvistettavana arvona.
Ravintoetu voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu etu on ilmoitettava vähintään yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -lisätiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun. 
Jos ravintoetu ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettaviin tuloihin. 
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto "Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä". Ravintoedun verotusarvo on tällöin ilmoitettava tulorekisteriin tulolajilla Ravintoetu. Muu luontoisetu -tulolajia ei voi käyttää.
Ravintoedusta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 334, ravintoetu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu) (koodiarvo 321)? Varsinainen työnantaja ilmoittaa tulolajilla sellaiset sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevat palkat yhteensä, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen.
Varsinaisen työnantajan antaman tiedon perusteella tuloa ei lueta tulonsaajalle verotuksessa tuloksi, mutta tieto tarvitaan, koska tulonsaajalle karttuu eläkettä maksetun tulon perusteella.
Tulolajia käytetään myös silloin, kun varsinainen työnantaja maksaa palkkaturvana maksettujen palkkojen perusteella työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.
Vaikka sijaismaksaja on maksanut palkan tulonsaajille, varsinainen työnantaja on vastuussa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta. Tämän vuoksi varsinaisen työnantajan on ilmoitettava sijaismaksajan maksamat palkat tulonsaajakohtaisesti käyttäen erityisesti sijaismaksajatilanteita varten tarkoitettuja niin sanottuja infotulolajeja.
Sijaismaksaja ilmoittaa tiedot omalta osaltaan tulorekisteriin käyttäen muita tulolajeja sekä ohjaustietoa ”Sijaismaksaja: Kyllä”. Sijaismaksajan tiedon perusteella tulo verotetaan tulonsaajalta. Tulonsaajalta perittävät maksut peritään ja maksetaan sijaismaksajan maksaman palkan perusteella. Sijaismaksaja ei pääsääntöisesti kuitenkaan maksa työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja, vaan niiden maksamisesta vastaa varsinainen työnantaja.
Sijaismaksajia voivat olla esimerkiksi ulosottovirastot, Kela, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, konkurssipesät ja takaajat.
Ilmoittamista on kuvattu tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.
Tulolajilla ilmoitettu tulo on työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 321, sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun (koodiarvo 322)? Varsinainen työnantaja ilmoittaa tulolajilla sellaiset työeläkevakuutusmaksujen perusteena olevat palkat yhteensä, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen mutta joista työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksun. 
Tulolajia käytetään myös silloin, kun varsinainen työnantaja maksaa palkkaturvana maksettujen palkkojen perusteella työnantajan työeläkevakuutusmaksun.
Sijaismaksajia voivat olla esimerkiksi ulosottovirastot, Kela, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, konkurssipesät ja takaajat.
Tulolajia käytetään vain silloin, jos maksettu tulo on ollut vain työeläkevakuutusmaksun alainen.
 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 322, sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun (koodiarvo 323)? Varsinainen työnantaja ilmoittaa tulolajilla sellaiset työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevat palkat yhteensä, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen mutta joista työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksun.
Tulolajia käytetään myös silloin, kun varsinainen työnantaja maksaa palkkaturvana maksettujen palkkojen perusteella työnantajan työttömyysvakuutusmaksun.
Sijaismaksajia voivat olla esimerkiksi ulosottovirastot, Kela, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, konkurssipesät ja takaajat.
Tulolajia käytetään vain silloin, jos maksettu tulo on ollut vain työttömyysvakuutusmaksun alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 323, sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun (koodiarvo 324)? Varsinainen työnantaja ilmoittaa tulolajilla sellaiset työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen perusteena olevat palkat yhteensä, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen mutta joista työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun.
Tulolajia käytetään myös silloin, kun varsinainen työnantaja maksaa palkkaturvana maksettujen palkkojen perusteella työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun.
Sijaismaksajia voivat olla esimerkiksi ulosottovirastot, Kela, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, konkurssipesät ja takaajat.
Tulolajia käytetään vain silloin, jos maksettu tulo on ollut vain työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 324, sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun (koodiarvo 325)? Varsinainen työnantaja ilmoittaa tulolajilla sellaiset sairausvakuutusmaksujen perusteena olevat palkat yhteensä, jotka sijaismaksaja on maksanut ja joista sijaismaksaja on toimittanut ennakonpidätyksen mutta joista työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun.
Tulolajia käytetään myös silloin, kun varsinainen työnantaja maksaa palkkaturvana maksettujen palkkojen perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksun.
Sijaismaksajia voivat olla esimerkiksi ulosottovirastot, Kela, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, konkurssipesät ja takaajat.
Tulolajia käytetään vain silloin, jos maksettu tulo on ollut vain sairausvakuutusmaksun alainen.
 
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 325, sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Sovittelijan kulukorvaus (koodiarvo 335)? Tulolajilla ilmoitetaan veronalainen kustannusten korvaus, joka maksetaan vapaaehtoiselle sovittelijalle sovittelusta aiheutuneista kustannuksista.
Sovittelijan kulukorvaus on veronalaista ansiotuloa, joka otetaan huomioon suorituksen saajan verotuksessa samansuuruisena vähennyksenä ilman suorituksen saajan esittämää eri selvitystä.
Kulukorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 335, sovittelijan kulukorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työkorvaus (koodiarvo 336)? Tulolajilla ilmoitetaan muussa kuin palvelussuhteessa tehdystä työstä maksettava tai maksettavaksi sovittu vastike, josta pitää toimittaa ennakonpidätys, jos saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, mutta josta ei pääsääntöisesti makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Työkorvausta voidaan maksaa ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle tai kuulumattomalle työn suorittajalle. Työkorvaus on veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Työkorvausta on esimerkiksi tukiperheelle maksettu korvaus.
Työkorvauksesta on annettava ilmoitus, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai jos maksajana on julkisten alojen eläkelain piiriin (JuEL) kuuluva suorituksen maksaja ja tulonsaaja on luonnollinen henkilö, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin mutta jolla ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta.
Koska ilmoitus tehdään aina, kun tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, saajana voi olla myös muu kuin luonnollinen henkilö, kuten yhdistys, osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.
Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetut työkorvaukset on ilmoitettava, jos maksaja on perinyt yritykseltä lähdeveron. Rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava aina riippumatta siitä, onko lähdeveroa peritty.
Työkorvauksesta ei pääsääntöisesti makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva työnantaja maksaa yksityishenkilön toimeksiantosopimuksen perusteella työeläkevakuutusmaksut, jos toimeksisaaja ei toimi yrittäjänä eli hänellä ei ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta. Lisäksi tulonsaaja maksaa työkorvauksesta työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun. Oletuksena tulolajissa on, ettei tulo ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.


https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 336, työkorvaus
Miten ilmoitetaan työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset? Jos palkkio tai muu suorituksen määrä on maksettu työkorvauksena, saajalla ei voi olla verovapaisiin kuluihin merkittäviä kustannusten korvauksia. 
Työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset lisätään tulon määrään yhtenä summana muun palkkion kanssa. Työkorvauksen yhteydessä maksetut kustannusten korvaukset eivät ole verovapaita. Jos veronalainen kilometrikorvaus maksetaan toimeksiantosuhteessa olevalle henkilölle tai yhteisölle, korvaus ilmoitetaan työkorvauksena eikä tulolajia Kilometrikorvaus (veronalainen) saa käyttää.
Työkorvauksen saaja voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Elinkeinotoiminnan harjoittaja vähentää kuitenkin matkakustannukset kirjanpidossaan.
Työkorvauksesta ei yleensä voi ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähentää työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia. Poikkeuksena ovat vain luonnollisille henkilöille työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, joista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos niiden perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Nämäkään korvaukset eivät ole verovapaita, joten ne ilmoitetaan työkorvauksen yhteissummassa.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisterin, tulolajit 336, työkorvaus, kustannusten korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työnantajakohtaisen sairauskassan maksama täydennyspäiväraha (koodiarvo 337)? Tulolajilla ilmoitetaan sairausajan palkka, jonka vakuutuskassalain mukainen sairauskassa maksaa työntekijälle.
Sairauskassan maksama tulo vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa ja on siten sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tulo on lisäksi ennakonpidätyksen alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 337, työnantajakohtaisen sairauskassan maksama täydennyspäiväraha
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työnantajan maksama eläke (koodiarvo 338)? Tulolajilla ilmoitetaan eläke, jonka työnantaja maksaa entiselle työntekijälleen tai tämän edunsaajalle aiemman palvelussuhteen perusteella.
Tulo on ennakonpidätyksen alainen. Työnantajan maksamasta eläkkeestä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 338, työnantajan maksama eläke
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka) (koodiarvo 339)? Tulolajilla ilmoitetaan osakkaalle palkkana maksettava osinko, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos.
Työpanokseen perustuvasta osingosta toimitetaan ennakonpidätys. Yhtiön osakkaalle jaettavasta osingosta ei makseta työeläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksua, vaikka osinko katsottaisiin työpanokseen perustuvaa osinkoa koskevien erityissäännösten perusteella verotuksessa palkaksi. Työpanokseen perustuvasta osingosta maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksu ja osingon määrä on työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 339, työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus) (koodiarvo 340)? Tulolajilla ilmoitetaan osakkaalle työkorvauksena maksettava osinko, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos.
Työpanokseen perustuvasta osingosta (työkorvausta) toimitetaan ennakonpidätys, ellei saaja ole ennakkoperintärekisterissä.  Suorituksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Tulo on kuitenkin työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun alainen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 340, työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (koodiarvo 341)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan työntekijälle kustantaman julkisen liikenteen henkilökohtaisen joukkoliikennelipun verovapaa osuus.
Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua tai vähennettävää määrää ei ole.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Luontoisetua ei synny. Työsuhdematkalipun verovapaa osuus -tulolajilla ilmoitetaan 300 euroa.

Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.
Verovapaasta osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 341, työsuhdematkalipun verovapaa osuus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (koodiarvo 342)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan työntekijälle kustantaman julkisen liikenteen henkilökohtaisen joukkoliikennelipun palkaksi katsottava osuus.
Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti.  Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole.
Työsuhdematkalipun palkaksi katsottava osuus ja verovapaa osuus on eriteltävä, koska ne vaikuttavat työntekijän kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyskelpoisuuteen.
Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.
Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.
Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus ilmoitetaan ainoastaan omalla tulolajillaan, eikä sitä lisätä Muu luontoisetu -tulolajiin etuihin.
Palkaksi katsottu osuus on ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 342, työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdeoptio (koodiarvo 343)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen option muodossa.
Työsuhdeoptiosta saatavasta edusta toimitetaan ennakonpidätys.
Työsuhdeoptio on tuloverotuksen kohteena optiota käytettäessä. Työsuhdeoptiosta ei mene sosiaalivakuutusmaksuja sitä käytettäessä.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 343, työsuhdeoptio
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta (koodiarvo 361)? Tulolajilla ilmoitetaan palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen option muodossa ja jossa työntekijältä peritty option merkintähinta option luovutusajankohtana on selvästi alhaisempi kuin osakkeen markkinahinta.
Tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Työsuhdeoptioetu ei ole optio-oikeutta luovutettaessa tuloverotuksen alaista eikä siitä määrätä työnantajan sairausvakuutusmaksua.
Käytettäessä optiota etu ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdeoptio.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 361, työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Urheilijarahastoon siirretty palkka (koodiarvo 350)? Tulolajilla ilmoitetaan urheilutulon siirtäminen urheilijarahastoon tulojen jaksottamista varten. Urheilijalla on oikeus siirtää osa urheilutulosta urheilijarahastoon. Rahastoinnista sovitaan urheilijan, työnantajan ja mahdollisesti sponsorin kesken.
Urheilutulo voi muodostua urheilijan palkasta tai palkkiosta. Tulolajilla ilmoitetaan vain rahastoon siirretty palkka. Siirto urheilurahastoon on tarkoitettu urheiluajan jälkeisen toimeentulon turvaamiseen.
Urheilijan palkasta maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksu rahastoon siirrettävän palkan osalta. Urheilija maksaa tulosta veroa vasta silloin, kun tulo maksetaan hänelle rahastosta. Rahastoitavasta palkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu vasta silloin, kun palkka maksetaan rahastosta urheilijalle.
Urheilutulon rahastointi ei vaikuta urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa eriteltyjen vakuutusmaksujen maksamiseen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 350, urheilijarahastoon siirretty palkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Urheilijarahastosta maksettu palkka (koodiarvo 351)? Tulolajilla ilmoitetaan urheilutulon nostaminen urheilijarahastosta urheilijalle. Rahasto toimittaa urheilijarahastosta nostettavasta urheilijan palkasta ja palkkiosta ennakonpidätyksen, kun urheilija nostaa suorituksen.
Rahastosta nostettavat erät on eriteltävä palkkoihin ja palkkioihin, sillä näihin kohdistuu verotuksessa erilaisia vähennyksiä. Tulolajilla ilmoitetaan vain rahastosta maksettu palkka. Rahastosta maksettu urheilijan palkkio ilmoitetaan työkorvauksena. Lisäksi tulonsaajan lisätiedon tyypiksi merkitään ”Urheilija”.
Rahastoitavasta palkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksu silloin, kun palkka maksetaan rahastosta urheilijalle. Työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan silloin, kun tulo rahastoidaan urheilijarahastoon.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 351, urheilijarahastosta maksettu palkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vakuutuspalkka (koodiarvo 352)? Tulolajilla ilmoitetaan laskennallinen palkka, joka olisi maksettava, jos ulkomailla tehtyä työtä vastaava työ tehtäisiin Suomessa. Vakuutuspalkkaa ulkomaantyössä käytetään sosiaalivakuuttamisessa maksujen ja etuuksien määräytymisen perusteena todellisen palkan sijaan.
Eri toimijoiden kesken on omat sääntönsä siitä, milloin määräytymisen perusteena käytetään vakuutuspalkkaa ja milloin todellista maksettua palkkaa.
Aiheeseen liittyvä tarkempi ohje löytyy Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeista: Vakuutuspalkka eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Oletuksena tulolajissa on, että se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. 
Jos vakuutuspalkka ei poikkeuksellisesti olisikaan jonkun tai joidenkin sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 352, vakuutuspalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Veronalainen kustannusten korvaus (koodiarvo 353)? Veronalaisilla kustannusten korvauksilla tarkoitetaan työn suorittajalle työtehtävien hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista maksettavaa veronalaista korvausta. Tulolajilla ilmoitetaan kaikkien sellaisten veronalaisten kustannusten korvausten yhteissumma, joita ei eritellä muilla tulolajeilla.
Kohdassa ilmoitetaan vain tulonsaajalle maksettuja välittömästi työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia, joita työnantaja ei ole lukenut mukaan palkan määrään toimittaessaan ennakonpidätystä.

Työnantaja voi korvata tulonsaajalle työstä välittömästi aiheutuneet kustannukset. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta, tarveaineista ja suoja-asujen hankkimisesta. Esimerkiksi rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta.

Työnantaja ei toimita veronalaisista kustannusten korvauksista ennakonpidätystä eikä maksa sosiaalivakuutusmaksuja.
Korvaukset ovat kuitenkin tulonsaajan veronalaista tuloa. Tulonsaajan pitää vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan.
Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja, niiden kustannuksia ei ilmoiteta, jos työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 353, veronalainen kustannusten korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yksityisen hoidon tuen kuntalisä (koodiarvo 354)? Tulolajilla ilmoitetaan kuntakohtainen yksityisen hoidon tuen osa. Kunta päättää kuntalisän maksamisesta ja sen määrästä.
Kela ja kunta voivat sopia kuntalisän maksamisesta Kelan kautta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä myönnetään lapsen huoltajalle, mutta tuki maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle tai yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajalle ja siitä toimitetaan ennakonpidätys Verohallinnon päätöksen mukaisesti.
Kunta ja Kela ilmoittavat maksamansa kuntalisän tällä tulolajilla sijaismaksajana. Kunta ja Kela eivät maksa sosiaalivakuutusmaksuja maksaessaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää.
Perhe vastaa työsopimussuhteisen hoitajan työnantajavelvoitteista ja sosiaalivakuutusmaksuista myös kuntalisän osalta. Perheen on ilmoitettava työsuhteisen lastenhoitajan saama kuntalisä Sijaismaksajan maksama palkka -tulolajilla, ja työnantaja maksaa tulosta sosiaalivakuutusmaksut. Perheen työnantajamaksut määräytyvät kyseisen tulolajin perustella.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 354, yksityisen hoidon tuen kuntalisä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yksityisen hoidon tuki (palkka) (koodiarvo 355)? Tulolajilla ilmoitetaan lastenhoidon tuki, jota maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle tai yksityiselle varhaiskasvatuksen tuottajalle, jos tämä hoitaa alle kouluikäistä lasta, joka ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa ja jolle ei ole varattu kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.
Kela myöntää yksityisen hoidon tuen lapsen huoltajalle, mutta tuki maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle tai yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajalle ja siitä toimitetaan ennakonpidätys Verohallinnon päätöksen mukaisesti.
Kela ilmoittaa tiedot tulolajilla sijaismaksajana niistä palkoista, jotka se on maksanut perheeseen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Kela toimii yksityisen hoidon tuessa sijaismaksajana eikä maksa yksityisen hoidon tuesta sosiaalivakuutusmaksuja.
Perhe vastaa työsopimussuhteisen hoitajan työnantajavelvoitteista ja sosiaalivakuutusmaksuista myös yksityisen hoidon tuen osalta. Perheen on ilmoitettava työsuhteisen lastenhoitajan saama palkaksi katsottu yksityisen hoidon tuki Sijaismaksajan maksama palkka -tulolajilla, ja työnantaja maksaa tulosta sosiaalivakuutusmaksut. Perheen työnantajamaksut määräytyvät kyseisen tulolajin perustella.
Jos perhe maksaa lastenhoitajalle lisäksi muuta tuloa, perheen kuukauden aikana maksamat muut suorituksen tulonsaajalle voidaan ilmoittaa samalla ilmoituksella, jolla sijaismaksajan palkat ilmoitetaan.
Ilmoittamista on kuvattu tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 355, yksityisen hoidon tuki (palkka)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yksityisen hoidon tuki (työkorvaus) (koodiarvo 356)? Tulolajilla ilmoitetaan korvaus, jota maksetaan perheen hankkimalle lastenhoitajalle tai yksityiselle varhaiskasvatuksen tuottajalle, jos tämä hoitaa alle kouluikäistä lasta, joka ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa ja jolle ei ole varattu kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Kela ilmoittaa maksamansa tulon tulolajilla.
Työkorvausta maksetaan muusta kuin palvelussuhteessa tehdystä työstä. Siitä pitää toimittaa ennakonpidätys, jos saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä.
Työkorvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Tulonsaaja maksaa työkorvauksesta työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksun.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 356, yksityisen hoidon tuki (työkorvaus)
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus (koodiarvo 357)? Tulolajilla ilmoitetaan kilometrikorvaus, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuvalle.
Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehty matka rinnastetaan työmatkaan silloinkin, kun suorituksen saaja ei ole palvelussuhteessa maksajaan eikä muutoin saa palkkaa työstä, johon matka liittyy. 
Tulolajilla ilmoitetaan vain tuloverolain (1535/1992) mukaiset verovapaat kilometrikorvaukset. Lainkohdan mukaan matkakustannusten korvauksesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa, on verovapaata tuloa matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.
Tulolajilla ilmoitetaan vain verovapaat määrät. Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaa kilometrikorvauksia enemmän kuin tuloverolaissa säädetään, ylimenevä osa ilmoitetaan työkorvauksena.
Korvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 357, yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha (koodiarvo 358)? Tulolajilla ilmoitetaan työmatkapäiväraha, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuvalle.
Kohdassa ilmoitetaan vain tuloverolain mukaiset verovapaat korvaukset. Lainkohdan mukaan matkakustannusten korvauksesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa, on verovapaata tuloa:
• päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa
• majoittumiskorvaus.
Tulolajilla ilmoitetaan vain verovapaat määrät. Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaan päivärahaa enemmän kuin tuloverolaissa säädetään, ylimenevä osa ilmoitetaan työkorvauksena.
Päivärahasta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 358, yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Autoedusta peritty korvaus (koodiarvo 401)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa autoedun verotusarvosta.
Autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa pienempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus on työntekijän veronalaista palkkaa. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Tällöinkin peritty korvaus on ilmoitettava. Tällöin on lisäksi ilmoitettava edun määrä Autoetu-tulolajilla.
Autoedun arvo ilmoitetaan täysimääräisenä Autoetu-tulolajilla. Autoedusta peritty korvaus -tulolajilla ilmoitetaan työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.
Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että suorituksen maksaja on perinyt tulonsaajalta luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää ole jäänyt lainkaan.
Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 401, autoedusta peritty korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ennakonpidätys (koodiarvo 402)? Tulolajilla ilmoitetaan ennakkoperintä, jossa suorituksen maksaja vähentää verovelvolliselle maksettavasta rahamäärästä ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun veron.

Ennakonpidätys voidaan ilmoittaa ilmoituksella yhteissummana, vaikka tulolajeja olisi ilmoitettu useita.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 402, ennakonpidätys
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Luottamushenkilömaksu (koodiarvo 403)? Tulolajilla ilmoitetaan maksu, joka voidaan periä puolueille tilitettäväksi kunnallisten luottamustoimihenkilöiden kokouspalkkioista.
Luottamushenkilömaksua voivat ilmoittaa vain kunta ja kuntayhtymä. Kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa luottamushenkilömaksun, joka on peritty kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetuista palkkiosta. Luottamushenkilölle maksettu palkkio ilmoitetaan Kokouspalkkio-, Luottamustoimipalkkio- tai Palkka yhteissumma -tulolajilla maksun perusteesta riippuen. 
Jos luottamushenkilönä toimiva tulonsaaja on maksanut itse luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle, maksua ei ilmoiteta tulorekisteriin. Puolue ilmoittaa maksun Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.
Maksua ei ilmoiteta, jos se on peritty muusta kuin kunnallisesta luottamustoimesta, esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen jäsenyydestä.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 403, luottamushenkilömaksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Lähdevero (koodiarvo 404)? Tulolajilla ilmoitetaan lopullinen rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta perittävä vero, jonka suorituksen maksaja on velvollinen perimään tulosta sen maksamisen yhteydessä.

Tulolajilla ilmoitetaan vain peritty ja Suomeen tilitetty lähdevero.

Lähdevero voidaan ilmoittaa ilmoituksella yhteissummana, vaikka tulolajeja olisi ilmoitettu useita.

Lähdevero ei sisällä työntekijän sairausvakuutusmaksua, vaan maksu peritään tarvittaessa erikseen. Tällöin työntekijän sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan erillisellä Työntekijän sairausvakuutusmaksu -tulolajilla. 

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 404, lähdevero
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Lähdeverovähennys (koodiarvo 405)? Tulolajilla ilmoitetaan rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä ennen lähdeveron perimistä tehtävä vähennys.
Lähdeveroa perittäessä vähennetään 510 euroa kuukaudessa sellaisen tulon yhteismäärästä, josta perittävä lähdevero on 35 %. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon yhteismäärästä vähennetään 17 euroa päivässä. Vähennys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin tulon määrä. Vähennyksen saaminen edellyttää, että verovelvollinen esittää suorituksen maksajalle lähdeverokortin, jossa on maininta vähennyksestä.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 405, lähdeverovähennys
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Maksettava palkka (koodiarvo 406)? Tulolajilla ilmoitetaan rahapalkka, joka maksetaan ennakonpidätyksen, työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen ja muiden vähennettävien erien vähentämisen jälkeen työntekijälle.
Muihin vähennettäviin eriin voivat kuulua esimerkiksi luontoiseduista työntekijältä perittävät maksut, työnantajan pidättämät työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenmaksut sekä ulosottomaksut.
Työnantajalle kuuluvia kulueriä, kuten työmatkoilta maksettavia hotellimaksuja, matkalippukuluja tai mahdollisia työterveydenhuollon maksuja, ei ilmoiteta Maksettava palkka -tulolajilla.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 406, maksettava palkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muista luontoiseduista peritty korvaus (koodiarvo 407)? Tulolajilla ilmoitetaan se osuus luontoisedun arvosta, jonka työntekijä maksaa itse.
Tulolajilla ilmoitetaan summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta.
Luontoisedun arvo ilmoitetaan täysimääräisenä omalla tulolajillaan. Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla ilmoitetaan työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.
Jos ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa, perittyä korvausta ei ilmoiteta Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla. Tällöin käytetään vain tietoa ”Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä”.
Työnantaja voi periä korvauksen luontoiseduista työntekijän nettopalkasta.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 407, muista luontoiseduista peritty korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Nettopalkasta vähennettävä muu erä (koodiarvo 408)? Tulolajilla ilmoitetaan erät, jotka suorituksen maksaja vähentää nettopalkasta ennen suorituksen maksamista tulonsaajalle.
Nettopalkasta voidaan vähentää suorituksia lain tai sopimuksen perusteella. Lain perusteella tehtäviä vähennyksiä ovat esimeriksi ulosmittaukset. Työnantaja voi kuitata omia saataviaan työntekijän palkasta. Työntekijän nettopalkasta voidaan vähentää maksuja, joiden perimisestä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Nettopalkasta vähennettäviä eriä ovat esimerkiksi työttömyyskassan ja ammattiyhdistysten jäsenmaksut sekä pysäköintihallimaksut.
Jos ulosmittaus on jo ilmoitettu erikseen, sitä ei ilmoiteta enää tällä tulolajilla yhteissummassa. 

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 408, nettopalkasta vähennettävä muu erä
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Nettopalkka (koodiarvo 409)? Tulolajilla ilmoitetaan palkka, josta on toimitettu ennakonpidätys ja maksettu työntekijän sosiaalivakuutusmaksut.
Nettopalkka on eri asia kuin työntekijälle maksettava palkka.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 409, nettopalkka
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen maksu (koodiarvo 410)? Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan osuus kollektiivisen lisäeläkkeen kattamiseksi maksettavasta lisäeläkevakuutuksen maksusta.
Maksu ilmoitetaan vain, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta lainkaan palkkatietoilmoituksella.
Kohdassa ilmoitetaan vain 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut. Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, häneltä perityt maksut ilmoitetaan vain Työntekijän työeläkevakuutusmaksu -kohdassa.
Maksut ilmoitetaan tässä kohdassa myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 410, työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen maksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen työntekijältä peritty osuus (koodiarvo 411)? Tulolajilla ilmoitetaan työntekijän osuus kollektiivisen lisäeläkkeen kattamiseksi maksettavasta lisäeläkevakuutuksen maksusta.
Maksu ilmoitetaan vain, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta lainkaan palkkatietoilmoituksella.
Kohdassa ilmoitetaan vain 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut. Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, häneltä perityt maksut ilmoitetaan vain Työntekijän työeläkevakuutusmaksut -kohdassa.
Maksut ilmoitetaan kohdassa myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 411, työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen työntekijältä peritty osuus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työntekijän sairausvakuutusmaksu (koodiarvo 412)? Tulolajilla ilmoitetaan sairausvakuutusmaksun osa, jolla työntekijä osallistuu työtulovakuutuksen rahoittamiseen.

Yleisesti verovelvollisella tulonsaajalla sairausvakuutusmaksu sisältyy aina ennakonpidätykseen, eikä yleisesti verovelvollisten osalta ilmoiteta erikseen työntekijän sairausvakuutusmaksua.

Rajoitetusti verovelvollisen sairausvakuutusmaksu on perittävä erikseen lähdeveron lisäksi, ellei rajoitetusti verovelvollinen ole hakeutunut verotusmenettelystä annetun lain mukaiseen verotukseen, jolloin sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätykseen tai ennakkoveroon.

Työntekijän sairausvakuutusmaksuun sisältyvät sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 412, työntekijän sairausvakuutusmaksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (koodiarvo 413)? Tulolajilla ilmoitetaan bruttopalkan perusteella määräytyvä työeläkevakuutusmaksu, jolla työntekijä osallistuu työeläkevakuutuksen rahoittamiseen.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksu vähennetään työntekijän nettopalkasta.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 413, työntekijän työeläkevakuutusmaksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (koodiarvo 414)? Tulolajilla ilmoitetaan bruttopalkan perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu, jolla työntekijä osallistuu työttömyysvakuutuksen rahoittamiseen.
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu vähennetään työntekijän nettopalkasta.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 414, työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (koodiarvo 415)? Tulolajilla ilmoitetaan luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa työsuhdematkalipun euromääräisestä arvosta.
Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole.
Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.
Työnantaja voi periä työsuhdematkalipun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 415, työsuhdematkalipusta peritty korvaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ulkomaille maksettu vero (koodiarvo 416)? Tulolajilla ilmoitetaan vero, esimerkiksi ennakonpidätys, jonka työnantaja on pidättänyt työntekijän palkasta ja maksanut työskentelyvaltioon. Ennakonpidätyksen pitää vastata mahdollisimman tarkoin lopullista veroa.

Yleisimmin kyseessä on tilanne, jossa suomalaisella työnantajalla on kiinteä toimipaikka ja työnantajavelvoitteet ulkomailla. Tiedolla on merkitystä, koska Suomella on asuinvaltiona velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus.

Tulolajilla ei ilmoiteta työntekijän mahdollisesti itse ulkomaille maksamaa veroa, vaan työntekijä ilmoittaa sen itse verotuksessaan.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 416, ulkomaille maksettu vero
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ulosmittaus (koodiarvo 417)? Tulolajilla ilmoitetaan perittäväksi tulleen velan maksamiseksi tehtävä pidätys. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotulosta.
Ulosmitattaessa velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten pitää kuitenkin jättää suojaosuus. 

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 417, ulosmittaus
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu (koodiarvo 418)? Tulolajilla ilmoitetaan lakisääteistä eläketurvaa täydentävän, tietylle henkilölle kohdistetun eläkevakuutuksen maksu. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu voi olla jatkuva tai kertaluonteinen.
Tulolajilla ilmoitetaan työntekijälle otetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Samoin ilmoitetaan myös sellaisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut, joka on otettu avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle tai sellaisen osakeyhtiön osakkaalle, joka ei ole työeläkevakuutettu.
Jos työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ylittävät 8 500 euroa, ne ovat veronalaista tuloa, josta maksetaan myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Jos maksut ylittävät 8 500 euroa vuodessa, suorituksen maksaja ilmoittaa ylimenevät maksut muina luontoisetuina.

Tulolajilla ilmoitetaan vain vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Jos työnantaja on maksanut työntekijän puolesta työntekijän pakollisia eläkevakuutusmaksuja, työttömyysvakuutusmaksuja ja työntekijän itsensä ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja, nämä ilmoitetaan Muu luontoisetu -tulolajilla.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 418, vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu
Missä tilanteessa käytetään tulolajia Vähennys ennen ennakonpidätystä (koodiarvo 419)? Tulolajilla ilmoitetaan työntekijän itsensä maksama, työn tekemisestä aiheutunut välitön kustannus, jonka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen osuuden määrittämistä. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa tulonsaajan maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Samoin tällaisia kustannuksia ovat myös työmatkoista aiheutuneet kustannukset, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita korvauksia palkan lisäksi.
Tulolajilla ilmoitetaan vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Vähennysten osuuden pitää sisältyä myös tulolajilla ilmoitettuun palkkaan.

Työntekijän on vaadittava vähennyksiä veroilmoituksessaan, ja vähennys on yleensä pienempi kuin ennakonpidätyksen yhteydessä.

https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, tulolaji, koodiarvo 419, vähennys ennen ennakonpidätystä
Miten korjaus tehdään tilanteessa, kun autoedusta on peritty liikaa korvausta, joka pitäisi hyvittää seuraavassa palkanmaksussa? Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja (ainoastaan työntekijämaksut, ennakonpidätys ja lähdevero voidaan ilmoittaa negatiivisina lukuina). Luontoiseduista perittyjä korvauksia ei siten voi ilmoittaa tulorekisteriin negatiivisina lukuina.
Jos tulonsaajalta on peritty korvausta liikaa, pääsääntöisesti seuraavalla palkanmaksukaudella peritään vähemmän ja tämä summa ilmoitetaan tulorekisteriin. Jos tämä ei ole enää mahdollista, esimerkiksi ei ole enää palkanmaksua tai luontoisetua, josta perittyä korvausta voitaisiin alentaa, maksaja palauttaa tulonsaajalle liikaa perimänsä korvauksen. Tulonsaajalle palautettu suoritus on ilmoitettava jollain palkan tulolajilla tulorekisteriin. Koska luontoisedusta peritty korvaus on nettomääräinen erä, tulisi tulonsaajalle maksettu suoritus brutottaa ja tehdä ilmoitus tämän mukaisesti. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/ tulorekisteri, korjaaminen, tulolaji, koodiarvo 401
Miten nettoennakoita pitäisi käsitellä tulorekisterissä? Kyseessä on siis nettoennakko, jota ei ole sidottu bruttopalkkaan. Nettoennakossa on kyse tulonsaajalle maksetusta palkkaennakosta. Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan tiedot maksetuista suorituksista on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Palkkaennakosta pitää toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut palkkaennakon maksupäivänä.
Kun ennakonpidätys on toimitettu ja sosiaalivakuutusmaksut maksettu, palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Ennakkoon maksettua tuloa ei saa ilmoittaa enää uudelleen tulorekisteriin varsinaisena palkanmaksupäivänä.
Verohallinnon voimassa oleva ohjeistus on jo ennen tulorekisteriä ollut, että ennakonpidätys on aina toimitettava silloin, kun suoritus – vaikka sitten palkkaennakkokin – on tulonsaajalle maksettu.
yleisohje tulorekisteri, työnantajan vippi, nettoennakko, palkkaennakko, ennakkopalkka
Miksi työntekijän sosiaalivakuutusmaksut pitää korjata takaisinperintäilmoituksella? Tulonsaajalle maksettu liikasuoritus (eli perusteeton etu) ei ole sosiaalivakuutusmaksun perusteena. Maksaja on siten perinyt tulonsaajalta liikaa työntekijämaksuja (työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja). Tämän vuoksi maksaja voi oikaista työntekijämaksujen määrän oikeaksi vastaamaan todellista työansiota jo perusteettomasta edusta antamallaan korvaavalla ilmoituksella. Käytännössä maksaja voi esimerkiksi palauttaa liikaa perimänsä työntekijämaksut tulonsaajalle.
Työntekijämaksujen oikaiseminen jo perusteettomasta edusta annetulla korvaavalla ilmoituksella on sosiaalivakuuttajien suosittelema toimintatapa. Lisäksi on syytä muistaa, että työntekijämaksujen oikaiseminen perusteettoman edun ilmoituksella on ainoa tapa toimia silloin, jos liikasuositus huomataan vasta maksuvuoden jälkeen.
Koska tiedossa on, että suurin osa suorituksen maksajista oikaisee työntekijämaksut vasta, kun tulo saadaan perittyä tulonsaajalta takaisin, tulorekisterin ohjeistuksessa on myös vaihtoehtoinen tapa toimia: Työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun oikaisu voidaan tehdä myös sillä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä, eli ilmoituksella, joka annetaan silloin, kun tulonsaaja on maksanut liikasuorituksen takaisin. Tämä on mahdollista vain, jos maksut oikaistaan saman kalenterivuoden aikana. Jos oikaisu tapahtuu kyseisen kalenterivuoden jälkeen, työntekijämaksujen oikaisu on tehtävä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan perusteeton etu.
Eli maksaja voi oikaista työntekijämaksut vasta takaisinperintäilmoituksella, ellei se halua oikaista maksuja jo perusteettoman edun ilmoituksella. Suosituksena kuitenkin on, että työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen oikaisu tehdään sillä ilmoituksella, jolla perusteeton etu ilmoitetaan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen tulorekisteri, perusteeton etu, bruttoperintä, takaisinperintä, työntekijämaksut, työntekijän sosiaalivakuutusmaksut, korjaaminen
Missä tilanteessa voidaan antaa useita Maksajan tyyppi -tietoja? Maksajan tyyppi -tietoja tarvitsevat eri tiedon käyttäjät, kuten Verohallinto ja työeläkelaitokset.
Tietoja voi olla voimassa useita samanaikaisesti, eikä niiden ilmoittamisen määrää ole teknisesti rajoitettu. Maksajan tyyppi -tiedot ovat pääsääntöisesti pakollisia tietoja, jos maksaja on tyypissä kuvattu toimija. Näin ollen tietoja voi ja pitää ilmoittaa samanaikaisesti niin monta, kuin maksajan tyypin kuvaaminen edellyttää.

Esimerkkitilanne 1.
Kotitalous voi toimia tilapäisenä työnantajana.

Esimerkkitilanne 2.
Ulkomaisena työnantajana pidetään Suomessa rajoitetusti verovelvollista luonnollista henkilöä, joten tällöin suorituksen maksaja voi olla kotitalous ja ulkomainen työnantaja sekä tilapäinen työnantaja. Tällainen tilanne voisi olla silloin, jos Espanjassa asuva rajoitetusti verovelvollinen henkilö palkkaa siivoojan kesämökilleen Suomessa.

Esimerkkitilanne 3.
Ulkomainen työnantaja, ulkomainen konserniyhtiö ja tilapäinen työnantaja.
Yleisohje tulorekisteri, maksajan tyyppi
Mitkä ovat sellaisia tulolajeja, joita voidaan korjata takautuvasti Perusteeton etu -tiedon avulla? Kaikki rahana maksetut, veronlaiset suoritukset voivat muuttua perusteettomiksi eduiksi, eli sellaiset tulot ja tulolajit, joissa tulonsaaja voi saada liikasuorituksen. Näin ollen esimerkiksi 400-sarjan tulosta vähennettävissä erissä ja muissa maksuissa ei luontevasti voi olla perusteetonta etua, kuten ennakonpidätyksessä tai ulosmittauksessa.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1-tietojen-korjaaminen-tulorekisterissä tulorekisteri, tulolajin korjaaminen, perusteeton etu
Mitkä tulolajit korjataan alkuperäiselle kaudelle ilman Perusteeton etu -tietoa? Sellaiset 300-sarjan tulolajit, jotka eivät ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettua tuloa, korjataan alkuperäiselle palkanmaksukaudelle ilmoittamalla oikea tulon määrä. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
a. Varsinaisen työnantajan ilmoittamat sijaismaksajan tulolajit (koodiarvot 321–325): Jos sijaismaksaja on maksanut tulonsaajalle liikasuorituksen, sijaismaksaja korjaa antamansa ilmoituksen ja merkitsee liikasuorituksen perusteettomaksi eduksi. Tällöin varsinaisen työnantajan on korjattava antamansa ilmoitus ja ilmoitettava oikea tulon määrä ilman Perusteeton etu -tietoa.
b. Luontoisedut ja muut kuin rahana annetut edut: (koodiarvot 301, 302, 304, 315, 317, 330, 334, 342): Luontoisedut eivät voi olla perusteetonta etua, koska tulonsaajalla on ollut etu käytössään eikä kyse ole maksamisen virheestä (liikasuoritus). Suoritus on voitu ilmoittaa virheellisenä tulorekisteriin, mutta etu on joka tapauksessa ollut tulonsaajalla oikean suuruisena käytössään. Ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella ilman Perusteeton etu -tietoa.
c. Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio (koodiarvo 312): Kyseessä ei ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettu tulo, joten suoritus ei voi olla liikasuoritusta. Suoritus ei voi myöskään olla perusteetonta etua. Jos tieto on ilmoitettu virheellisenä tulorekisteriin, tieto korjataan korvaavalla ilmoituksella ilmoittamalla tulon oikea määrä.
d. Vakuutuspalkka (352): Kyseessä ei ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettu tulo, joten suoritus ei voi olla liikasuoritusta. Suoritus ei voi myöskään olla perusteetonta etua. Jos tieto on ilmoitettu virheellisenä tulorekisteriin, tieto korjataan korvaavalla ilmoituksella ilmoittamalla tulon oikea määrä. 
e. Työsuhdeoptio (koodiarvo 343) on luonteeltaan suoritus, joka ei voi olla perusteetonta etua.
f. Verovapaat kustannusten korvaukset (koodiarvot 303, 311, 331, 357, 358): Jos tulonsaajalle maksetaan liikaa (määrä, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä vahvistetun rajan) kustannusten korvauksia, ilmoitus on korjattava korvaavalla menettelyllä merkitsemällä liikasuoritus veronalaiseksi tuloksi (esim. palkaksi, joka voi olla perusteetonta etua).
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1-tietojen-korjaaminen-tulorekisterissä tulorekisteri, tulolajin korjaaminen, perusteeton etu
Ilmoitetaanko tulorekisteriin jatkossa vain niiden henkilöiden tietoja, joille on maksettu suorituksia?  Ilmoittamisvelvollisuus syntyy maksutapahtumasta. Tulorekisteriin ilmoitetaan vain niiden henkilöiden tietoja, joille on maksettu suorituksia. Niin sanottua tyhjää ilmoitusta ei suositella, jos tulonsaajalle ei makseta suorituksia tai samalla ei ilmoiteta esimerkiksi poissaolotietoja, kansainväliseen työskentelyyn liittyviä oleskelujaksoja tai muita vastaavia tietoja.  tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen
Mikä merkitään palkanmaksukaudeksi kustannusten korvauksiin? Jos järjestelmässä, josta ilmoitukset lähetetään, ei normaalisti käytetä palkanmaksukausia esimerkiksi työkorvauksia ja kustannusten korvauksia ilmoitettaessa, palkanmaksukautena voidaan käyttää työkorvausten suorittamisen perusteena olevan ensimmäisen ja viimeisen työsuorituksen suorittamispäivää. Palkanmaksukausi voi olla myös yhden päivän pituinen, jos työsuoritus on kestänyt yhden päivän. Palkanmaksukaudeksi voidaan myös merkitä yrityksen normaali palkanmaksukausi. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan merkitä kuluva kalenterikuukausi. Vastaavasti kustannusten korvausten ilmoittamisessa voidaan käyttää yrityksen normaalia palkanmaksukautta tai kuluvaa kalenterikuukautta. Halutessaan maksaja voi ilmoittaa palkanmaksukaudeksi sen ajanjakson, jonka ajalta matkakustannusten korvaukset maksetaan.  yleisohje tulorekisteri, palkanmaksukausi, kustannusten korvaukset
Voiko ilmoittamisessa käyttää sellaista tulolajia, joka ei ole enää voimassa eli joka on poistettu käytöstä? Tulolajeja hallinnoidaan voimassaoloajoilla, ja järjestelmä tarkistaa automaattisesti tulolajien voimassaolon tietojen vastaanoton yhteydessä. Voit korjata annettua ilmoitusta, jos tulolaji on ollut maksupäivänä voimassa. Uudessa ilmoituksessa ei voi antaa tulolajia, joka ei ole enää voimassa.  yleisohje tulorekisteri, tulolajin voimassaolo
Voinko ilmoittaa palvelussuhdetietoja, kun maksan suorituksen yritykselle? Palvelussuhdetiedot on tarkoitettu luonnollisille henkilöille maksettuja suorituksia varten. Jos maksaja antaa esimerkiksi syntymäajan, etu- ja sukunimen sekä osan palvelussuhdetiedoista osakeyhtiölle tai muulle yhteisölle, maksaja ilmoittaa tulorekisteriin väärää tietoa. Tämä aiheuttaa turhaa selvittelyä, ja tiedon käyttäjät joutuvat kysymään lisätietoa maksajalta.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/ tulorekisteri, palvelussuhdetiedot
Yritys vaihtaa tilitoimistoa. Näkeekö uusi tilitoimisto tulorekisterissä ilmoitukset, jotka edellinen tilitoimisto on tehnyt asiakasyrityksen puolesta? Valtuutus koskee tietyn yrityksen tai henkilön tietoja. Uusi tilitoimisto, joka on valtuutettu tulorekisterissä käytössä olevilla valtuuskoodeilla, voi katsella valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia eli myös edellisen tilitoimiston tekemiä ilmoituksia.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, valtuutus, tilitoimiston vaihtuminen
Yritys vaihtaa tilitoimistoa. Voiko uusi tilitoimisto korjata edellisen tilitoimiston tekemiä ilmoituksia?  Valtuutetun tahon vaihtuminen ei vaikuta siihen, mitä tietoja uusi valtuutettu taho näkee.  Valtuuden päätyttyä valtuutettu ei näe enää yrityksen tietoja eikä antamiaan ilmoituksia.
Uusi tilitoimisto, joka on valtuutettu valtuuskoodilla Palkkatietojen ilmoittaminen, voi ylläpitää ja toimittaa valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia eli myös sellaisia, jotka ovat edellisen tilitoimiston tekemiä. Yrityksen ilmoittamat tiedot säilyvät tulorekisterissä 10 vuoden ajan tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Tietoja voidaan korjata niin kauan kuin niitä säilytetään tulorekisterissä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, valtuutus, tilitoimiston vaihtuminen, tietojen korjaaminen
Onnistuuko tietojen korjaaminen ilman ilmoitusviitettä? Ei onnistu. Korjaamista varten tarvitaan aina ilmoitusviite (joko maksajan oma tai tulorekisterin muodostama ilmoitusviite). Ilmoitusviitteen voi tarkistaa annetun ilmoituksen käsittelypalautteesta, jos ilmoitus on toimitettu teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Maksaja voi myös ladata uudelleen aineiston käsittelypalautteen sähköisestä asiointipalvelusta, jolloin maksaja saa kaikkien aineistossa toimitettujen ilmoitusten viitteet XML-muodossa. Lisäksi maksaja voi tarkistaa ilmoitusviitteet palkkatietoilmoituksista sähköisessä asiointipalvelussa.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1.4-miten-korjaus-kohdistetaan-oikeaan-ilmoitukseen? tulorekisteri, korjaaminen, ilmoitusviite
Mistä ilmoitusviitteen saa, jollei se ole tiedossa? Ilmoitusviitteen voi tarkistaa annetun ilmoituksen käsittelypalautteesta, jos ilmoitus on toimitettu teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Maksaja voi myös ladata uudelleen aineiston käsittelypalautteen sähköisestä asiointipalvelusta, jolloin maksaja saa kaikkien aineistossa toimitettujen ilmoitusten viitteet XML-muodossa. Lisäksi maksaja voi tarkistaa ilmoitusviitteet palkkatietoilmoituksista sähköisessä asiointipalvelussa.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#1.4-miten-korjaus-kohdistetaan-oikeaan-ilmoitukseen? tulorekisteri, korjaaminen, ilmoitusviite
Pitääkö yleishyödyllisen yhteisön antaa työnantajan erillisilmoitus, jos se on maksanut kuukauden aikana pelkästään kustannusten korvauksia? Säännöllinen työnantaja antaa työnantajan erillisilmoituksen joka kuukausi. Ei palkanmaksua -tieto on annettava vain, jos maksaja on rekisteröitynyt säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi.

Jos yhdistys on satunnainen työnantaja, työnantajan erillisilmoituksessa ilmoitetaan sairausvakuutusmaksun määrä vain niiltä kuukausilta, kun palkkoja on maksettu. Yhdistyksen on annettava palkkatietoilmoitus kustannusten korvauksista. Yhdistys ilmoittaa työnantajan erillisilmoituksella työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismääräksi 0 euroa. Säännöllinen ja satunnainen työnantaja ilmoittaa tällöin sairausvakuutusmaksun yhteismääräksi 0 euroa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/#4.3-työnantajan-sairausvakuutusmaksu-(yhteismäärä) tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus, 0-tieto, 0-ilmoitus, yleishyödyllinen yhteisö
Jos henkilön työsuhde päättyy kesken palkanmaksukauden, onko ilmoituksessa käytettävä poikkeavaa palkanmaksukautta vai voiko käyttää yrityksen normaalia palkanmaksukautta? Työsopimuslaissa (55/2001) on säädetty palkanmaksukaudesta ja palkanmaksukauden pituudesta. Lain mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Tulorekisteri ei tuo muutoksia esimerkiksi työsopimuslainsäädäntöön.
Tulorekisterin palkkatietoilmoituksen tietosisällön soveltamisohjeen teksti vastaa lain säännöksiä. Kyseisen ohjeen mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Aineistossa voi olla vain yksi palkanmaksukausi. Jos työntekijälle maksetun tulon palkanmaksukausi eroaa muiden samassa aineistossa olevien työntekijöiden palkanmaksukaudesta, hänen tulojen ilmoittamiseksi täytyy luoda oma aineisto.
Jos ohjeen kuvaama ilmoitustapa ei ole mahdollinen, voidaan palvelussuhdetiedot ilmoittaa käyttäen yrityksen normaalia palkanmaksukautta. Tällöin tiedon käyttäjä saattaa tiedustella erikseen palkanmaksukauden todellisia alku- ja loppupäiviä ja osa-aikaisten palkan jakautumista palvelussuhteiden kesken.
yleisohje tulorekisteri, palkanmaksukausi, päättyvä työsuhde 
Missä tilanteissa samana päivänä maksetut suoritukset pitää ilmoittaa eri aineistoissa? Tiettyjen tietoryhmien tietojen on oltava samat aineistossa. Jos tiedot eroavat, tiedot on ilmoitettava eri aineistoissa. Tämä koskee seuraavia tietoryhmiä:
• Aineiston yleistiedot
• Palkanmaksukausi
• Aineiston yhteyshenkilöt ja
• Maksajan tiedot.

Lisäksi tiedot on annettava omassa aineistossa, jos korvataan tai mitätöidään aiemmin annettu ilmoitus.

Näin ollen tiedot on annettava eri aineistoissa esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
- Aineiston muodostaja tai muodostusaika eroaa. Esimerkiksi saman päivän aikana samasta ohjelmasta on tehty useita maksuja samalle palkanmaksukaudelle ja ohjelma muodostaa aineiston maksun yhteydessä.
- Aineistossa on annettu maksajan aliorganisaation tunnisteen tyyppi. Ilmoituksessa voi olla vain yksi tietyn Aliorganisaation tunnisteen tyyppi -tiedon mukainen aliorganisaatio, kuten Kevan aliorganisaatio.
- Aineisto sisältää sijaismaksajan ja varsinaisen työnantajan ilmoituksia.
yleisohje tulorekisteri, aineisto
Tapaturmavakuuttajilla on ollut käytössään omia ammattikoodistoja, joilla tiedot on ilmoitettu heille. Käytetäänkö tulorekisteriaikana tapaturmavakuutusyhtiöiden omia koodistoja? Tulorekisterissä on käytössä oma Tilastokeskuksen ammattiluokitus -koodisto, joka poikkeaa Tilastokeskuksen ylläpitämästä virallisesta Ammattiluokitus 2010 -koodistosta.
Tulorekisterissä käytössä oleva koodisto löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta. Tulorekisteriaikana ammattien ilmoittamisessa käytetään ainoastaan Koodistot-dokumentissa esitettyjä koodistoja.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#12-ammattiluokka-tai-ammattinimikkeistö tulorekisteri, ammattiluokka, TK10, Tilastokeskuksen ammattiluokitus, ammattinimikkeistö
Pitääkö tulorekisteriin ilmoittaa yritysten laskuttamia käyttökorvauksia, jos yritykset toimivat toiminimellä?  Käyttökorvaukset ilmoitetaan tulolajeilla 313 Käyttökorvaus ansiotuloa ja 314 Käyttökorvaus pääomatuloa. Kyseiset tulolajit ovat pakollisia, erikseen ilmoitettavia tietoja.
Tulolajilla 313 Käyttökorvaus ansiotuloa on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava.
Tulolajilla ilmoitetaan yhtymän, yhteisön tai yhteenliittymän saamat käyttökorvaukset. Tulolajilla ilmoitetaan lisäksi rajoitetusti verovelvolliselle maksetut rojaltit. Jos rojalti eli käyttökorvaus on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, vaikka tulonsaaja olisikin ennakkoperintärekisterissä eikä suorituksesta olisi peritty lähdeveroa. 
Tulolajilla 314 Käyttökorvaus pääomatuloa ilmoitetaan kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava.
Tulolajit kuvataan tarkemmin ohjeessa Tulolajien ja tuloista vähennettävien erien selitteet.

Tulorekisterin käyttöönotto ei muuta yksityisen elinkeinonharjoittajan verotuksesta annettuja muita ohjeita tai ilmoituksia.
https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tulolajien-ja-tuloista-vahennettavien-erien-selitteet.pdf tulorekisteri, käyttökorvaus, yritys, toiminimi
Miten ilmoitetaan eri-ikäisille tulonsaajille (esim. 16-vuotiaalle ja 65-vuotiaalle) maksetut suoritukset siten, ettei suorituksesta peritä sosiaalivakuutusmaksuja? Maksaja ilmoittaa Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedolla (Ei vakuuttamisvelvollisuutta), ettei suorituksesta peritä tiettyjä maksuja.

Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon arvoja voi antaa useita samanaikaisesti. Tieto annetaan, jos tulonsaaja ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin tai hänen saamansa tulon osalta ei ole vakuuttamisvelvollisuutta. Tieto koskee tulonsaajaa, ei yksittäisiä tulolajeja.

Kysymyksen esimerkissä 16 vuotta täyttäneelle mutta alle 17-vuotiaalle tulonsaajalle ilmoitettaisiin seuraavat Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon arvot:
- 3 Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)
- 5 Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus).

Vastaavasti 65 vuotta täyttäneelle mutta alle 68-vuotiaalle ilmoitettaisiin seuraava Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon arvo:
- 5 Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus).
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64633/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-vakuuttamiseen-liittyv%C3%A4t-tiedot/#6-vakuuttamisen-poikkeustilanteet tulorekisteri, ei vakuuttamisvelvollisuutta, vakuuttamisen poikkeustilanne, alaikäinen, sosiaalivakuutusmaksut
Palkkatietoilmoituksen tietosisällön soveltamisohjeen mukaan kenttään Palkkauksen muoto -kenttään tulee arvo "Tuntipalkka", jos palkanmaksu perustuu tehtyihin tunteihin ja tuntihintaan.
Onko palkkauksen muoto tuntipalkka myös siinä tapauksessa, että palkanmaksu perustuu tehtyihin tunteihin ja kuukausipalkkaan, jonka perusteella on laskettu tuntihinta?
Palkkauksen muoto kuvaa tulonsaajan palkkauksen perustetta. Palkkaus voi perustua kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkaan. Palkkauksen muodoksi ilmoitetaan työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa sovittu palkkauksen muoto.
Palkkauksen muodot tulorekisterissä ovat:
Kuukausipalkka - Palkanmaksun perustana kuukausipalkka.
Tuntipalkka - Palkanmaksu perustuu tehtyihin tunteihin ja tuntihintaan.
Urakkapalkka - Suorituspalkka, joka maksetaan ennalta sovitun työkokonaisuuden suorittamisen perusteella.

Palkkauksen muodoksi voi valita useita vaihtoehtoja, jos ilmoitettava palkka sisältää erilaisia palkkauksen muotoja.
Kysymyksessä esitetyssä tilanteessa maksajalla on kuukausipalkka, jonka perusteella on laskettu tuntihinta. Tällöin palkkauksen muotona voidaan käyttää kuukausipalkkaa. Jos tulonsaajalla olisi sekä kuukausi- että tuntiperusteinen palkkauksen muoto, voitaisiin kummankin osalta ilmoittaa tiedot erikseen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#9-palkkauksen-muoto tulorekisteri, palkkauksen muoto, tuntipalkka, kuukausipalkka
Saako tulorekisteriin ilmoittaa nolla-ansioita eli tietoja henkilöistä, joille ei makseta mitään suorituksia?  Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa esimerkiksi pelkkiä poissaolo-, oleskelu-, työskentely- tai palvelussuhdetietoja ilman palkanmaksua. Turhia, ns. tyhjiä ilmoituksia ei saa antaa. yleisohje tulorekisteri, 0-ansiot
Vuonna 2019 huomataan, että vuodelta 2018 on jäänyt maksamatta tuloa, esimerkiksi ylityökorvaus tai taannehtiva palkankorotus, joka sitten maksetaan vuoden 2019 puolella. Miten tässä tilanteessa toimitaan ja ilmoitetaanko nämä tulot vuonna 2019 tulorekisteriin? Kyllä ilmoitetaan. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tapahtuu reaaliaikaisesti eli pääsäännön mukaan viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Ilmoitusvelvollisuus koskee 1.1.2019 jälkeen maksettuja palkka- ja ansiotuloja.
Esimerkissä mainittu ylityökorvaus tai taannehtiva palkankorotus on maksettu vuonna 2019, joten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Ilmoituksessa oleville tulolajeille voidaan kullekin antaa ansaintakaudeksi yksilöllinen aika, jolta tulo on kertynyt (esim. vuodelta 2018). Ansaintakauden ilmoittaminen on suositeltavaa.
yleisohje tulorekisteri, ansaintajakso, ansaintakausi
Mitä tapahtuu, jos yritys antaa kaksi työnantajan erillisilmoitusta samalta kuukaudelta? Verohallinto voi pyytää korjaamaan tai mitätöimään annetun ilmoituksen ja ilmoittamaan kahdella eri työnantajan erillisilmoituksella ilmoitetut tiedot vain yhdellä työnantajan erillisilmoituksella.
Vastaavalla tavalla maksajaa voidaan pyytää korjaamaan tiedot, jos maksaja on ilmoittanut Ei palkanmaksua -tiedon sairausvakuutusmaksun 0-tiedon sijasta, kun on maksettu pelkkiä kustannusten korvauksia kalenterikuukauden aikana.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63595/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6nantajan-erillisilmoitus/ tulorekisteri, työnantajan erillisilmoitus
Asiakasyrityksen aineistossa on virheellinen maksupäivä. Tehdäänkö korjaus aineiston ilmoitusviitteellä?  Korjaamista varten tarvitaan aina ilmoitusviite. Maksaja voi poistaa antamansa aineiston kokonaan tai yksittäisen ilmoituksen, jos se on ollut virheellinen. Kukin aineisto saa oman aineistoviitteen. Lisäksi kullakin aineistossa olevalla ilmoituksella on oma, yksilöllinen ilmoitusviite.
Maksupäivän korjaaminen edellyttää tietojen mitätöimistä. Maksaja voi mitätöidä koko aineiston käyttämällä joko tulorekisterin muodostamaa aineistoviitettä tai maksajan omaa aineistoviitettä. Teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta mitätöidessä käytetään koodiarvoa 109, jos koko aineisto mitätöidään.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#5-tietojen-mitätöinti tulorekisteri, aineiston mitätöinti
Voiko maksupäivän korjata sähköisessä asiointipalvelussa massana koko aineistossa vai täytyykö korjata yhden tulonsaajan tiedot kerrallaan? Maksupäivän korjaamista ei voi korjata ns. massatoiminnolla sähköisessä asiointipalvelussa. Maksaja voi poistaa koko antamansa aineiston. Sen jälkeen maksajan pitää antaa aineisto uudelleen oikeilla tiedoilla. Latauspalvelussa tai teknisen rajapinnan kautta voi antaa koko aineiston kerralla, mutta sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella uudet ilmoitukset annetaan yksi kerrallaan.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#5-tietojen-mitätöinti tulorekisteri, aineiston mitätöinti, massakorjaus
Suoritus on maksettu ja ilmoitettu virheellisesti voittopalkkiona, vaikka sen olisi pitänyt olla vuosilomakorvausta. Miten tiedot ja työntekijämaksut korjataan? Alkuperäinen ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella, jossa tulolaji muutetaan oikeaksi. Sosiaalivakuutusmaksujen tiedot päivittyvät samalla oikean tulolajin ohjaussääntöjen mukaisesti. Jos tulonsaajalta ei peritty alkuperäisessä maksussa työntekijämaksuja, niitä ei voi ilmoittaa korvaavalla ilmoituksella. Maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tulonsaajalta perimänsä summan sillä palkkatietoilmoituksella, jolla puuttuvat sosiaalivakuutusmaksut on peritty.
Joissain tilanteissa laki rajoittaa työnantajaa perimästä liian pienenä perittyjä maksuja tulonsaajalta myöhemmissä palkanmaksuissa. Esimerkiksi jos työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksu on ilmeisen virheen vuoksi jäänyt palkanmaksun yhteydessä pidättämättä, työnantaja voi periä pidättämättä jääneen maksun kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä mutta ei enää sen jälkeen.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#2-virheellisten-tietojen-korjaaminen tulorekisteri, tulolajin korjaaminen, työntekijämaksut 
Miten ilmoitus korjataan, jos alkuperäisessä ilmoituksessa on ilmoitettu Perusteeton etu -tulolaji ja korjauksen yhteydessä pitäisi ilmoittaa vielä muu perusteeton etu?  Perusteeton etu -tulolajia käytetään silloin, kun liikasuoritus huomataan ennen ilmoituksen lähettämistä. Tulolajiin kytkettävä Perusteeton etu -tieto annetaan silloin, kun perusteetta maksettu liikasuoritus on jo ehditty ilmoittaa tulorekisteriin muuna tulona.
Maksaja voi ilmoittaa samalla ilmoituksella useita perusteettomia etuja. Korvaavalla ilmoituksella ilmoitetaan siten alkuperäisellä ilmoituksella annettu Perusteeton etu -tulolaji, ja tämän lisäksi korvaavalla ilmoituksella voidaan korjata jokin toinen liikasuoritus perusteettomaksi eduksi, esimerkiksi Aikapalkka - Perusteeton etu.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen tulorekisteri, perusteeton etu, tietojen korjaaminen
Voiko samalle tulonsaajalle antaa useita ilmoituksia päivässä? Samalle tulonsaajalle voi antaa useita ilmoituksia päivässä, määrää ei ole rajoitettu. yleisohje tulorekisteri, samana päivänä useita ilmoituksia
Mitä tarkoittaa, että tiedot on ilmoitettava heti maksun jälkeen? Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Jos maksupäivä on ollut 15. päivänä, eräpäivä tietojen ilmoittamiselle on viimeistään 20. päivänä. Samassa aineistossa voi ilmoittaa vain saman maksupäivän ja palkanmaksukauden ilmoituksia. Suorituksen maksaminen luo ilmoitusvelvollisuuden, joten jos palkkaa maksetaan neljä kertaa kuukaudessa, myös palkkatietoilmoitus pitää antaa neljää kertaa kuukauden aikana.
Maksaja ei voi ilmoittaa tietoja tulorekisteriin kerran kuukaudessa, jos eri maksupäiviä kuukauden aikana on ollut enemmän kuin yksi. Koska tiedot on ilmoitettava maksupäivän mukaan tulorekisteriin, maksaja ei voi myöskään koota viiden päivän sisällä maksettuja suorituksia samaan ilmoitukseen ja aineistoon.
yleisohje tulorekisteri, ilmoittamisen määräaika
Jos kuukauden ensimmäisellä palkanmaksukaudella TyEL-vakuutuksen alaraja ei ylity, mutta toisella palkanmaksukaudella raja ylittyy, miten tiedot ilmoitetaan ja korjataan tulorekisteriin? Esimerkkitapauksessa on korjattava Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedot mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus, minkä jälkeen on annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.
Jos tulonsaajan vakuuttamisvelvollisuus on ilmoitettu virheellisesti tai olosuhde myöhemmin muuttuu, tiedot on korjattava mitätöimällä aiemmin annettu ilmoitus ja antamalla uusi ilmoitus. Tässä tapauksessa uusi ilmoitus täytyy siis antaa myös ensimmäiseltä palkanmaksukaudelta, koska olosuhde on muuttunut eikä aiemmin annettu Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tieto enää ole oikea.
Tulorekisteritietojen täytyy vastata todellisuutta, joten palkkatietoilmoitukset on tehtävä todellisten maksupäivien mukaisesti. Jos ensimmäisen palkanmaksukauden työntekijän osuus työeläkevakuutusmaksusta veloitetaan toisella palkanmaksukaudella, myös ilmoitus kohdistetaan toiselle palkanmaksukaudelle. Ensimmäisen palkanmaksukauden ilmoitus täytyy mitätöidä, minkä jälkeen ilmoitetaan uudella ilmoituksella muuttunut vakuuttamistieto (tieto työeläkevakuutuksesta, yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero). Jos tulonsaajalta ei ole peritty työntekijämaksuja, niitä ei ilmoiteta. Toisen palkanmaksukauden palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan koko peritty työeläkevakuutusmaksu (ja mahdollinen työttömyysvakuutusmaksu) toteutuneen mukaisesti. Yksi ilmoitus riittää.
Ilmoitus on korjattava mitätöimällä aina silloin, kun Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tieto muuttuu. Menettelyllä varmistetaan, että tiedon käyttäjä saa tiedon muuttuneista tiedoista.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#6-tietojen-korjaaminen-mitätöimällä-aiemmin-annettu-ilmoitus tulorekisteri, TyEL-rajan ylittyminen kesken kuukauden
Miten kunta ilmoittaa tiedot, kun se toimii vaikeavammaisen henkilön asiamiehenä ja sijaismaksajana? Sijaismaksajana toimiva kunta ilmoittaa tiedot avustajille maksetuista suorituksista tulorekisteriin. Kunta ilmoittaa tiedot palkkatietoilmoituksella kunnan oikealla Y-tunnuksella viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Sijaismaksajana toimiva kunta ilmoittaa maksamansa suoritukset käyttämällä palkkatietoilmoituksen tulolajeja (sijaismaksajalla on käytössään kaikki muut tulorekisterin tulolajit paitsi varsinaiselle työnantajalle tarkoitetut ns. infotulolajit, koodiarvot 321–325).

Jos kunta toimii antaa palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoituksen varsinaisen työnantajan puolesta (hänen asiamiehenään valtuutuksen perusteella), kunta antaa ilmoitukset palkanmaksukuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Kunta käyttää palkkatietoilmoituksissa varsinaiselle työnantajalle sijaismaksajatilanteisiin tarkoitettuja tulolajeja (koodiarvot 321–325). Jos varsinainen työnantaja on lisäksi maksanut itse tulonsaajalle suorituksia, myös ne pitää ilmoittaa sijaismaksajan maksamien suoritusten lisäksi. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että varsinaisen työnantajan maksamien suoritusten ilmoittamisen määräaika on pääsääntöisesti viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Näiden tulojen ilmoittamiseen käytetään ns. normaaleja tulolajeja.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/#2.2-kunta-sijaismaksajana-(henkilökohtainen-avustaja-ja-avustettava) tulorekisteri, sijaismaksaja, kunta vaikeavammaisen asiamiehenä
Miten tulorekisteriin ilmoitetaan sijaismaksajan maksamat verottomat kustannusten korvaukset?  Sijaismaksajalla on käytössään kaikki muut tulorekisterin tulolajit paitsi varsinaiselle työnantajalle tarkoitetut ns. infotulolajit, koodiarvot 321–325. Näin ollen sijaismaksaja ilmoittaa maksamansa verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat tulolajeilla 311 Kilometrikorvaus (verovapaa) ja 331 Päiväraha.
Varsinainen työnantaja ilmoittaa vain itse maksamansa kustannusten korvaukset sekä sijaismaksajan maksamat palkat palkkatietoilmoituksella jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Sijaismaksajan maksamia kustannusten korvauksia ei ilmoiteta varsinaisen työnantajan tulolajeilla (koodiarvot 321–325), koska verovapaat kustannusten korvaukset eivät ole sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/#1-yleistä-sijaismaksajatilanteista tulorekisteri, sijaismaksaja, kustannusten korvaus
Miten sellainen kunta tunnistautuu tulorekisteriin, joka hoitaa myös kahden naapurikunnan palkanlaskennan (kunta X hoitaa kunta A:n ja kunta B:n palkanlaskennan)? Kunta X:n palkanlaskenta (kunnan Y-tunnus) on valtuutettu toimimaan tulorekisterissä kunta A:n ja kunta B:n puolesta. Valtuutus tehdään Katso-palvelussa (ei Suomi.fi-valtuuksissa). Valtuutuskoodi on Palkkatietojen ilmoittaminen. Ilmoittaminen edellyttää siten valtuuttamista. Tulorekisteriin voi tunnistautua verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Katso-tunnisteita ei voi käyttää tunnistautumiseen. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/suorituksen-maksajat/valtuutus/ tulorekisteri, valtuutus, kunta
Milloin varsinaisen työnantajan täytyy antaa ilmoitukset tulorekisteriin, jos palkan maksaa sijaismaksaja? Varsinaisen työnantajan pitää antaa tulorekisteriin palkkatietoilmoitus sekä työnantajan erillisilmoitus palkanmaksukuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos varsinainen työnantaja on maksanut itse tulonsaajalle suorituksia, myös ne pitää ilmoittaa sijaismaksajan maksamien suoritusten lisäksi. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että varsinaisen työnantajan maksamien suoritusten ilmoittamisen määräaika on pääsääntöisesti viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/#1-yleistä-sijaismaksajatilanteista tulorekisteri, sijaismaksaja, ilmoittamisen määräaika
Jos sijaismaksaja maksaa työkorvausta tai kustannusten korvausta tulonsaajalle, täytyykö varsinaisen työnantajan antaa oma ilmoitus? Varsinainen työnantaja antaa palkkatietoilmoituksen sijaismaksajan maksamista sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevista palkoista ja työansioista. Varsinaisen työnantajan pitää antaa sijaismaksajan tai itse maksamiensa palkkojen ja kustannusten korvauksien perusteella palkkatietoilmoituksen lisäksi myös työnantajan erillisilmoitus.
Jos varsinainen työnantaja on säännöllinen työnantaja, työnantajan erillisilmoitus on annettava aina. Jos varsinainen työnantaja on satunnainen työnantaja eikä maksa itse palkkoja, työnantajan erillisilmoitusta ei tarvitse antaa tilanteessa, jossa sijaismaksaja maksaa pelkästään työkorvausta. Satunnaisten ja säännöllisen työnantajan pitää kuitenkin antaa tulorekisteriin työnantajan erillisilmoitus, jos sijaismaksaja on maksanut kustannusten korvauksia. Tällöin sairausvakuutusmaksun määräksi ilmoitetaan 0 euroa.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65138/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-sijaismaksajan-maksamat-suoritukset/#1-yleistä-sijaismaksajatilanteista tulorekisteri, sijaismaksaja, varsinaisen työnantajan ilmoitus, työkorvaus, kustannusten korvaus
Missä tilanteessa ilmoitetaan tieto "Palvelusuhteessa: Kyllä" ja missä tilanteessa "Palvelussuhteessa: Ei"? Palvelussuhde on työnantajan ja työntekijän välinen oikeussuhde. Palkkahallinnon sanaston mukaan palvelussuhteita ovat sekä työsuhteet että virkasuhteet. Julkisten alojen eläkelaissa (JuEL) palvelussuhteen käsite on laajempi: JuEL:n mukaisia palvelussuhteita ovat työ- ja virkasuhteiden lisäksi myös toimeksiannot, luottamustoimet ja -tehtävät sekä omaishoitajan ja perhehoitajan kanssa tehdyt sopimukset. Palvelussuhteena ilmoitetaan tulorekisteriin myös sellainen epätyypillinen tai lyhytaikainen työsuhde, josta ei ole välttämättä tehty kirjallista työsopimusta, esimerkiksi lastenhoitajan tai remonttimiehen palkkaaminen.
 
Palvelussuhteessa: kyllä/ei. Kyllä-tiedon perusteella tiedon käyttäjä saa tiedon, että tulonsaaja on palvelussuhteessa organisaatioon, johon työ on tehty. Ei-tieto valitaan, jos tulonsaajalle maksetaan palkanmaksukaudelta suorituksia, jotka perustuvat muuhun sopimukseen kuin palvelussuhteeseen. Ei-tiedolla maksaja siis ilmoittaa, että tulonsaaja ei ole palvelussuhteessa maksajan organisaatioon.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#2-palvelussuhde tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteessa
Missä tilanteessa ilmoitetaan palvelusuhteeseen sovellettava työehtosopimus?   Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen kanssa ehdoista, joita palvelussuhteissa on noudatettava.
 
Tulorekisterissä sovellettava työehtosopimuskoodisto perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään rekisteriin yleissitovista ja normaalisitovista työehtosopimuksista. Työehtosopimus on yleissitova eli valtakunnallinen, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on vähintään puolet alan työvoimasta.
 
Palvelussuhteeseen sovellettava työehtosopimus valitaan arvolistalta. Jos sovellettava työehtosopimus ei löydy arvolistalta, merkitään kohtaan koodiarvo 194 Muu työehtosopimus. Jos alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta, valitaan koodiarvo 195 Alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#3-palvelussuhteeseen-sovellettava-työehtosopimus tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, sovellettava työehtosopimus
Missä tilanteessa ilmoitetaan Tulonsaajan toimipaikka -tieto?  Tulonsaajan toimipaikka on se paikka, jossa tulonsaaja työskentelee ja jossa tulonsaajan varsinainen työpaikka sijaitsee. Suorituksen maksaja ilmoittaa toimipaikan, jossa tulonsaaja pääsääntöisesti työskentelee. Jos tulonsaaja työskentelee useammassa toimipaikassa, ilmoitetaan sen toimipaikan nimi, jossa hän on työskennellyt eniten.
 
Toimipaikasta voidaan ilmoittaa joko 9-numeroinen toimipaikkatunnus (toimipaikkakoodi) tai osoite. Maksaja saa toimipaikkatunnuksen Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Suositus on, että toimipaikkatunnuksen lisäksi ilmoitetaan myös tulonsaajan toimipaikan osoite.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#4-tulonsaajan-toimipaikka tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, tulonsaajan toimipaikka
Missä tilanteessa ilmoitetaan Palvelussuhteen tyyppi -tieto?  Palvelussuhteen tyyppi kuvaa sitä, onko tulonsaajan palvelussuhde kokoaikainen vai osa-aikainen.
Palvelussuhteen tyypiksi valitaan jokin seuraavista:
 • Kokoaikainen, kun työntekijän työaika on alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika. Useimmiten tästä enimmäistyöajasta on sovittu työehtosopimuksessa. Jos palvelussuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, katsotaan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan olevan työaikalain mukainen enimmäistyöaika eli 40 tuntia viikossa.
 • Osa-aikainen, kun työntekijän työaika on lyhyempi kuin enimmäistyöaika, josta on sovittu joko alalla sovellettavassa työehtosopimuksessa (kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika) tai työaikalaissa (40 tuntia viikossa).
 • Tietoa ei ole saatavilla, kun tietoa kokoaikaisuudesta tai osa-aikaisuudesta ei ole saatavilla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#5-palvelussuhteen-tyyppi tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen tyyppi
Missä tilanteessa ilmoitetaan Palvelussuhteen kesto -tieto?   Palvelussuhteen kesto kuvaa sitä, onko tulonsaajan palvelussuhde voimassa toistaiseksi vai määräajan.
Palvelussuhteen kestoksi valitaan jompikumpi seuraavista:
 • Toistaiseksi voimassa oleva, jos palvelussuhteen päättymispäivää ei ole sovittu työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa
 • Määräaikainen, jos päättymispäivä on sovittu työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa. Palvelussuhteen kestoksi ilmoitetaan määräaikainen myös silloin, jos palvelussuhde on rajattu kestämään tietyn työtehtävän suorittamisen ajan.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#6-palvelussuhteen-kesto tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen kesto
Missä tilanteessa ilmoitetaan Osa-aikaisuuden prosentti -tieto?  Osa-aikatyö on työtä, jossa työntekijän työaika on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Osa-aikaisuuden prosentti on määrä, jonka henkilö työskentelee verrattuna alalla sovellettavaan kokoaikaisen henkilön työaikaan. Osa-aikatyö voi johtua esimerkiksi työsopimuksen luonteesta, lomauttamisesta, osittaisesta hoitovapaasta tai osa-aikaeläkkeestä.
 
Osa-aikaisuuden prosenttina ilmoitetaan se työaika, josta on sovittu työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa. Jos tulonsaajan palvelussuhde on osa-aikainen, kohtaan merkitään prosenttiosuus, jonka osa-aikainen työntekijä on töissä verrattuna alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännölliseen työaikaan, esimerkiksi 75 % tai 50 %.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#7-osa-aikaisuuden-prosentti tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, osa-aikaisuuden prosentti
Missä tilanteessa ilmoitetaan Säännöllinen sovittu viikkotyöaika -tieto?  Säännöllisenä sovittuna viikkotyöaikana ilmoitetaan se tuntimäärä, josta on sovittu työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa ja jonka verran tulonsaaja työskentelee joka viikko. Silloin kun viikkotyöaika vaihtelee, ei tässä kohdassa ilmoiteta mitään.
Tulonsaajan säännöllinen viikkotyöaika voi vaihdella sovellettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Työaika voidaan esimerkiksi järjestää keskimäärin tietyn kestoisena enintään 52 viikon pituisen ajanjakson aikana.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#8-säännöllinen-sovittu-viikkotyöaika tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, säännöllinen sovittu viikkotyöaika
Missä tilanteessa ilmoitetaan Palkkauksen muoto -tieto?  Palkkauksen muoto kuvaa tulonsaajan palkkauksen perustetta. Palkkaus voi perustua kuukausipalkkaan, tuntipalkkaan tai urakkapalkkaan. Samaan palvelussuhteeseen voi sisältyä useampi eri palkkauksen muoto. Palkkauksen muodoksi ilmoitetaan työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa sovittu palkkauksen muoto.
Palkkauksen muodoksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
 • Kuukausipalkka, kun palkanmaksun perustana on kuukausipalkka.
 • Tuntipalkka, kun palkanmaksu perustuu tehtyihin tunteihin ja tuntihintaan.
 • Urakkapalkka, kun kyseessä on suorituspalkka, joka maksetaan ennalta sovitun työkokonaisuuden suorittamisen perusteella. Urakkapalkka valitaan myös silloin, jos palkkaan sisältyy provisiopalkkaa tai muuta suoritukseen perustuvaa palkkaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#9-palkkauksen-muoto tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palkkauksen muoto
Missä tilanteessa ilmoitetaan Palvelussuhteen voimassaolo -tieto?  Palvelussuhteen voimassaolo tarkoittaa aikaa palvelussuhteen alkupäivästä sen loppupäivään. Voimassaolon voi ilmoittaa työ- tai virkasuhteesta sekä JuEL:n mukaisista muista palvelussuhteen lajeista (toimeksiannot, luottamustoimet ja -tehtävät sekä omaishoitaja- ja perhehoitajasopimukset). Tulorekisterin tiedon käyttäjät selvittävät tämän tiedon avulla esimerkiksi tulonsaajan oikeutta etuuteen. Jos palvelussuhteen voimassaolo on ilmoitettu tulorekisteriin, ei tietoa pyydetä enää erikseen maksajalta.
 
JuEL:n mukaan vakuutetuissa palvelussuhteissa sekä Suomen Pankin palvelussuhteissa palvelussuhteen voimassaolon ilmoittaminen on pakollista. Muissa tapauksissa palvelussuhteen voimassaolo on täydentävä tieto.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10-palvelussuhteen-voimassaolo tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen voimassaolo
Missä tilanteessa ilmoitetaan Palvelussuhteen päättymisen syy -tieto?  Jos tulonsaajan palvelussuhde on päättymässä tai päättynyt, ilmoitetaan palvelussuhteen päättymisen syy. Palvelussuhteen päättymisen syy ilmoitetaan valitun koodiston mukaan.
 
Kevan koodisto on Kevan ylläpitämä eläketurvakohtainen koodisto, jossa on yksi päättymisen syykoodi kutakin eläketurvaa kohti. Eri eläketurvien koodistot ovat Kevan verkkosivuilla (keva.fi).
Suomen Pankin koodisto on Suomen Pankin ylläpitämä koodisto.
Tulorekisterin koodisto on tulorekisterin ylläpitämä koodisto. Tämä koodisto on kaikkien suoritusten maksajien käytettävissä.


https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10.1-palvelussuhteen-alku--ja-loppupäivä tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen päättymisen syy
Missä tilanteessa ilmoitetaan palvelussuhteen alkupäivä? Palvelussuhteen alkupäiväksi ilmoitetaan yhdenjaksoisen palvelussuhteen alkupäivä. Alkupäivä ei muutu esimerkiksi silloin, jos määräaikaisuutta jatketaan. Palvelussuhdetta ei ilmoiteta yhdenjaksoisena, jos työnantaja yhdistyy toiseen (esimerkiksi fuusiossa) tai eläketurva vaihtuu. Palvelussuhteen katsotaan olevan yhdenjaksoinen, jos välissä ei ole yhdenkään päivän katkosta. Jos palvelussuhde jatkuu ilman katkoksia, kaikilla tulonsaajan palkkatietoilmoituksilla ilmoitetaan sama palvelussuhteen alkupäivä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10.1-palvelussuhteen-alku--ja-loppupäivä tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen voimassaolo, palvelussuhteen alkupäivä
Missä tilanteessa ilmoitetaan palvelussuhteen loppupäivä?  Palvelussuhteen loppupäivä ilmoitetaan, jos palvelussuhde on määräaikainen. Loppupäivä ilmoitetaan heti, kun se on suorituksen maksajan tiedossa. Jos määräaikaisen palvelussuhteen loppupäivä on jo palvelussuhteen alussa tiedossa, ilmoitetaan loppupäivä, kun palvelussuhteen tietoja ilmoitetaan ensimmäistä kertaa. Määräaikaisena pidetään myös sellaista palvelussuhdetta, joka on sovittu päättymään, kun tietty ennalta sovittu tehtävä on hoidettu. Tällöin palvelussuhteen loppupäivä ilmoitetaan heti, kun se on tiedossa.
 
Palvelussuhteen loppupäivä ilmoitetaan myös silloin, jos toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen päättymispäivä on tiedossa tai palvelussuhde on päättynyt.
 
Jos palvelussuhteen päättymisen syy on ilmoitettu, loppupäivä pitää aina ilmoittaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10.1-palvelussuhteen-alku--ja-loppupäivä tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen voimassaolo, palvelussuhteen loppupäivä
Jos käytetään tulorekisterin koodistoa, mitä tietoja voi ilmoittaa palvelussuhteen päättymisen syyksi?   Jos käytetään tulorekisterin koodistoa, palvelussuhteen päättymisen syyksi valitaan jokin seuraavista:
 • Oma irtisanoutuminen, kun työntekijä itse päättää työsuhteensa.
 • Muu syy, jos koodistosta ei löydy muuta sopivaa vaihtoehtoa palvelussuhteen päättymiselle. Muu syy voi olla esimerkiksi työntekijän kuolema.
 • Henkilöstä riippuvan syy, kun työntekijä on omalla menettelyllään aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työtehtävien laiminlyönti tai päihtyneenä työskentely.
 • Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, kun työsuhde päättyy yrityksen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
 • Työsuhteen päättyminen yhteisestä sopimuksesta, kun työnantaja ja työntekijä yhdessä sopivat työsuhteen päättymisestä ja sen ehdoista.
 • Eläkkeelle siirtyminen, kun työsuhde päättyy työntekijän jäädessä vanhuuseläkkeelle. Tällöin on suositeltavaa ilmoittaa myös tulolajien ansaintakaudet.
 • Määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen, kun palvelussuhteelle on sovittu päättymispäivä työsopimuksessa tai virkanimitystä koskevassa asiakirjassa. Palvelussuhteen päättymisen syyksi ilmoitetaan määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen myös silloin, kun palvelussuhde on rajattu kestämään tietyn työtehtävän suorittamisen ajan, esimerkiksi rakennustyömaalla rakennustyön valmistumiseen saakka.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10.1-palvelussuhteen-alku--ja-loppupäivä tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, palvelussuhteen päättymisen syy, tulorekisterin koodisto
Missä tilanteessa ilmoitetaan Ammattiluokka tai -nimike -tieto?  Ammattiluokan tai nimikkeistön tyyppi ilmoitetaan valitun luokituksen tai nimikkeistön mukaan. Tulonsaajalle voi ilmoittaa useita ammattiluokkia ja -nimikkeitä samalla palkkatietoilmoituksella. Kustakin koodistosta voi kuitenkin ilmoittaa vain yhden arvon.
Jos tulonsaaja on työtapaturmavakuutettu, Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK10) mukainen ammattiluokka on pakollinen tieto kaikissa palkkatietoilmoituksissa. Kevan, Suomen Pankin ja Trafin nimikkeistöjä käytetään eläkevakuutuksen tarpeisiin. Ammattiluokan tai nimikkeistön tyyppi -tieto on pakollinen myös seuraavissa tapauksissa:
 • Jos palvelussuhde on vakuutettu JuEL:n mukaan, maksajan pitää aina ilmoittaa Kevan eläketurvakohtaisen nimikkeistön mukainen ammattinimike.
 • Jos kyseessä on Suomen Pankin palvelussuhde, maksajan pitää aina ilmoittaa Suomen Pankin nimikkeistön mukainen ammattinimike.
 • Jos palvelussuhde on vakuutettu merimieseläkelain (MEL) mukaan, maksajan pitää aina ilmoittaa Trafin nimikkeistön mukainen ammattinimike.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#12-ammattiluokka-tai-ammattinimikkeistö tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, ammattiluokka tai -nimike
Missä tilanteessa ilmoitetaan Rekisteröinnin peruste -tieto?   Rekisteröinnin peruste -tiedolla voidaan erotella esimerkiksi tietty palvelussuhteen tyyppi tai ammattiryhmä. Tieto on tarkoitettu Kevan asiakkaiden ja Suomen Pankin käyttöön. Jos kyseessä on JuEL:n mukaan vakuutettu palvelussuhde tai Suomen Pankin palvelussuhde, rekisteröinnin peruste on pakollinen tieto.
JuEL:n mukaan vakuutetuissa palvelussuhteissa yhdellä palkkatietoilmoituksella voi ilmoittaa tulonsaajan useiden palvelussuhteiden (eli eri voimassaoloaikojen) ansioita ja muita tietoja vain, jos palvelussuhteiden rekisteröinnin peruste on sama. Muutoin on annettava erilliset palkkatietoilmoitukset.
Rekisteröinnin peruste ilmoitetaan valitun koodiston mukaan.
Kevan koodisto on Kevan verkkosivuilla (keva.fi). Rekisteröinnin peruste -koodistosta on ennen tulorekisteriä käytetty nimitystä Palvelussuhteen laji -koodisto. Palvelussuhteen rekisteröinnin peruste vaikuttaa eläkkeen laskentaan.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#13-rekisteröinnin-peruste tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, rekisteröinnin peruste
Miten palvelussuhdetiedot korjataan? Tulorekisteriin ilmoitettuja palvelussuhteen tietoja korjataan tulorekisterin yleisen periaatteen mukaisesti korvaavalla ilmoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että korvaavalla ilmoituksella annetaan korjattujen tietojen lisäksi myös kaikki alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot.
Jos huomataan, että tulorekisteriin ilmoitetuissa palvelussuhteen tiedoissa on virhe, suorituksen maksajan pitää korjata tiedot viipymättä. Kun tietoa korjataan takautuvasti, maksajan pitää korjata virheellinen tieto jokaiseen ilmoituksen, jossa se esiintyy. Silloin kun tulorekisteriin on ehditty ilmoittaa tiedot palvelussuhteesta, mutta tulonsaaja ei aloitakaan työtä, mitätöidään tieto mahdollisimman pian muutoksen tultua ilmoittajan tietoon.
Sellainen palvelussuhteen tiedon muutos, joka koskee ilmoitettavan palkanmaksukauden jälkeistä aikaa, ilmoitetaan tulorekisteriin heti, kun muutos on tiedossa. Tällainen muutos on esimerkiksi määräaikaisuuden jatkaminen. Tällöin aikaisempiin ilmoituksiin ei tarvitse tehdä muutoksia. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#14-palvelussuhdetietojen-korjaaminen tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, korjaaminen
Missä tilanteessa suomalaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin tiedot maksamistaan palkoista ja muista tuloista kansainvälisissä tilanteissa? Suomalaisen työnantajan on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella tietoja tulorekisteriin seuraavissa kansainvälisissä tilanteissa:
 • ulkomailla työskentelystä maksettu tulo (ulkomailla ja Suomessa asuvalle henkilölle)
 • ulkomailta Suomeen töihin tulevalle tulonsaajalle maksettu tulo Suomessa työskentelystä
 • ulkomaisen konserniyhtiön maksama palkka ulkomailla työskentelystä, kun suomalainen työnantaja on lähettänyt työntekijän ulkomaille ja tämä on vakuutettu Suomessa
 • ulkomaan työskentelystä sovittu vakuutuspalkka
 • lisätiedot ulkomaantyöskentelystä Verohallintoa varten (niin sanottu kuuden kuukauden sääntö)
 • lisätiedot pohjoismaisesta työskentelystä Verohallintoa varten.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, kansainvälinen työskentely, tietojen ilmoittaminen, suomalainen maksaja
Missä tilanteessa ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin tiedot maksamistaan palkoista ja muista tuloista kansainvälisissä tilanteissa? Ulkomaisen työnantajan, jolla ei ole tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa Suomessa, on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
 • Suomessa työskentelevälle tulonsaajalle maksetaan tuloa, ja
 - tulonsaaja on vakuutettu Suomessa
 - tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka hän ei olisikaan vakuutettu Suomessa
 - työntekijä on rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä, ja työntekijän asuinvaltion ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan Suomella on verotusoikeus palkkaan.
 • Ulkomailla työskentelevälle tulonsaajalle maksetaan tuloa, ja tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
 
Näissä tilanteissa tiedot on annettava aina, oli yritys työnantajarekisterissä tai ei. Lisäksi ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, kansainvälinen työskentely, tietojen ilmoittaminen, ulkomainen työnantaja
Missä tilanteessa ulkomaisen työnantajan edustajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin? Edustajalla on velvollisuus ilmoittaa tulorekisteriin työnantajan puolesta seuraavat tiedot:
 • ulkomaisen työnantajan maksama palkka Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokratyönantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle ja kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus ei estä Suomea verottamasta palkkaa
 • ulkomaisen työnantajan maksama palkkatulo silloin, kun tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan.
 
Lisäksi edustajan on annettava vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus, kun työntekijä aloittaa työskentelyn Suomessa. Aloittamisilmoituksella on ilmoitettava tiedot ulkomaisen vuokratyöntekijän työskentelyn arvioidusta kestosta ja palkan määrästä sekä työn teettäjästä silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus ei estä Suomea verottamasta työntekijän palkkaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#1.3-ulkomaisen-työnantajan-edustaja tulorekisteri, kansainvälinen työskentely, tietojen ilmoittaminen, ulkomainen työnantaja, edustaja
Missä tilanteessa henkilö on yleisesti verovelvollinen ja rajoitetusti verovelvollinen?  Yleisesti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka varsinainen asunto ja koti ovat Suomessa tai joka oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Ulkomaille muuttanutta Suomen kansalaista pidetään pääsääntöisesti yleisesti verovelvollisena muuttovuoden jälkeen kolme kalenterivuotta.
 
Rajoitetusti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka asunto ja koti ovat ulkomailla ja joka ei oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta yhtäjaksoisesti. Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko henkilö vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka rajoitetusti verovelvolliselle on maksettu ulkomailla tehdystä työstä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#1.4-yleisesti-ja-rajoitetusti-verovelvollinen-tulonsaaja tulorekisteri, kansainväliset tilanteet, yleisesti verovelvollinen, rajoitetusti verovelvollinen
Voiko maksetun suorituksen ilmoittaa ulkomaan valuuttana, jos palkka on maksettu esimerkiksi kruunuina tai ruplina? Ei voi. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin euroina. Jos suoritus on maksettu muuna valuuttana, se on muunnettava euroiksi käyttäen maksupäivänä voimassaolevaa EKP:n viitekurssia (Suomen pankki > Valuuttakurssit). Jos suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin jo ennen maksupäivää, esimerkiksi palkka-ajon yhteydessä, ilmoitetaan kyseisen ilmoituspäivän mukaisella viitekurssilla muunnettu tulon määrä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#1.6-valuuttamuunnos tulorekisteri, kansainväliset tilanteet, valuutta, valuuttamuunnos
Missä tilanteessa maksaja ilmoittaa tiedon "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Kyllä" Ulkomailla työskentelevän työntekijän palkkaan voi soveltua tuloverolain mukainen kuuden kuukauden verovapaussääntö. Tällöin maksettu palkka on verovapaata Suomessa ja tulosta maksetaan ainoastaan sosiaalivakuutusmaksut, jos tulonsaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
 
Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata tuloa, jos kaikki seuraavat asiat pätevät:
 • henkilön oleskelu ulkomailla johtuu tuosta työstä
 • oleskelu kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta
 • työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää työskentelykuukautta kohden
 • työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa, jos Suomen ja työskentelyvaltion välillä on tuloverotusta koskeva sopimus.
Kun työnantaja soveltaa palkkatuloon tuloverolain mukaista kuuden kuukauden sääntöä, tulolajin lisäksi tulorekisteriin on ilmoitettava tieto "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Kyllä" sekä työskentelyvaltion maakoodi.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#2.3-yleisesti-verovelvollinen-työskentelee-ulkomailla tulorekisteri, kansainväliset tilanteet, kuuden kuukauden sääntö soveltuu
Missä tilanteissa maksaja ilmoittaa tiedon "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Ei"? Silloin kun työntekijälle on määritelty vakuutuspalkka, mutta tuloon ei sovellu kuuden kuukauden sääntö, maksajan on ilmoitettava tulolajin lisäksi tieto "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Ei".
Jos ulkomaan työskentelyn ajaksi ei ole määritelty vakuutuspalkkaa eikä palkkatuloon sovellu kuuden kuukauden sääntö, Kuuden kuukauden sääntö soveltuu -tietoa ei tarvitse antaa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#2.3-yleisesti-verovelvollinen-työskentelee-ulkomailla tulorekisteri, kansainväliset tilanteet, kuuden kuukauden sääntö soveltuu, vakuutuspalkka
Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, jos lähdeverotuksessa olleen työntekijän verotus muuttuu progressiiviseksi verotukseksi? Jos palkkatulosta on ensin peritty lähdeveroa ja annettu siitä palkkatietoilmoitus tulorekisteriin ja tulonsaaja esittää sen jälkeen rajoitetusti verovelvollisen verokortin, suorituksen maksajan on korjattava tulorekisteriin antamiaan palkkatietoilmoituksia.
Peritty lähdevero on muutettava ennakonpidätykseksi. Ennakonpidätys ilmoitetaan samansuuruisena kuin työntekijältä peritty lähdevero sekä työntekijän sairausvakuutusmaksu yhteensä. Korvaavalla ilmoituksella ei ilmoiteta lähdeverovähennystä, koska työntekijä ei ole oikeutettu siihen silloin, kun tulo verotetaan progressiivisesti.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#3.3-rajoitetusti-verovelvollinen-työskentelee-suomessa tulorekisteri, kansainväliset tilanteet, lähdeverotus, progressiivinen verotus, korjaaminen
Mitkä luontoisedut pitää aina ilmoittaa omina tulolajeinaan? Luontoiseduista autoetu ja työsuhdematkalippuetu ja lisäksi asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetu
Mitä tietoja maksaja ilmoittaa tulorekisteriin, kun tulonsaajalla on autoetu? Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin autoedun määrän Autoetu-tulolajilla. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2). Autoedun lisäksi työnantajan pitää ilmoittaa Autoedun tyyppi -tietona se, onko kyseessä käyttöetu vai vapaa autoetu. Käyttöetu on kyseessä silloin, kun työntekijä maksaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Vapaasta autoedusta on kyse silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.
 
Työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton ikäryhmä -tieto. Arvolistalta valitaan A, B, C tai U.

Jos työntekijän autoedun käyttökustannukset lasketaan kilometrikohtaisena arvona kuukausikohtaisen arvon sijaan, työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton kilometrimäärä -tieto.

Jos työnantaja on perinyt autoedusta tulonsaajalta korvausta, ilmoitetaan peritty korvaus erikseen Autoedusta peritty korvaus -tulolajilla.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetu, autoetu, autoedusta peritty korvaus
Miten autoedusta peritty korvaus ilmoitetaan tulorekisteriin? Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Tällöin työntekijä käytännössä maksaa omavastuun, ja tämä autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa pienempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus käsitellään työntekijän veronalaisena luontoisetuna. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin luontoisedun verotusarvon Autoetu-tulolajilla ja työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrän Autoedusta peritty korvaus -tulolajilla.
 
Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työnantaja on perinyt työntekijältä luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan.
 
Työntekijältä peritty omavastuuosuus ilmoitetaan erikseen Autoedusta peritty korvaus -tulolajilla.

Huom.! Autoetu on ilmoitettava täysimääräisenä Autoetu-tulolajilla, eikä siitä saa vähentää tulonsaajalta perittyä korvausta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/ tulorekisteri, luontoisetu, autoetu, autoedusta peritty korvaus
Ilmoitetaanko varhaiskasvatuksen palveluseteli tai palveluraha tulorekisteriin?  Ei ilmoiteta. Palveluseteli tai palveluraha on kuntalaiselle myönnetty oikeus käyttää palvelua, kuten lastenhoitoapua.

Palvelun tuottanut yritys laskuttaa kuntaa palvelusta, ja jos palvelun tuottanut yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, pitää tiedot ilmoittaa tulorekisteriin.

Kun kunta maksaa palvelun tuottajalle työkorvausta, maksetut työkorvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin, jos saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Lisäksi työkorvauksesta on annettava ilmoitus, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai jos maksajana on julkisten alojen eläkelakien piiriin (JuEL) kuuluva suorituksen maksaja ja tulonsaaja on luonnollinen henkilö, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin mutta jolla ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta. 
tulorekisteri, työkorvaus, ennakkoperintärekisteri, palveluseteli
Jos maksaa takautuvasti esimerkiksi vuoden alusta palkkaa, miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin? Jos palkkaa on jäänyt maksamatta ja maksu suoritetaan vuoden ajalta takautuvasti, maksettu suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin uudella ilmoituksella silloin, kun tulo maksetaan. Tärkeää on ilmoittaa tulon ansaintakaudet.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3-väärin-perustein-maksetun-suorituksen-ilmoittaminen tulorekisteri, takautuva maksu, ansaintakausi, ansaintajakso, korjaaminen
Ilmoitetaanko myös ulkomaantulot tulorekisteriin?  Tulonsaajalle ulkomailla tehdystä työstä maksetut tulot ja muut tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella silloin, kun tiedot tarvitaan verotusta varten tai kun tulonsaaja on vakuutettu Suomessa. Vastaavasti ulkomailta Suomeen tulleelle työntekijälle Suomessa työskentelystä maksetut tulot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, ulkomaantulot, kansainvälinen työskentely
Ilmoitetaanko verottomat matkakustannusten korvaukset jatkossa maksupäivä + 5 päivää -periaatteella? Verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaista kustannusten korvauksista ilmoitetaan kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset. Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava maksupäivä + 5 päivää -periaatteella, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisi.  yleisohje tulorekisteri, matkakustannusten korvaus, määräaika
Ilmoitetaanko työsuhdematkalipputuki tulorekisteriin? Työntekijät saavat halutessaan matkalipputuen 10 euroa kuukaudessa ePassilla. Työnantaja ilmoittaa työntekijälleen kustantamansa julkisen liikenteen henkilökohtaisen lipun verovapaan osan Työsuhdematkalipun verovapaa osuus -tulolajilla. Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus -tulolajilla. Tiedot on eriteltävä, koska ne vaikuttavat määrään, jonka työntekijä voi vähentää verotuksessa kodin ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainituilla tulolajeilla. Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jolloin etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Ellei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#1.1-luontoisedut,-jotka-ilmoitetaan-aina-omina-tulolajeinaan tulorekisteri, työsuhdematkalippu
Voiko ilmoituksen tehdä ennen maksupäivää, esimerkiksi heti kun palkat on ajettu? Tiedot maksetuista suorituksista voi ilmoittaa tulorekisteriin myös etukäteen (esimerkiksi suoraan palkka-ajosta), mutta aikaisintaan 45 päivää ennen maksupäivää. yleisohje tulorekisteri, tietojen ilmoittaminen etukäteen
Ilmoitetaanko vauvaraha tulorekisteriin? Vauvaraha on kunnan luonnolliselle henkilölle maksama vauvan syntymään liittyvä etuus, joka ilmoitetaan etuustietoilmoituksella tulorekisteriin. Etuuden nimenä voi vauvarahan lisäksi olla esimerkiksi kunnan lapsiraha, haikararaha, rotinaraha, vaipparaha tai tuttiraha. Tulo on verotuksessa ansiotuloa.  tulorekisteri, vauvaraha
Poistuuko Kelalle ilmoitettava Y17-lomake? Y17-lomakkeen tarve riippuu siitä, ilmoitetaanko myös täydentävät tiedot palkkatietoilmoituksella:
Kun työnantaja ilmoittaa palkkatietoilmoituksella kaikki tulorekisterin täydentävät tiedot, seuraavien ilmoitusten, hakemusten ja lomakkeiden tarve vähenee: SVL-etuuksien työnantajien hakemukset (Y17) ja niihin liittyvät työtulot, palkkatodistukset, TT4 Todistus työssäoloehdon selvittämistä varten ja SV 18 Vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannusten tai perhevapaakorvauksen hakemus.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3.1-mihin-pakollisia-tietoja-käytetään? tulorekisteri, Y17-lomake
Miten rajoitetusti verovelvollisten suorituslajien kohdalla toimitaan vuonna 2019?
A - ilmoitetaanko tulorekisteriin?
R - ilmoitetaanko tulorekisteriin?
P - ilmoitetaanko tulorekisteriin 2020 alkaen?
B - ilmoitetaanko tulorekisteriin 2020 alkaen?
C?
D?
E?
Vuoden 2019 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella lomakkeen 7809 nykyiset suorituslajit:
• A-alkuiset lähdeverolliset suorituslajit (paitsi AE)
• R-alkuiset ennakonpidätyksen alaiset suorituslajit (paitsi RE)
• D1-suorituslajilla nykyisin ilmoitettavat palkkaturvasuoritukset.

Vuoden 2020 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan etuustietoilmoituksella seuraavat nykyiset 7809-lomakeen suorituslajit:
• B-alkuiset eläkkeiden suorituslajit
• suorituslajit AE ja RE
• D1-suorituslajilla nykyisin ilmoitettava henkivakuutuskorvaus.

Tulorekisterin ilmoittamisen ulkopuolelle jäävät
• C-alkuiset korkojen suorituslajit
• D1-suorituslajilla ilmoitettavat stipendit ja vakuutusmaksujen palautukset
• D2-suoreituslajilla ilmoitettavat tulot
• P- alkuiset pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suorituslajit
• E-alkuisten osinkojen ja osuuskunnan ylijäämien ilmoittamiseen tarkoitetut suorituslajit.
Edellä mainitut suoritukset ilmoitetaan edelleen jatkossa erikseen Verohallinnolle voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/63749/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palkkatietoilmoituksen-pakolliset-ja-t%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4t-tiedot/#3.1-mihin-pakollisia-tietoja-käytetään? tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen, suorituslajit, tulolajit, tietovirtojen korvautuminen
Ilmoitetaanko henkilöstörahastoerät tulorekisteriin? Jos ilmoitetaan, eihän työnantajan osuutta vuosittaisesta henkilöstörahastoerästä tarvitse ilmoittaa? Nostetut henkilöstörahastoerät ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2019 alkaen palkkatietoilmoituksella. Suoritus katsotaan ansiotuloksi. Henkilöstörahastosta nostettu veronalainen rahasto-osuus tai ylijäämä ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 309 Henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä (veronalainen 80%).
Jos työnantaja maksaa tulonsaajalle suorituksen käteisenä henkilöstörahastoon siirtämisen sijaan, se ilmoitetaan tavallisena palkkana esimerkiksi tulolajilla 101 Palkka yhteissumma, 201 Aikapalkka tai 216 Muu maksettu lisä. Tällöin tulo on kokonaan veronalaista tuloa ja siitä maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.
Siirtoja henkilöstörahastoon ei ilmoiteta tulorekisteriin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#1.4-henkilöstörahasto,-tulospalkkio-ja-voittopalkkio tulorekisteri, henkilöstörahastoerä, henkilöstörahasto-osuus
Miten tulorekisteriin ilmoitetaan ravintoedusta peritty korvaus, joka on nettopalkkaa vähentävä erä? Ravintoedun ilmoittaminen muuttuu nykyisestä Verohallinnon vuosi-ilmoitusmenettelystä. Nykyisin maksaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella 7801 vain luontoisetujen verotusarvojen ja työntekijältä perittyjen korvausten erotuksen. Vastaavasti jos työntekijältä on peritty ravintoedusta korvaus, joka vastaa Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaista ravintoedun arvoa, ravintoedusta ilmoitetaan vain rasti-tiedolla, että peritty korvaus vastaa verotusarvoa. 
Tulorekisterin myötä ilmoittaminen muuttuu. Luontoisedusta ilmoitetaan aina verotusarvo, vaikka edusta olisikin peritty korvausta.
Ravintoedun verotusarvo pitää siis ilmoittaa palkkatietoilmoituksella, vaikka edusta peritty korvaus vastaisi verotusarvoa. Tällöin tiedot ilmoitetaan Ravintoetu-tulolajilla (koodiarvo 334) ja tiedolla "Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä". Ravintoedusta perittyä korvausta ei tällöin ilmoiteta tulorekisteriin erikseen euromääräisenä, vaan ainoastaan ravintoedun verotusarvo. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia 317 Muu luontoisetu ja antamalla tietoa "Muun luontoisedun tyyppi: Ravintoetu".
Tiedon käyttäjät huomioivat omassa toiminnassaan, ettei edellä mainitussa tilanteessa tulonsaajalle muodostu verotettavaa tai sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa tuloa.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64028/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-luontoisedut-ja-kustannusten-korvaukset/#1.4-muista-luontoiseduista-peritty-korvaus tulorekisteri, ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa, ravintoetu
Voisiko yritys ottaa käyttöön ilmoitustapa 2:n tulolajeista vain Aikapalkan ja ilmoittaa kaikki tulonsaajalle maksetut tulot kyseisellä tulolajilla? Ei voi. Esimerkkitilanteessa yrityksen pitäisi ottaa käyttöön ilmoitustapa 1 ja varautua mahdollisiin tiedon käyttäjien kyselyihin.
Tiedon käyttäjät tarvitsevat tulot ilmoitustapa 2:n mukaisella tarkkuudella eriteltyinä. Tulorekisterissä käytössä olevat tulolajit koskevat eri maksutilanteita, joten eri tulolajeilla ilmoitetaan eri maksutilanteissa maksettuja suorituksia. Maksaja ei voi käyttää tulolajia ilmoittamisessa, ellei se vastaa tosiasiallista maksutilannetta. Joissain poikkeuksellisissa tilanteissa maksettuun tuloon voisi soveltua samanaikaisesti useampi tulolaji, esimerkiksi jos kyseessä on sunnuntaina iltavuorossa tehdystä ylityöstä maksettu korvaus. Näiden osalta on annettu ohjaus, miten tulot suositellaan ilmoitettavan palkkatietoilmoituksella. 
yleisohje tulorekisteri, ilmoitustapa 1, ilmoitustapa 2, aikapalkka, koodiarvo 201
Miksi rahapalkat pitää ilmoittaa ilmoitustavalla 2? Rahapalkkoja ei ole pakko ilmoittaa ilmoitustavalla 2, mutta se on suositeltavaa. Ilmoitustapa 2:n erittelytaso on vapaaehtoinen. Vähintään on ilmoitettava rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1).  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62696/rahapalkkojen-ja-palkasta-v%C3%A4hennett%C3%A4vien-erien-ilmoittaminen-tulorekisteriin/#1.2-kaksi-tapaa-ilmoittaa-maksetut-rahapalkat tulorekisteri, ilmoitustapa 1, ilmoitustapa 2
Jos perusteeton etu on huomattu ennen ilmoituksen lähettämistä tulorekisteriin eli se on kirjattu Perusteeton etu -tulolajilla, miten ilmoitetaan takaisinperintä? Maksaja ilmoittaa takaisinperityn euromäärän tulolajilla 359 Perusteeton etu ja liittää tulolajiin tiedon "Takaisinperintä: Kyllä". Tämän lisäksi maksaja antaa takaisinperintää koskevat lisätiedot (takaisinperintäpäivä, takaisinperityn tulon alkuperäinen palkanmaksukausi, takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys (jos nettoperintä), alkuperäinen maksupäivä ja ansaintakausi). https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#4-maksetun-suorituksen-takaisinperintä tulorekisteri, takaisinperintä, perusteeton etu, koodiarvo 359
Miten bruttoperinnässä ilmoitetaan liikaa perittyjen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen hyvitys tulonsaajalle?  Työnantaja voi hyvittää liikaa perimänsä työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksut joko maksamalla työntekijälle liikapidätyksen suoraan takaisin tai alentamalla tulonsaajan myöhemmän palkanmaksukauden työntekijämaksuja vastaavasti. Työnantaja voi näissäkin tilanteissa oikaista työntekijämaksujen määrän oikeaksi vastaamaan sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansion määrää liikasuorituksesta antamallaan perusteettoman edun ilmoituksella, vaikka suorituksen maksaja ei vielä tosiasiassa olisikaan hyvittänyt tai alentanut tulonsaajan maksuja.  
Vaihtoehtoisesti maksaja voi oikaista työntekijämaksut takaisinperinnän ilmoituksella, jos maksujen oikaisu tai takaisinperintä tapahtuu saman kalenterivuoden aikana kuin alkuperäinen liikamaksu.
Jos liian suurena perittyä työntekijämaksua ei voida alentaa tulonsaajan myöhemmän palkanmaksukauden työntekijämaksuista, eikä maksaja ole alentanut määrää jo perusteettoman edun tai takaisinperinnän ilmoituksella, voidaan takaisinmaksu ilmoittaa miinusmerkkisenä työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksuna tulorekisteriin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3.4-työntekijän-sosiaalivakuutusmaksujen-oikaiseminen tulorekisteri, työntekijämaksujen perintä, työntekijämaksujen hyvitys
Liikasuorituksen yhteydessä on peritty liikaa työntekijämaksuja. Miten rahat voi palauttaa tulonsaajalle ja miten tilanne oikaistaan? Työntekijämaksujen oikaisu ilmoitetaan eri tavalla kuin ennakonpidätyksen ja lähdeveron oikaisu. Suosituksena on, että työntekijämaksujen korjaus tehdään samalla ilmoituksella, jolla perusteeton etu ilmoitetaan, vaikka työntekijämaksuja ei vielä olisikaan tosiasiallisesti hyvitetty tulonsaajalle. Ennakonpidätyksen ja lähdeveron korjaus tehdään vasta sitten, kun maksaja on tosiasiassa oikaissut pidätyksen tai lähdeveron määrää. Jos työntekijältä on peritty liikaa työntekijän työeläke- tai työttömyysvakuutusmaksuja, liikapidätyksen voi maksaa takaisin työntekijälle tai alentaa tulonsaajan myöhemmän palkanmaksukauden työntekijämaksuja vastaavasti. Jos työntekijämaksujen oikaisu on jo tehty perusteettoman edun ilmoituksella, hyvitystä tai alennusta ei enää toistamiseen ilmoiteta tulorekisteriin siinä vaiheessa, kun maksaja hyvittää määrän tulonsaajalle.
Vaihtoehtoisesti työntekijämaksut voi korjata oikaisemalla ne sillä ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos oikaisu tapahtuu saman kalenterivuoden aikana. Jos oikaisu tehdään seuraavana kalenterivuonna, on oikaisu tehtävä samalla ilmoituksella perusteettoman edun kanssa. Korjaus samalla ilmoituksella perusteettoman edun kanssa on myös suositeltava tapa toimia.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/62789/tietojen-korjaaminen-tulorekisteriss%C3%A4/#3.4-työntekijän-sosiaalivakuutusmaksujen-oikaiseminen tulorekisteri, työntekijämaksujen hyvitys, työntekijämaksujen oikaisu
Miten lomapalkka ilmoitetaan? Lomapalkalle ei ole omaa tulolajia, vaikka se eritellään palkkatodistuksessa. Lomapalkalle ei ole omaa tulolajia. Loman ajalta kertyvä tulo ilmoitetaan esimerkiksi aikapalkkana (tulolaji 201) tai urakkapalkkana (tulolaji 227) sen mukaisesti, mikä maksuperuste tulolla on ollut. Lisäksi maksaja ilmoittaa palkallisen poissaolon ajanjakson ja poissaolon syyksi Vuosiloma. Tämän lisäksi maksaja voi ilmoittaa erikseen palkan määrän palkallisen poissaolon ajalta. Lomarahalle on tulolaji 213. Tuloille olisi tärkeää ilmoittaa myös ansaintakausi.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#4.14-palkallinen-vuosiloma tulorekisteri, poissaolo, vuosiloma, lomaraha, ansaintajakso, ansaintakausi
Miten tulorekisteristä tilataan esimerkiksi verovelkatodistukset ja lähetetyn työntekijän todistukset? Tulorekisteri ei tuo muutoksia eri viranomaisilta tilattaviin viranomaisasiakirjoihin. Jatkossakin esimerkiksi verovelkatodistus tilataan Verohallinnolta ja lähetetyn työntekijän todistus Eläketurvakeskukselta tai Kelalta.  tulorekisteri, viranomaisilta tilattavat asiakirjat, verovelkatodistus
Ilmoitetaanko palvelussuhteen päättymisen syykoodiksi 6 Eläkkeelle siirtyminen myös esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, vai ainoastaan silloin, kun työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle?
Palvelussuhteen päättymisen syykoodi 6 Eläkkeelle siirtyminen voidaan ilmoittaa myös muille kuin vanhuuseläkkeelle siirtyneille työntekijöille. Syykoodia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai varhaiseläkkeelle. 
Julkisten alojen eläkelain (JuEL) piiriin kuuluvien työnantajien ja Suomen Pankin on käytettävä ilmoituksissa omia eläketurvakohtaisia palvelussuhteen päättymisen syykoodistojaan eläkevakuuttajien tarpeisiin. Päättymisen syy on pakollinen tieto, jos palvelussuhteelle on ilmoitettu loppupäivä ja kyseessä on JuEL:n mukaan vakuutettu palvelussuhde tai Suomen Pankin palvelussuhde.
Tulorekisterin ylläpitämän koodiston mukaiset arvot eivät siirry JuEL-vakuuttajalle eivätkä Suomen Pankille. Suositus on, että kyseiset työnantajat kuitenkin antavat ilmoituksissa myös tulorekisterin ylläpitämän koodiston mukaiset arvot, jotta muut tiedon käyttäjät voivat hyödyntää niitä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10.2-palvelussuhteen-päättymisen-syy tulorekisteri, poissaolo, eläkkeelle siirtyminen
Käytetäänkö yleishyödyllisten yhteisöjen tulolajeja 357 ja 358 (yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus ja päiväraha) myös silloin, kun maksetaan päivärahoja ja kilometrikorvauksia yhdistyksen omalle palkansaajalle tai ulkopuoliselle palkkionsaajalle? Ei käytetä. Tulolajeja 357 ja 358 käytetään vain silloin, kun yleishyödyllinen yhteisö maksaa korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuvalle tulonsaajalle päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Jos yhdistys maksaa verovapaita päivärahoja ja kilometrikorvauksia omalle palkansaajalleen, käytetään tulolajeja 303, 311 ja 331. Tällöin ei ole määrärajoitusta verovapaiden korvausten maksamiselle. Jos yhdistys maksaa palkkiota (työkorvausta) tulonsaajalle ja samalla maksaa kustannusten korvauksia, nämä eivät ole verovapaita, vaan ne on lisättävä tuloon ja ilmoitettava tulolajilla 336 Työkorvaus.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#5.11-yleishyödyllisen-yhteisön-maksama-korvaus tulorekisteri, yleishyödyllinen yhteisö, kilometrikorvaus, päiväraha
Maksamme tammikuun 2019 palkat vuoden viimeisenä päivänä eli 31.12.2018. Ilmoitetaanko palkkatiedot tulorekisteriin? Ei ilmoiteta. Tulorekisteriin ilmoitetaan vain 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetut suoritukset. Näin ollen joulukuun viimeisenä päivänä 2018 maksetut suoritukset ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella esimerkiksi Verohallinnolle.  yleisohje tulorekisteri, 2018, 2019
Millainen loki tulorekisteriin jää siitä, kuka on katsonut esimerkiksi minua koskevia tietoja?  Tulorekisterin tietoja saa käyttää vain laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin. Tulorekisterissä on määritelty tarkat profiilit ja roolit, joilla tietoja voidaan hakea ja jotka rajaavat tiedon käyttäjien tiedonsaantioikeutta. Tietojen katselua tulotietojärjestelmästä seurataan ja tarvittaessa väärinkäytöksiin on mahdollista puuttua. Tietoja ei ole lupa hakea pelkästä uteliaisuudesta.
Tulorekisteri.fi-sivulla kuvataan kullekin tiedon käyttäjälle luovutettavat tiedot, mihin käyttötarkoitetukseen tiedot luovutetaan ja mihin lainkohtaan tietojen luovuttaminen perustuu. Tulonsaajalla on omien tietojensa tarkastusoikeus. Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun käytöstä muodostetaan loki.
tulorekisteri, tietojen luovuttaminen, omien tietojen tarkastusoikeus, loki
Miten merkitään ns. tavallinen työntekijä, joka ei ole esimerkiksi avainhenkilö? Jos tulonsaaja on ns. tavallinen työntekijä, eikä mikään tulonsaajan lisätiedoissa kuvattu taho (esim. avainhenkilö, urheilija, taitelija), maksaja jättää Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tiedon ilmoittamatta. Kun kyseistä tietoa ei ole annettu, tulonsaaja katsotaan ns. tavalliseksi työntekijäksi.   tulorekisteri, tulonsaajan lisätiedon tyyppi, tavallinen 
Verohallinnon työnantajan ja suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksella (7801) ilmoitetaan nykyisin palkkana sellainen osakeyhtiön osakkaan palkkavelka, joka on kirjattu tilinpäätökseen velaksi. Vastaavasti avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaiden kustannusten korvaukset ilmoitetaan, vaikka niitä ei olekaan tosiasiassa maksettu vaan kirjattu yksityissijoitukseksi yhtiöön. Miten nämä ilmoitetaan tulorekisteriaikana?   Osakeyhtiön osakkaan saama palkka, joka on kirjattu palkkavelaksi kirjanpitoon, katsotaan osakkaan hallinnassa olevaksi tuloksi. Osakas on päättänyt jättää tulon palkkasaatavaksi yhtiöön. Maksajan on toimitettava tulosta ennakonpidätys normaalisti. Tämän vuoksi tulo on ilmoitettu jo nykyisin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella 7801.

Vastaavasti avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaiden palkkakirjanpidossa käsitellyt kustannusten korvaukset, jotka on kirjattu yksityissijoitukseksi yhtiöön, katsotaan osakkaan hallinnassa olevaksi tuloksi. Koska osakas on saanut tulon hallintaansa, se tulkitaan tulon maksuksi. Tulo on ilmoitettu jo nykyisin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.

Osakeyhtiön osakkaan palkkasaatava ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan kirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Osakkaan palkkasaatava ilmoitetaan palkan tulolajeilla ja kustannusten korvaus kyseiseen maksutapahtumaan tarkoitetuilla tulolajeilla. Ilmoitus on annettava, kun osakkaan palkkasaatava tai yksityissijoitus kirjataan kirjanpitoon. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. On kuitenkin syytä huomata, että lomapalkkavelkaa ei ilmoiteta tulorekisteriin, kun se kirjataan kirjanpitoon. Ilmoitus tehdään vasta silloin, kun lomapalkka maksetaan tulonsaajalle lomapalkkavelkatiliä veloittaen. Tämä johtuu siitä, että tulonsaaja ei ole hallinnut lomapalkkaa silloin, kun se on kirjattu lomapalkkavelaksi.

Silloin kun palkkavelka maksetaan osakkaalle, tuloa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Kyseessä ei ole palkanmaksu vaan velan lyhentäminen. Jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakas myöhemmin tekee yksityisnoston, sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

yleisohje tulorekisteri, osakeyhtiön osakkaan palkkavelka, ay:n ja ky:n osakkaan yksityissijoitus
Miten tulorekisteriin ilmoitetaan yhtiömiehen kustannusten korvaus, joka jätetään yksityissijoitukseksi yhtiöön? Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaiden kustannusten korvaukset, jotka on kirjattu yksityissijoitukseksi yhtiöön, katsotaan osakkaan hallinnassa olevaksi tuloksi. Koska osakas on saanut tulon hallintaansa, se tulkitaan tulon maksuksi. Tulo on ilmoitettu jo nykyisin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Ilmoitus on annettava, kun yksityissijoitus kirjataan kirjanpitoon. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. 

Tietoa ei ilmoiteta enää uudelleen tulorekisteriin, kun yksityissijoitus maksetaan osakkaalle.
tulorekisteri, ay:n ja ky:n osakkaan yksityissijoitus
Miten osakeyhtiön osakkaan kirjanpitoon kirjattu palkkasaatava huomioidaan ilmoittamisessa? Osakeyhtiön osakkaan saama palkka, joka on kirjattu palkkasaatavaksi kirjanpitoon, katsotaan osakkaan hallinnassa olevaksi tuloksi. Osakas on päättänyt jättää tulon palkkasaatavaksi yhtiöön. Maksajan on toimitettava tulosta normaalisti ennakonpidätys. Tämän vuoksi tulo on ilmoitettu jo nykyisin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella 7801.

Osakeyhtiön osakkaan palkkavelka ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Palkkavelka ilmoitetaan käyttäen jotain palkan tulolajia. Ilmoitus on annettava, kun palkkasaatava kirjataan kirjanpitoon. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. On kuitenkin syytä huomata, että vuoden vaihteessa palkkasaatavana käsiteltyä lomarahaa ei vastaavalla tavalla ilmoiteta tulorekisteriin kuin osakkaan palkkavelka. 

Tietoa ei ilmoiteta enää uudelleen tulorekisteriin, kun palkkavelka maksetaan osakkaalle.
tulorekisteri, osakeyhtiön osakkaan palkkavelka
Ilmoitetaanko tulonsaajan lisätietona "Yhteisö" myös avoimen yhtiön saamat tulot, vaikka kyseessä ei olekaan yhteisö tuloverotuksessa? Kyllä ilmoitetaan. Yhteisöllä tarkoitetaan tulorekisterissä seuraavia tahoja: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. 
Tulorekisterissä käytössä oleva määritelmä poikkeaa esimerkiksi tuloverolain yhteisön määritelmästä.
yleisohje tulorekisteri, yhteisö, avoin yhtiö, tulonsaajan lisätieto
Kun ns. kevytyrittäjä laskuttaa työsuorituksensa laskutuspalveluyrityksen kautta, Verohallinto katsoo suorituksen palkaksi ja työeläkepuolella suoritus katsotaan yrittäjänä ansaituksi. Miten tällainen suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin?  Koska verolainsäädännön mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteesta, tällaisissa tilanteissa tulo pitää ilmoittaa palkkana tulorekisteriin. Tällöin maksaja ilmoittaa Ei vakuuttamisvelvollisuutta -tiedon, kuten ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet on kuvattu. Ohjeessa kuvatulla menettelyllä sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut lasketaan oikeasta määrästä. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3.3-laskutuspalvelu tulorekisteri, kevytyrittäjä, laskutuspalveluyritys
Ilmoitetaanko yrittäjän työtulo tulorekisteriin? Ei ilmoiteta. Yrittäjän työeläke- ja sairausvakuutusmaksut määräytyvät vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Eläkelaitoksen vahvistama YEL- ja MYEL-työtulo on työeläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen perusteena oleva tulo, ja se korvaa yrittäjän saaman palkan työeläke- ja sairausvakuutusmaksun perusteena. Työtuloa ei ilmoiteta tulorekisteriin, mutta yrittäjän saama palkka ilmoitetaan tulorekisteriin verotusta varten. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3.2-yel-/myel-vakuutetun-yrittäjän-palkka tulorekisteri, yrittäjän työtulo, YEL, MYEL
Miten yrittäjän palkka ilmoitetaan tulorekisteriin? Yrittäjän on ilmoitettava tulorekisteriin yrityksestään nostamansa palkat sekä tieto sovellettavasta työeläkevakuutuksesta:
 • Maatalousyrittäjän eläkevakuutus (MYEL) valitaan, jos tulonsaaja on vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain mukaan. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus on viljelijöiden, metsänomistajien, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus. Myös apurahansaajat kuuluvat MYEL:n mukaisen työeläketurvan piiriin.
 • Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) valitaan, jos tulonsaaja on vakuutettu yrittäjän eläkelain mukaan. Vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää yrittäjän eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset. Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta.
Lisäksi tulorekisteriin on ilmoitettava tieto "Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)".
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#3.2-yel-/myel-vakuutetun-yrittäjän-palkka tulorekisteri, yrittäjän palkka, YEL, MYEL
Milloin työsuhdeoptio ilmoitetaan tulorekisteriin? Kun työntekijä käyttää työsuhdeoption, siitä saatavasta edusta toimitetaan ennakonpidätys. Työsuhdeoptiosta saatava etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
 
Työsuhdeoptiosta saatava etu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdeoptio. Työsuhdeoptioedun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun arvosta vähennetään hinta, jonka työntekijä yhteensä maksaa osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta. Työsuhdeoptio ilmoitetaan kokonaisuudessaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulonsaaja on ilmoittanut työsuhdeoption käyttämisestä.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#1.1-työsuhdeoptio tulorekisteri, työsuhdeoptio, koodiarvo 343
Missä tilanteessa ilmoitetaan työsuhteeseen perustuva osakeanti? Työsuhteeseen perustuva osakeanti on yhtiön omalle henkilökunnalleen suuntaama osakeanti. Veronalaista etua ei synny, jos henkilöstön alennus on enintään 10 % ja etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Riittää, jos henkilöstöllä on halutessaan mahdollisuus osallistua antiin. Tällöin tulorekisteriin ei ilmoiteta mitään. Jos etu on henkilökunnan enemmistön käytettävissä, mutta saatu alennus on yli 10 %, tulolajilla Työsuhteeseen perustuva osakeanti ilmoitetaan tulorekisteriin ainoastaan 10 %:n alennuksen ylittävä osuus. Jos etu ei ole henkilökunnan enemmistön käytettävissä, saatava alennus on palkkaa koko määrältään. Tällöin suorituksen ilmoittamisessa käytetään palkan muita tulolajeja. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#1.7-työsuhteeseen-perustuva-osakeanti tulorekisteri, työsuhteeseen perustuva osakeanti, koodiarvo 226
Ilmoituksella, jolla ilmoitetaan vakuutuspalkka, annetaan tiedot ulkomaan työskentelystä ja sosiaalivakuutustodistuksesta. Voiko nämä tiedot antaa myös sillä palkkatietoilmoituksella, jolla ilmoitetaan tosiasiassa maksettu palkka? Suosituksena on, ettei tietoa ilmoitettaisi, koska Suomesta A1-todistus tai sopimus -tieto voi aiheuttaa lisäkysymyksiä sillä ilmoituksella, jolla annetaan tieto palkasta, koska palkasta ei ole tarkoitus maksaa vakuutusmaksuja (vaan ne maksetaan vakuutuspalkasta). Suosituksena on, että palkan osalta annettaisiin vain tieto "Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta". Ristiriita saattaa aiheuttaa turhia kyselyitä tiedon käyttäjiltä maksajille.   https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/ tulorekisteri, kansainvälinen työskentely, A1-todistus
Voiko maksaja käyttää Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tiedon "Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin" sijasta "Ei vakuuttamisvelvollisuutta"? Suosituksena on, ettei käytettäisi väärää tietoa. Näin siksi, että kysymyksessä mainitut kaksi eri tilannetta koskevat eri asioita. Jos käytetään väärää tietoa, se saattaa aiheuttaa turhia kyselyitä tiedon käyttäjiltä maksajille.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64633/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-vakuuttamiseen-liittyv%C3%A4t-tiedot/ tulorekisteri, ei vakuuttamisvelvollisuutta, vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi, ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin
Ilmoitetaanko todistajanpalkkiot tulorekisteriin? Kyllä ilmoitetaan, palkkatietoilmoituksella. Todistajanpalkkiota maksetaan esiintymisestä oikeudessa todistajana. Palkkio on työkorvausta, ellei sitä ole sovittu maksettavaksi palkkana. Työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Muita sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta. Todistajanpalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 336 Työkorvaus. Jos todistajanpalkkio maksetaan palkkana, se ilmoitetaan tulorekisteriin jollain palkan tulolajilla. Jos todistajanpalkkio maksetaan palkkana, se ilmoitetaan tulorekisteriin esimerkiksi tulolajilla Palkka yhteissumma.

Huom.! Valtion varoista maksettavat korvaukset todistelukustannuksista ovat verovapaita. Niitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#5.10-todistajanpalkkio tulorekisteri, todistajanpalkkio
Jos todistajalle on maksettu kustannusten korvauksia, ilmoitetaanko ne tulorekisteriin? Kyllä ilmoitetaan. Todistajanpalkkiota maksetaan esiintymisestä oikeudessa todistajana. Palkkio on työkorvausta, ellei sitä ole sovittu maksettavaksi palkkana. Työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Muita sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta. Todistajanpalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 336 Työkorvaus.
Työkorvausten yhteydessä maksetut kustannusten korvaukset ovat veronalaisia. Ne lisätään tulon määrään ja yhteissumma ilmoitetaan tulolajilla 336 Työkorvaus. Valtion varoista maksettavat korvaukset todistelukustannuksista ovat verovapaita. Niitä ei ilmoiteta tulorekisteriin. 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#5.10-todistajanpalkkio tulorekisteri, todistajanpalkkio, kustannusten korvaus
Missä tilanteessa tulo ilmoitetaan merityötulona? Merityötulo on palkkatuloa, joka maksetaan aluksessa tehdystä työstä, joka liittyy aluksen liikennöintiin. Aluksen pitää olla bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnia. Työ tehdään laivanisännän palveluksessa ja sen pitää täyttää tuloverolaissa määritellyt edellytykset. Palkkatulo voidaan maksaa rahana tai rahanarvoisena etuutena. Säännös koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia aluksia. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Merityötulon verotus. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#2-merityötulo tulorekisteri, merityötulo
Mitä tarkoittaa cross-trade-aika? Jos työntekijä työskentelee aluksessa, joka ei käy Suomen rajojen sisäpuolella kyseisen kuukauden aikana, työntekijällä on oikeus cross-trade-vähennykseen verotuksessaan. Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa cross-trade-ajan täysinä kuukausina cross-trade-vähennyksen myöntämistä varten. Jos palkanmaksukausi ei ole kalenterikuukausi, tieto cross-trade-ajasta annetaan sillä palkkatietoilmoituksella, jota annettaessa tiedetään cross-trade-vähennyksen perusteena olevien edellytysten täyttyneen kyseisen kuukauden osalta. Cross-trade-aika ilmoitetaan antamalla niiden kuukausien lukumäärä, joina työntekijällä on oikeus saada cross-trade-vähennys. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#2-merityötulo tulorekisteri, merityötulo, cross-trade-aika
Missä tilanteessa palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan Nostettavissaolokausi-tieto? Tietoa käytetään vain, kun maksetaan merityötuloa. Merityötulo on sen vuoden tuloa, jona se on maksettu tai merkitty työntekijän tilille riippumatta siitä, minkä kalenterivuoden aikana palkka on ansaittu tai miltä ajalta se on kertynyt. Merityötulo ilmoitetaan tulorekisteriin sen päivän ansioksi, jona se on tosiasiassa maksettu rahana työntekijälle.
Jos tulo on kuitenkin ollut merityötä koskevan työoikeudellisen lainsäädännön ja sitä täydentävän sopimuksen nojalla nostettavissa jo tosiasiallista maksupäivää aiemmin, on suoritukselle ilmoitettava tiedot nostettavissaolokaudesta: Nostettavissaolokausi, alkupäivä ja Nostettavissaolokausi, loppupäivä.
Jos tulo ei ole ollut merityötä koskevan työoikeudellisen lainsäädännön ja siitä poikkeavan sopimuksen nojalla nostettavissa tosiasiallista maksupäivää aiemmin, suoritukselle ei ilmoiteta nostettavissaolokautta.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#2-merityötulo tulorekisteri, merityötulo, nostettavissaolokausi
Perheessämme käy tukihenkilö, jolle maksan pientä korvausta. Pitääkö minun ilmoittaa tämä tulorekisteriin? Kyllä pitää. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä, josta voidaan maksaa palkkio, kustannusten korvaus tai molemmat. Tukihenkilön tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Tukihenkilö voi toimia myös koko perheen tukena. Vapaaehtoistyöstä tukihenkilölle maksettu palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 336 Työkorvaus. Jos palkkion yhteydessä maksetaan kustannusten korvauksia, ne eivät ole verovapaita. Kustannukset lisätään palkkion määrään ja ilmoitetaan yhteissummana palkkion kanssa tulolajilla 336 Työkorvaus.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65852/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-ty%C3%B6ntekij%C3%A4n-palkitseminen-yritt%C3%A4j%C3%A4lle-maksettavat-suoritukset-ja-muut-erityistilanteet/#5.7-tukihenkilö tulorekisteri, tukihenkilö, palkkio, kustannusten korvaus
Pitääkö työskentelyjaksot Suomessa ilmoittaa, jos tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen tai tulonsaajalle ei makseta ennakonpidätyksen alaista tuloa?  Työskentelyajat Suomessa on pakollinen tieto, jos tulorekisteriin annetaan ulkomaisen vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus. Kun aloittamisilmoitus annetaan, pitää antaa ainakin yksi työskentelyaika Suomessa. Kuitenkin jos tulonsaaja on ulkomainen vuokratyöntekijä, joka on rajoitetusti verovelvollinen ja jolle ei makseta ennakonpidätyksen alaista tuloa, pitää ilmoittaa myös työskentelypäivien lukumäärä.
Työskentelyajat Suomessa ei ole pakollinen tieto, jos kyseessä on ns. tavallinen rajoitetusti verovelvollinen tulonsaaja, joka kuuluu lähdeverotuksen piiriin. Kyseisen tiedon voi kuitenkin ilmoittaa täydentävänä tietona.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64184/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-kansainv%C3%A4liset-tilanteet/#3-ulkomailta-suomeen-tulevan-tulonsaajan-tietojen-ilmoittaminen tulorekisteri, rajoitetusti verovelvollinen, työskentelyajat Suomessa
Kun tulonsaaja siirtyy konsernin sisällä työsuhteen katkeamatta juridisesta yrityksestä toiseen, esimerkiksi emoyhtiöstä tytäryhtiöön, palkanlaskennassa työsuhde päätetään emoyhtiössä ja vastaavasti aloitetaan tytäryhtiössä. Ilmoitetaanko työsuhteen päättyminen emoyhtiössä palvelussuhteen päättymisen syykoodilla 2 Muu syy?
Työnantajan vaihtuessa (emoyhtiöstä tytäryhtiöön) palvelussuhdetta ei ilmoiteta yhdenjaksoisena. Tässä tapauksessa palvelussuhteen päättymisen syyksi valitaan emoyhtiön osalta 2 Muu syy. Koodia voi käyttää tilanteissa, joissa koodistosta ei löydy muuta sopivaa vaihtoehtoa palvelussuhteen päättymisen syyksi. https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10-palvelussuhteen-voimassaolo tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, työsuhteen katkeaminen
Tulonsaaja siirtyy toimipisteestä toiseen saman työnantajan palveluksessa. Voidaanko palvelussuhteen päättymisen syykoodiksi ilmoittaa 2 Muu syy, kun työsuhde ei todellisuudessa pääty? Tässä tapauksessa työntekijän työsuhde ei pääty eikä työnantaja vaihdu, sillä ainoastaan työntekijän fyysinen toimipaikka vaihtuu. Sen vuoksi ei ilmoiteta palvelussuhteen päättymistä, vaan uusi palkanlaskenta hoitaa tulonsaajan palkanmaksun alkuperäisen palvelussuhteen tietojen mukaan.
Palvelussuhteen päättymisen päivämäärä sekä syy päättymiselle ovat välttämättömiä tietoja osalle tiedon käyttäjistä. Tietoa käytetään esimerkiksi lakisääteisten etuuksien myöntämisen tai asiakasmaksujen toimeenpanon perusteena. Jos työnantaja ilmoittaa täydentävät tiedot samassa yhteydessä maksamiensa palkkojen kanssa, hänen ei tarvitsee ilmoittaa tietoja moneen kertaan eri tahoille.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10-palvelussuhteen-voimassaolo tulorekisteri, palvelusuhdetiedot, työsuhteen katkeaminen
Miten valitaan ilmoitettava työehtosopimus, jos samanaikaisesti sovelletaan useita työehtosopimuksia? Jos samalla jaksolla sovelletaan useaa eri työehtosopimusta, ilmoitetaan pääasiallisen työn työehtosopimus. Pääasiallinen työ on se, jota tulonsaaja tekee ajallisesti eniten.  https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#3-palvelussuhteeseen-sovellettava-työehtosopimus tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, työehtosopimus
Mitä tulorekisterissä tarkoitetaan maksajalla?  Maksajalla tarkoitetaan tunnisteella yksilöitävää suorituksen maksajaa. Yhdessä aineistossa voi antaa vain yhden maksajan tiedot. Jos maksajan tiedot jonkun ilmoituksen kohdalla poikkeavat muusta aineistosta, on kyseisestä ilmoituksesta tehtävä oma aineisto.
https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/64277/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-palvelussuhteen-tiedot/#10-palvelussuhteen-voimassaolo tulorekisteri, maksaja
Mitä tarkoitetaan palvelussuhteen alkupäivällä? Konsernissamme on useita yrityksiä, ja tulonsaaja siirtyy työskentelemään yrityksestä toiseen. Palvelussuhteen alkupäiväksi ilmoitetaan yhdenjaksoisen palvelussuhteen alkupäivä.
Esimerkkitapauksessa tulonsaajan työsuhde vaihtuu, kun hän siirtyy konsernin sisällä toiseen yritykseen. Palvelussuhteen alkupäiväksi ilmoitetaan kyseisen työsuhteen alkupäivä, ei siis konserniin tulon päivämäärä.
tulorekisteri, palvelussuhdetiedot, työsuhteen katkeaminen
Meidän järjestelmästämme ei saa poissaolotietoja päivätasolla. Voinko ilmoittaa tiedot poissaolopäivien lukumääränä? Poissaolotiedot voidaan ilmoittaa ajanjaksoina tai poissaolopäivien lukumääränä. Poissaolojaksolle ilmoitetaan aina alkupäivä ja sen lisäksi loppupäivä tai vaihtoehtoisesti poissaolopäivien lukumäärä.  Poissaoloaikojen ilmoittaminen ajanjaksoina (alku- ja loppupäivä) on suositeltava tapa, koska poissaolojaksoja hyödynnetään lähes kaikkien etuuksien käsittelyssä. Tiedon käyttäjät joutuvat pyytämään maksajalta lisätietoja, jos tiedot annetaan pelkästään poissaolopäivien lukumäärinä ilman, että annettaisiin poissaolojakson loppupäivä. Esimerkiksi Kelalle ei riitä, että poissaolot ilmoitetaan poissaolopäivien lukumäärinä ilman, että annettaisiin poissaolon ajanjaksoa.    https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/yksityiskohtaiset-tulorekisterin-ohjeet/65357/tietojen-ilmoittaminen-tulorekisteriin-poissaolotiedot/#2-poissaolojaksot tulorekisteri, poissaolotiedot, poissaolopäivien lukumäärä, poissaolojakso
Mistä yritys tai tilitoimisto voi tietää, milloin palkka on käytettävissä työntekijän tilillä, jos palkka maksetaan normaalina pankkisiirtona eri pankkien välillä ja jolloin rahan siirtymisessä voi mennä 1-2 päivää?

Yritys tai tilitoimistohan tietää, milloin on itse maksanut sen oman pankkinsa kautta, mutta päivää, jolloin raha on työntekijällä/tulonsaajalla, ei maksaja voi tietää.

Laissa Tulotietojärjestelmästä tarkoitetaan maksupäivällä päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä. Säännöllisessä palkanmaksussa tämä päivä on yleisesti maksajan tiedossa.

Jos maksupäivä ei ole maksajan tiedossa, maksaja ilmoittaa sen päivän, jolloin maksu lähtee maksajan tililtä.

24.10.2018
Tilitoimiston palkanlaskija laskee yrityksen palkat ja yritys maksaa itse nämä palkat. Tällöin palkanlaskija ei voi varmasti tietää, milloin palkat maksetaan. Yrityksellä saattaa olla tiukka rahatilanne, jolloin palkanmaksu siirtyy myöhemmäksi.

Palkanlaskijan pitäisi tehdä palkkatietoilmoitus, mutta hän ei tiedä, minkä päivämäärän hän merkitsee siihen maksupäiväksi.

Hän on lähdössä lomamatkalle, joten hän ei voi odottaa tietoa todellisesta maksupäivästä. Miten hänen pitäisi menetellä?

Tulotietojärjestelmästä annetun lain 12 §:n mukaan pakollisesti annettavaksi säädetyt tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Maksupäivä on skeeman mukaan tieto, jota ei voi korjata korvaavalla ilmoituksella, mikäli annetuissa tiedossa on virhe. Jos ilmoitettu maksupäivä eroaa siitä päivästä, jona palkka tosiasiassa on tulonsaajan käytössä, täytyy aiemmin annettu ilmoitus mitätöidä ja antaa uusi ilmoitus.

Tieto palkoista on mahdollista antaa 45 päivää ennen maksupäivää.

Yrityksen ja tilitoimiston on syytä käydä lävitse yrityksen menettelyt ja toimintatavat siten, että menettely vastaisi lain vaatimuksia ja tiedot saadaan ilmoitettua tulorekisteriin oikein.

24.10.2018
Olemme ajatelleet, että jatkossa emme enää maksa työntekijöille palkkaennakkoa vaan annamme työntekijöille lainan, jota ei ilmoiteta tulorekisteriin. Onko menettely tulorekisterin näkökulmasta hyväksyttävä? Ennakkoperintälain 9 § ja 11 § mukaan palkasta on toimitettava ennakonpidätys. Myös palkkaennakko on palkkaa ja siitä on vastaavalla tavalla toimitettava ennakonpidätys ennakkoperintäasetuksen 8 §:n mukaisesti. Tulon luonne pysyy samana, vaikka palkka maksettaisiin ennen varsinaista palkanmaksupäivää. Palkka tai ennen palkanmaksupäivää maksettu ennakko eivät muutu erilaiseksi tuloksi suorituksen nimekettä muuttamalla, koska suoritus perustuu työhön ja maksetaan tehdyn työn perusteella. Palkkaennakossa on jo itsessään kyse lainasta: työnantaja suostuu maksamaan osan palkasta normaalia palkanmaksupäivää aiemmin (eli työntekijä tosiasiassa lainaa työnantajalta). Tästäkin huolimatta kyse on työsuhteen perusteella maksetusta palkkatulosta eikä lainasta.

Ennakkoon maksettu palkka on tulonsaajan käytettävissä sinä päivänä, jolloin se on hänelle maksettu, joten myös laissa tarkoitettu ilmoittamisen määräaika lähtee siten kulumaan tästä samasta päivästä alkaen. Ilmoittamisen määräajan suhteen merkitystä ei siten ole sillä, mikä on työntekijän varsinainen ns. palkkapäivä tai milloin palkasta pidätetyt erät (ennakonpidätys ym.) tai siitä maksettavat työnantajasuoritukset on tilitettävä Verohallinnolle.

Työsuhdelaina voidaan antaa työsuhteen perusteella, mutta sillä ei voi korvata palkanmaksua. Tuloverolain 67 §:ssä on erikseen säädetty veronalaiseksi ansiotuloksi työsuhteen perusteella saadun lainan korkoetu siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan korkoetu siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin 12 kuukauden euriborkorko vuoden ensimmäisenä päivänä. Jos korkoa ei peritä, perimättä jätetty koron määrä on ilmoitettava tulorekisteriin palkkatulona käyttäen tulolajia Muu luontoisetu (317).

24.10.2018 Kotti, palkkaennakko, nettoennakko
Min fråga är enkel. Om den anställde är under 16 eller över 68 exempelvis, måste man då ange en exception-code för den anställningen, eller "vet" inkomstregistret i så fall, utifrån signum eller födelsetid, att den anställde inte är pensionspliktig och att arbetsgivaren inte behöver betala SSA för denne? Komplettering: Om den anställde är FöPL och får lön med slag 201 och således inte är arbetslöshetspliktig då anger man slaget som vanligt, men en InsuranceExceptionCode om 5 (5 Ingen försäkringsskyldighet (arbetslöshetsförsäkring)) Tyvärr "vet" inkomstegistret inte att när inkomsttagaren är under 16 årig eller över 68 årig, är de inte pensionspliktiga. Därför inkomsttagaren måste anges tilläggsinformation: "Typ av undantagssituation för försäkring: Ingen försäkringsskyldighet (arbetspensionsförsäkring)". I koduppsättningar finns det som InsuranceExceptionCode: 3. Kompletteringen med exemplen av FöPL är rätt; om inkomsttagaren ska inte alls erlägga arbetslöshetsförsäkringsavgifter, inkomsttagaren anges tilläggsinformation: "Typ av undantagssituation för försäkring: Ingen försäkringsskyldighet (arbetslöshetsförsäkring)". I koduppsättningar finns det som InsuranceExceptionCode: 5. 24.10.2018
Kysymys Vastaus 24.10.2018


Sivu luotu 15.10.2018 / jm